Uutishuone

Työelämän laatua kannattaa mitata

08.08.2018 | Työelämä

Artikkelikuva

Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti tietää, että sähläämistä vähentämällä olisi saatavilla miljardien säästöjä.

Pistetäänpä parhaat uutiset heti alkuun: Jos työelämän laatu olisi viisi prosenttia parempi, se tarkoittaisi sadan hengen yrityksessä 400 000 euroa ja koko maan tasolla kolme miljardia euroa parempaa käyttökatetta vuodessa.

- Jos sellaiseen parannukseen päästäisiin, ei tarvitsisi miettiä kikyjä. Pehmeillä asioilla tehdään kovia tuloksia, toteaa Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti.

Mies ei lupaile moisia lämpimikseen. Kesti on nimittäin osoittanut tieteellisen tarkasti, mikä vaikutus työhyvinvoinnilla on työn tuottavuuteen. Työelämän laadun indeksi paljastaa, miten eri osa-alueet toteutuvat työpaikalla.

Uusi menetelmä tarvittiin Kestin mukaan siksi, että työhyvinvointia mitataan helposti väärillä mittareilla. Joko se jää hahmottomaksi hattaraksi, jota tavoitellaan satunnaisilla tiimipäivillä, tai hyvinvointia mitataan kerran vuodessa kysyttävillä henkilöstökysymyksillä, jotka sitten analysoidaan tilastomatematiikalla.

- Keskiarvolaskenta ei sisällä motivaatioteorian lainalaisuuksia. Ihmistieteisiin perustuvaa kaavaa käyttämällä sen sijaan saadaan todistusvoimaista tietoa työelämän laadullisista tekijöistä ja vaikutuksista tuottavuuteen, Kesti toteaa

Työvoima parhaaseen käyttöön

Työpaikoilla tiedetään jo varsin hyvin, miten työpahoinvointia voidaan vähentää. Vähentäminen ilman muuta kannattaakin, sillä pahoinvoiva työyhteisö ei pääsee parhaimpaan tulokseensa, vaan kärsii esimerkiksi lisääntyneistä sairauspoissaoloista ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Lisäksi tarvitaan Kestin mukaan kuitenkin paljon muutakin, kuten työn imua.  

Dosentti puhuukin työhyvinvointia mieluummin työelämän laadusta. Oikeanlainen työhyvinvointi ei nimittäin ole työpahoinvoinnin vastakohta, eikä lisäänny pelkästään vähentämällä pahoinvointia.

- Työelämän laatu tarkoittaa sitä, että työpaikalla on koko paketti kunnossa: hyvä perusta, johon liittyy tietysti sekin, ettei koeta pahoinvointia, mutta tämän lisäksi työpaikalla on myös hyvä me-henki ja siellä arvostetaan ammattitaitoa, työntekijät kokevat työn iloa ja saavat hyödyntää luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan. Näiden mittaamiseen tarvitaan työelämän laadun indeksiä.

Kestiä kiinnostaa erityisesti tehollinen työaika ja se, miten työpaikalla onnistutaan lisäämään työn imua esimerkiksi valjastamalla uusi teknologia työyhteisön hyödyksi. Tehopuhe nostaa helposti mieleen tiukennetun työtahdin ja kieli vyön alla laukkaamisen, eikä varsinaisesti herätä mielikuvaa työhyvinvoinnin lisääntymisestä, mutta Kesti puhuukin ihan eri asiasta. Jos tehostaminen kääntyy työpaikalla työmäärän lisäämiseksi, on johto ymmärtänyt asiat väärin.

- Silloin ajatellaan, että työn tekeminen on vain suorittamista. Tehostaminen tapahtuu teknologian paremmalla hyödyntämisellä. Kun teknologian koko potentiaali valjastetaan hyödyksi, tehollista työaikaa vapautuu käyttöön runsaasti.

Ja varaa vapauttaa on runsaasti. Kestin mukaan tehollinen työaika on Suomessa kokonaistyöajasta noin 50 prosenttia. Kilpailukykyä voitaisiin lukemaa parantamalla tehostaa huikeasti ilman, että työaikaan tai palkkaan tarvitsee koskeakaan.

- Suomen vahvuutena on erittäin osaava työvoima, ehkä maailman osaavin, ja kokenein. Nykymaailmassa kilpailu on globaalistikin niin kova, että tätä osaamista pitää pystyä hyödyntämään paljon paremmin.

Kasvu tulee Kestin mukaan aineettomista henkilöstövoimavaroista, ei vääntämällä aikaruuvia.

- Itse asiassa aikaa kulutetaan ehkä enemmän kuin aikaisemmin, mutta eri asioihin. Kun panostetaan enemmän aikaa yhteiseen kehittämiseen, työn sujuvuus paranee järkevämmin ja tuottavuus pitkällä tähtäimellä kasvaa. 

