• 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • Olisipa jo perjantai

    05.12.2018 | Työelämä

    Artikkelikuva

    Arki-illat katoavat väsymyssumussa ja ajatus pakomatkasta Meksikoon houkuttelee. Mitä pitää tehdä, jos väsymys ei katoa viikonlopun, joulunpyhien tai edes talviloman aikana?

    Suomessa noin 20 000 ihmistä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Viimeisen 18 vuoden aikana suomalainen työelämä on menettänyt työkyvyttömyyseläkkeiden takia yhteensä ainakin 14 miljardia euroa.

    Vain osa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu fyysisistä oireista. Moni kuormittuu työstään henkisesti niin paljon, että menettää työkykynsä. Pitkään jatkuva stressi rasittaa elimistöä monin tavoin. Riittävän pitkään jatkuttuaan stressi voi muuttua hengenvaaralliseksi, joten sitä ei kannata vähätellä.

    Länsimaissa on perinteisesti arvostettu kovaa puurtamista. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat kuitenkin hämärtäneet voimakkaasti asiantuntija- ja tietotyötä tekevien ihmisten työn ja vapaa-ajan rajoja. Vapaa-ajan määrittely ja riittävä työn rasituksesta palautuminen on jatkuvasti tärkeämpää.

    Stressiä voi ehkäistä ja hoitaa esimerkiksi opettelemalla hallitsemaan omaa ajankäyttöään. Vuorokaudessa tulee olla riittävästi tunteja myös yhdessäololle läheisten ihmisten kanssa, vapaa-ajalle ja levolle.

    Yksittäiseen työpuheluun vastaaminen kesken lautapeli-illan ei ole katastrofi, mutta työsähköpostien vilkuilu kesken yhdessäolon estää kunnollisen palautumisen. Ongelmallisinta elpymisen kannalta on, jos ajatukset jäävät vapaalla kiinni työasioihin. Töitä vapaallakin päässään pyörittelevät ovat alttiimpia uupumiselle kuin he, jotka vatvovat työasioita vähän.

    Elvyttäviä hetkiä päivittäin

    Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksella on meneillään useita tutkimusprojekteja, joissa tutkitaan työkuormituksesta palautumista. Tutkimuksen painopiste on siirtynyt viikonloppujen ja lomien elvyttävästä vaikutuksesta siihen, mitä tapahtuu työpäivien aikana ja niiden jälkeen.

    Pitkään työstä palautumista ja elpymistä tutkinut psykologian professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta sanoo, että työstä elpymistä ei kannata säästää lomaan. Suomessa on totuttu paahtamaan duunia viikonlopun ja kesäloman kuvat silmissä. Sen sijaan elvyttäviä hetkiä pitäisi olla elämässä joka päivä: työpäivien lomassa ja arki-iltaisin.

    Jos tekee jatkuvasti töitä ilman riittävää palautumista, on päivä päivältä väsyneempi, kunnes seinä tulee lopullisesti vastaan. Haitallinen kehitys pitää saada katkaistua. Kun ajaa itsensä väsymyksessään äärirajoille ja niiden yli, ei edes kuukauden loma välttämättä virkistä. Siksi olisi hyvä, ettei lomalle jäisi panssarivaunun alle litistyneenä oravana. Kuinka moni burn out -loma olisikaan vältetty, jos olisimme ymmärtäneet tämän aikaisemmin.

    Mennään lounaalle!

    Lounastauon merkitys on noussut työhyvinvointitutkimuksissa arvaamattomaan rooliin. Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kolmas jättää tehokkuudentavoittelussaan lounastauon väliin ja syö eväitä tietokoneen edessä samalla töitä tehden. Se ei kannattaisi.

    Säännöllinen lounastauko on osoittautunut tutkimuksissa olennaiseksi tekijäksi työssäjaksamisen kannalta. Lounastauosta saa vielä enemmän energiaa, jos siihen yhdistää 15 minuutin puistokävelyn tai rentoutusharjoituksen. Jos näistä kahdesta on mahdollista valita, kävely puistossa tuottaa jaksamisen kannalta paremman tuloksen.

    Puolen tunnin tai tunnin välein olisi syytä pitää pieni tauko työnteosta, jonka aikana pitää näppinsä erossa älypuhelimesta. Tärkeää on toistaa näitä tapoja joka päivä, ei vain kerran viikossa tai parissa.

    Työpäivän aikana pidetyt, hyvää oloa lisäävät tauot takaavat jaksamisen myös vapaa-ajalla. Silloin töiden jälkeen on voimia harrastaa ja viettää läsnäolevaa aikaa läheistensä kanssa, mikä puolestaan lisää hyvinvointia ja jaksamista entisestään.

