Työnantajan tärkein velvollisuus työsuhteessa on maksaa työntekijälle palkkaa. Siitä huolimatta monet jäävät kiltisti odottamaan, kun palkka jää tulematta.

Palkka tulee maksaa sovittuna ajankohtana työntekijälle hänen pankkitilillensä, ja sen on oltava käytettävissä erääntymispäivänä. Palkanmaksupäivän sattuessa muulle kuin arkipäivälle, on palkka maksettava sitä edeltävänä päivänä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Niin kutsuttu loppupalkka, eli työntekijän kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten varsinainen palkka lisineen, työaikakorvaukset, mahdolliset työajan lyhennysvapaat (ns. pekkaset), lomakorvaus, päivärahat ja matkakustannusten korvaukset on maksettava työntekijälle viimeistään työsuhteen päättymispäivänä, vaikka päättymispäivä ei olisikaan yrityksen normaali palkanmaksupäivä. Loppupalkan maksamispäivästä on mahdollista sopia toisin työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.

Korkoja ja palkkaa odotuspäiviltä

Palkkasaatava tarkoittaa sitä palkkaa, joka työntekijälle on syystä tai toisesta jätetty maksamatta, vaikka sille olisi laista tai sopimuksesta johtuva peruste.

Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Peruspalkkaa voidaan vaatia viiden vuoden ajan sen erääntymisestä. Ylityökorvaukset vanhenevat ylityön tekemistä seuranneen ja vuosilomapalkka lomaa seuranneen toisen kalenterivuoden päättyessä. Työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

Työsuhteisille palkkaturvaa

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa kaikkia työsuhteesta johtuvia saatavia, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Näitä ovat varsinaisen palkan lisäksi lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha, irtisanomisajan palkka, odotusajan palkka, matkakulujen korvaus, päiväraha ja työsuhteeseen perustuva vahingonkorvaus. Toimitusjohtajalla ei ole oikeutta palkkaturvaan, koska hän ei ole työsuhteessa.

Työntekijän kannattaa hakea saataviaan palkkaturvana, jos työnantaja on maksukyvytön tai on syytä epäillä, että työnantaja saattaa esimerkiksi työsuhdesaatavaa koskevan oikeuskäsittelyn aikana tulla maksukyvyttömäksi.

Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavien syntymisestä. Palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 15 200 euroa. Lisäksi mahdollinen työaikapankkisaatava voidaan maksaa palkkaturvana enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan määrään asti.

Päätöksen palkkaturva-asiassa tekee työnantajan kotipaikan ELY-keskus kuultuaan sekä työnantajaa että työntekijää. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sekä perusteeltaan että määrältään selviä ja riidattomia saatavia. Jos työnantaja riitauttaa palkkaturvana haetun saatavan, eikä sen oikeellisuutta pystytä palkkaturvamenettelyssä selvittämään, saatavaa ei voida palkkaturvana maksaa, ennen kuin sen määrä ja peruste on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla. Työntekijän saatua työnantajan kiistämisen johdosta hylätyn palkkaturvapäätöksen, tulee hänen nostaa kanne työnantajaa vastaan kuuden kuukauden sisällä palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista. Mikäli työntekijä voittaa riidan oikeudessa, tuomioon perustuva saatava voidaan maksaa palkkaturvana, jos uusi hakemus tehdään kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta edellyttäen, että palkkaturvan saamisen yleiset edellytykset täyttyvät.

Palkkarästi on purkuperuste

Työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Palkanmaksuvelvollisuuden olennainen laiminlyönti on katsottu oikeuskäytännössä lailliseksi purkuperusteeksi. Ennen purkuoikeuden käyttöä työntekijän on varattava työnantajalle oikeus tulla kuulluksi.

Miten toimitaan, kun palkka jää saamatta?

Jos et ole saanut työnantajalta palkkaa lainkaan tai palkka on laskettu väärin, toimi näin:

• Huomauta asiasta välittömästi työnantajalle ja pyydä palkka maksettavaksi tai oikaistavaksi. Apuna voi käyttää työsuojeluviranomaisten verkkosivuilta löytyviä palkkasaatavailmoituslomakkeita.
• Jos työnantaja ei tästä huolimatta maksa palkkaa, ota yhteys YTYn työsuhdelakimieheen. YTY tekee jäsenten valtuutuksella myös palkkaperintää. Jos epäilet työnantajasi olevan maksukyvytön, tee viipymättä palkkaturvahakemus ELY-keskukseen. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä.
• Jos saat työnantajan kiistämisen vuoksi hylkäävän palkkaturvapäätöksen, ota yhteyttä YTYyn. Kanne alioikeudessa työnantajaa vastaan tulee nostaa kuuden kuukauden sisällä palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista.

 

Teksti: Anu Aspiala
Julkaistu YTY-lehdessä 3/2018

 

Työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta YTYn ja jäsenyhdistysten jäsenille

ma-pe 08.30-13.00
puh. (09) 2510 1350
tyosuhdeneuvonta@yty.fi