Siedä sähläämistä

Kesti toteaa, että sählääminen on tehollisen työajan vihollinen, ja työpaikoilla sählätään merkittäviä määriä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin ensinäkemältä vaikuttaisi: hetkittäisestä sähläämisestä koituu myös pitkällä tähtäimellä hyötyjä, jos se suuntautuu oikeisiin asioihin. Jos työpaikoilla esimerkiksi uudistetaan välineistöä kaoottisesti ja uusien käyttöjärjestelmien oppimiseen palaa jatkuvasti luvattoman paljon aikaa, on tilanne huono, mutta jos uuden teknologian käyttöönotto aiheuttaa ensin säheltämistä, mutta tehostaa lopulta työn tekemistä, kannattaa hetken epämukavuus sietää.

- Kun kokeillaan uusia juttuja, syntyy väkisinkin vähän sähläämistä. Sitä ei pidä pelätä. Tärkeintä on, että sähläämistä lähdetään yhdessä vähentämään ja poistamaan. Todellinen hyöty, asiakkaan lisäarvon lisääntyminen, syntyy sitten, kun uusi teknologia saadaan kunnolla käyttöön.

Esimies on Kestin mukaan äärimmäisen tärkeässä roolissa juuri sähläyksen vähentämisessä. Taitava esimies kannustaa, pureutuu ongelmiin, kuuntelee alaisiaan ja on mukana miettimässä, miten työtä voitaisiin tehdä fiksummin.

Kesti näkee esimiehen roolin muuttuvan vahdista valmentajamaiseen suuntaan. Taitava johtaminen saa luovuuden kukoistamaan, muttei piiskaa ketään jaksamisen äärirajoille. Töiden tekemisen miettiminen fiksummaksi vaatii osaamista ja vuorovaikutusta ja kokonaisuuden hallitsemisessa esimiehellä on merkittävä rooli. Kasvaneessa työn imussa on nimittäin toinenkin puoli, joka on myös huomioitava.

- Työntekijöiden kokema työn imu nostaa suorituskykyä, mutta vain siinä tapauksessa, että työntekijät eivät pala loppuun sitä kokiessaan. Jos työntekijä on stressissä ja fyysisesti väsynyt, elimistö ei kestä kovaa työn imua. Kyseessä on siis aina kokonaisuus.

Simulaatiopelistä uusia taitoja

Kesti näkisikin mieluusti enemmän panostusta hyvän esimiestaidon kehittämiseen. Aika on ajanut ohi esimiehestä, joka vain organisoi työn – senhän osaisi tehdä työntekijä usein itsekin. Kestin mukaan laadukkaaseen työelämään panostavat työpaikat näkevät työhyvinvoinnin kilpailuetuna. Parhaiten jutun jujusta kiinni saaneita työpaikkoja on vielä vähän, mutta ne tahkoavat tulosta.

- Esimiesten kouluttaminen syö tietysti kallista työaikaa, mutta se on panostus, joka kannattaa nähdä investointina. Kun laatu työpaikalla paranee, syntyy myös merkittävästi parempaa tuottavuutta.

Hyviä, työelämän laatuun tähtääviä ja tuottavuutta parantavia esimiestaitoja voi harjoitella esimerkiksi uuden simulaatiopelin avulla. Kestin kollegoidensa kanssa luomassa pelissä tekoäly auttaa löytämään työntekijöiden kukoistuksen mahdollistavaa hyvää johtamiskäyttäytymistä. Pelin avulla esimiehet voivat harjoitella johtamista turvallisessa maailmassa. Kyseessä on ihmisten johtamiseen erikoistunut ja maailman ainut tämänkaltainen vahva, kapea tekoäly, joka hyödyntää uusimpia algoritmejä

- Ilmaisversiossa pääsevät harjoittelemaan kaikki, mutta henkilökohtaisempaa sparrausta on myös mahdollista maksullisella versiolla. Pelin tekoäly tunnistaa yksilölliset ominaisuudet ja auttaa esimiestä löytämään ja parantamaan vahvuuksia, Kesti kertoo.

Kesti muistuttaa, että työelämän laatuun panostamisessa kysymys on enemmän johtamisen filosofiasta, kuin tietyille rajatuille työpaikoille tai aloille soveltuvasta esimiestoiminnasta.

- Meillä on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi Sol-palvelusta, joka edustaa perinteistä, työvaltaista, hands on-tekemistä. Heillä on erittäin valveutunut johto, joka näkee laatuun panostamisen tärkeänä. Onkin hyvä huomata, että kyseessä eivät ole edelläkävijäalat, vaan edelläkävijäjohtajat. He ovat oivaltaneet tuottavuuden kasvun kulkevan käsi kädessä työelämän laadun lisäämisen kanssa.

Teksti Ani Kellomäki Kuva Kati Leinonen
Julkaistu YTY-lehdessä 2/2018

 

 

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...