    Murehtija väsähtää

    Yksi tärkeimpiä muutoksia stressinhallinnassa on yllättävän yksinkertainen: salli itsellesi ajatus siitä, että omia tunteita voi hallita. Jo se, miten stressin kokee ja miten sen kanssa opettelee elämään, on merkittävää oman jaksamisen kannalta. Mielen rauhoittamista voi opetella erilaisilla läsnäolo- ja rentoutusharjoituksilla.

    Kaikkein kuormittuneimpia ovat sellaiset työntekijät, joilla on korkeimmat ja epämääräiset tavoitteet työssään. Sen takia on tärkeää, että koko työyhteisö on sitoutunut kulttuuriin, jossa työhyvinvoinnin arvo ymmärretään myös strategisella tasolla. Murehtija saattaa vatvoa osittain siksi, että organisaation johtamisessa on ongelmia. Yhteiset työn tavoitteet on esimerkiksi unohdettu tehdä riittävän selkeiksi kaikille. Työntekijä ei ehkä tiedä, mikä hänen roolinsa on tavoitteiden edistämisessä.

    Työhyvinvoinnin tulisi näkyä selkeinä kirjauksina organisaation strategiassa, panostuksina esimiesten opastamiseen ja tukeen sekä henkilöstön hyvinvoinnin tarkkailuna. Työpaikoilla voidaan edistää työhyvinvointia monin tavoin. On hyvä esimerkiksi pysähtyä miettimään, voisiko osan palavereista järjestää kävelykokouksina, onko työpaikalla mahdollisuus syödä terveellisesti ja miten kaikki työyhteisön jäsenet tulevat kuulluksi omaan työhönsä liittyen.

    Esimies on tärkeä malli koko työyhteisölle siinä, miten hän rajaa ja hallitsee omaa ajankäyttöään. Ei ole kovin hyvä signaali, jos johtaja lähettelee myöhään illalla ja vapaina viikonloppuina työntekijöille työhön liittyviä viestejä. Se antaa kuvan, että hän odottaa jatkuvaa valmiustilaa myös muilta.

    Miten käy kunnon lomille?

    Työstä palautumista vuosia tutkineilla asiantuntijoilla on meille asiaa, joka ei ehkä miellytä pitkiin kesälomiin tottuneita. Lyhyet lomat auttavat jaksamiseen usein pitkänä pötkönä pidettyä lomaa paremmin. Lomat olisi hyvä pilkkoa useampaan osaan.

    Tärkeintä on kuitenkin jatkuva työstä palautuminen. Mieti, millaiset asiat tuottavat sinulle mielihyvää lomalla ja yritä tuoda niistä elvyttäviä elementtejä arkeesi. Palautumista edistää kaikki, mikä saa ajatukset irti töistä. Lepääminen on tärkeää, mutta pelkkä sohvalla makaaminen ei pidemmän päälle riitä.

    Passiivinen palautuminen voi olla tarpeellista, jos on ajanut itsensä oikein väsyneeseen tilaan, mutta aktiivinen palautuminen, kuten liikunta ja hyvää mieltä lisäävät harrastukset, lisäävät toimintatarmoa. Moni nauttii ihmisten kanssa seurustelusta ja yhteisestä tekemisestä. Luontoon meneminen tekee aina hyvää.

     

    Valmistaudu lomalta paluuseen

    1. Valmistaudu jo ennen lomaa. Priorisoi ennen lomaa tehtävät työt ja mieti ennakkoon muutama tärkein tehtävä, joihin tartut ensimmäisenä lomaltapaluun jälkeen. Näin paluu sujuu hallitummin.
    2. Mieti onnistuneen loman ainesosia ennakkoon. Kaikkea ei ehdi, mutta pienellä suunnittelulla lomaan saa ryhtiä, eikä se katoa Netflixin tuijottamiseen. Jos läheiset ovat sinulle tärkeitä, keskity heihin.
    3. Loman pätkiminen useampaan osaan on hyvinvoinnin kannalta parempi ratkaisu kuin yksi pitkä loma. Loman aiheuttama rentoutuminen häviää jo reilussa viikossa töiden aloittamisen jälkeen. Pidä vapaat useassa osassa pitkin vuotta, mikäli mahdollista.
    4. Elämä jatkuu, vaikka loma loppuu. Tee työpäivän jälkeen kivoja asioita, kuten nauti ulkoilusta, harrastuksista, luonnosta ja läheisistä. Lisää hyviä hetkiä myös työpäivääsi.
    5. Yritä jo ennen loman loppumista rytmittää aikatauluasi arkirytmiin ja aloita töissä kevyesti. Parasta on, jos voit pitää ensimmäisen työviikon mahdollisimman vapaana kaikkein vaikeimmista tehtävistä.

    Teksti: Laura Rantanen

    Julkaistu YTY-lehdessä 4/2018