Miten YTY auttaa työsuhderiidassa?

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • Miten YTY auttaa työsuhderiidassa?

    04.09.2019 | Ajankohtaista, Työelämä, Työelämä

    Artikkelikuva

    Miten apua saa, jos irtisanominen väärin perustein tai muu väärin kohtelu osuu omalle kohdalle?

    Ota yhteyttä, vaikka vasta epäilisit jotakin

    YTYn puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä. Yhteyttä voi ottaa jo ennen kuin mitään on varsinaisesti tapahtunut, kuten että vasta epäilee joutuvansa irtisanotuksi väärin perustein.
    – Yhteydenotot ovat yleensä aina mietittyjä ja perusteltuja, ja miltei kaikkia lähdetään viemään eteenpäin. Suurin syy, miksi yhdessä jäsenen kanssa päätämme, ettemme lähde asiaa viemään eteenpäin, on todisteiden puute. Oikeudessa ei voita se, joka on oikeassa, vaan korvausta vaativalla on todistustaakka. Sana sanaa vastaan ei riitä, työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen muistuttaa.


    Kirje työnantajalle ja mahdollisuus sovitteluun

    Kun asiaa lähdetään viemään eteenpäin, YTYstä tehdään kirjeluonnos, jota jäsen kommentoi. Jäsenen hyväksymä kirje lähetetään työnantajalle, joka antaa asiasta selvityksen. Hyvin harvoin saatu vastaus on niin tyhjentävä, että asia jätetään jäsenen osalta sikseen.  Sen sijaan yleistä on sopia asia korvauksin tässä vaiheessa. Noin puolet riidanaluista sovitaan heti kirjeenvaihdon jälkeen.


    Neuvottelut

    Jos työnantaja kiistää tehneensä väärin eikä ole halukas sopimaan asiasta korvauksin, asian selvitystä jatketaan ja työnantajalle kirjelmöidään uudelleen. Työnantaja voi jälleen vastata tähän. Monesti uudella yrityksellä päästään vielä neuvottelemaan ratkaisusta. Jäljellä olevista riitatapauksista ratkeaa yleensä vielä puolet tässä vaiheessa ilman oikeudenkäyntiä.


    Haastehakemus oikeuteen

    Jos riitaa ei saada sovittua keskinäisellä keskustelulla, jätetään haastehakemus oikeuteen.  Tätä ennen arvioidaan yhdessä jäsenen kanssa asian hoitamisen kuluja ja taloudellisia riskejä. Jos oikeuskäsittelyyn päädytään, YTY siirtää asian lakiasiaintoimistolle, joka jättää kirjallisen haastehakemuksen oikeuteen. Vastapuoli antaa noin kuukauden kuluessa kirjallisen vastauksen haasteeseen. Tämän jälkeen saattaa paikkakunnasta riippuen kulua vuosi tai puolitoistakin ilman, että mitään tapahtuu, sillä jonot käsittelyyn ovat pitkiä. Myös tänä aikana asian sovittelua voidaan jatkaa ja sopuun päästä.


    Ennen varsinaista istuntoa pidetään valmisteluistunto, jossa tuomari ja asiamiehet käyvät läpi, mistä asiassa ollaan yhtä mieltä, mistä eri mieltä ja millaisia todisteita kumpikin osapuoli aikoo asiassa antaa. Todistelussa käytetään asiakirja- ja henkilötodistelua. Tuomari voi myös ehdottaa sovintoa ilman varsinaista käsittelyä. Jos sovintoa ei vieläkään synny, muutaman viikon päästä on vuorossa pääkäsittely eli oikeudenkäynti.


    Käräjäoikeuden tuomio tulee pari viikkoa oikeudenkäynnin jälkeen. Päätöksen tultua osallisten pitää ilmoittaa seitsemän päivän sisällä mahdollinen tyytymättömyys tuomioon. Tämän jälkeen valitus hovioikeuteen pitää jättää 30 päivän kuluessa. Valitus yleensä käsitellään kirjallisena menettelynä, jolloin asianomaisia ja todistajia ei enää uudelleen kuulla.


    Vaikka YTYssä on pitkä kokemus työsuhdeasioista, emme voi luvata varmoja voittoja. Monesti prosessin aikana vastapuoli kaivaa lisää tietoja, jotka saattavat muuttaa tilannetta.
    – Henkilötodistajilla on suuri painoarvo, ja vastapuolen lakimies yrittää saada heidät puhumaan ristiriitaisesti ja näin heikentää uskottavuutta. Todistajana oleminen on tiukka paikka, kun kysymysasettelu on ovela ja tapahtumista on jo kulunut aikaa. Lisäksi käräjäoikeudessa päätöksen tekee vain yksi tuomari, Heikki Kähkönen toteaa.
    – Tärkeää on myös kerätä ja tallentaa todisteita riita-asiasta. Esimerkiksi työsähköpostissa olleisiin todisteisiin ei usein enää pääse käsiksi sen jälkeen, kun asiat kärjistyvät.


    Paljonko kuluja voi tulla?


    Kaikki työnantajan kanssa tapahtuva kirjelmöinti ja sovittelu sisältyvät YTYn jäsenmaksuun. Oikeudenkäyntikulut YTYn jäsenen hävitessä juttunsa puolestaan kattaa omavastuuosuutta lukuun ottamatta YTYn oikeusturvavakuutus 17 000 euroon asti, kun käytetään YTYn osoittamaa lakimiestä. Omavastuuosuus on 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 350 euroa. Lisäksi maksettavaksi tulevat vakuutusmäärän ylimenevät kulut.
    – Oikeusturvavakuutuksen summa riittää yleensä kattamaan käräjäoikeuden käsittelyn kulut. On kuitenkin olemassa riski, että työnantaja valittaa päätöksestä hovioikeuteen, eikä sitä voi estää. Jos työnantaja voittaakin hovioikeudessa, lasku voi olla suuri. Meillä on yksi tällainen tapaus, josta laskua lopulta tuli yli 50 000 euroa. Yleisesti ottaen käräjäoikeuden päätöksestä valittaminen on harvinaista, eikä edes aina mahdollista, jos kyse on pienistä summista, Heikki Kähkönen kommentoi.
    – YTYn oikeusturvavakuutus korvaa hävitessä myös vastapuolen kulut, jotka ovat usein omia kuluja korkeammat. Joissakin muiden tahojen tarjoamissa oikeusturvavakuutuksissa vastapuolen kuluja ei korvata, vaan ne jäävät hävitessä joka tapauksessa itse maksettavaksi, Kähkönen vielä muistuttaa.


    Teksti Leena Vänni