Suomen hallitus on esittänyt irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Esityksen alkuperäisenä tarkoituksena oli parantaa työllisyyttä tukemalla pienyritysten kasvua.

Perustelut vaihtuivat kuitenkin lennossa sen jälkeen, kun sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos että Palkansaajien tutkimuslaitos totesivat lausunnoissaan, että irtisanomissuojan heikentämisen nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni. Tämän jälkeen hallitus muotoili perustelut niin päin, että irtisanomisten lisääminen parantaa tutkimusten mukaan tuottavuutta.

Sekä työllisyyden parantaminen että tuottavuuden kasvu ovat YTYn mielestä erittäin kannatettavia tavoitteita, mutta valittu keino ei niitä toteuta hyväksyttävällä tavalla. YTY ei siksi tue lakihanketta.

Vaikka säännösmuutos aiheuttaa toteutuessaan epätoivottuja sivuvaikutuksia, YTY ei kuitenkaan suunnittele poliittisiin mielenilmauksiin osallistumista. YTY yrittää edelleen vaikuttaa valmisteilla olevan lain sisältöön muilla tavoin.

Toisin kuin yleisesti luullaan, henkilöperusteinen irtisanominen ei Suomessa nykyisinkään ole erityisen vaikeaa silloin kuin työsopimuslaki tunnetaan ja työpaikalla noudatetaan siinä edellytettyjä toimintatapoja. Nykyisen lain ja oikeuskäytännön mukaan irtisanomisperusteena voi käytännössä tulla kyseeseen esimerkiksi työvelvoitteen laiminlyönti, perusteeton työstä kieltäytyminen, työtehtävien puutteellinen hoito ja luvaton poissaolo.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Tässä piilee usein syy siihen, miksi henkilöperusteinen irtisanominen todetaan laittomaksi. Työnantaja on vuosia saattanut katsoa esimerkiksi huolimatonta työtä läpi sormien, ja lopulta irtisanonut työntekijän varoittamatta tai hyvin pian varoituksen jälkeen. Tällöin tuomioistuin on todennut, ettei työntekijällä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta korjata toimintaansa. Kun työnantaja sen sijaan on asiallisesti ensin varoittanut työntekijää, on esimerkiksi myöhästely todettu lailliseksi irtisanomisperusteeksi.

Pienistä yrityksistä puuttuu usein työsuhdeosaamista, jota ei lainsäädäntömuutoksellakaan korjata.

YTYn mielestä ongelmallisinta on, että toteutuessaan esitetyt muutokset lisäävät oikeudellista epävarmuutta ainakin siihen saakka, kunnes irtisanomisperusteista muodostuu vakiintunutta oikeuskäytäntöä ylimmistä tuomioistuimista. Käytännössä tähän menee 5-10 vuotta. Tänä aikana ei liioin pienyritys kuin työntekijäkään voi olla aivan varma, onko henkilöperusteinen irtisanominen ollut laiton vai laillinen. Todennäköisesti irtisanomiskynnys myös tosiasiallisesti nousisi suuremmissa yrityksissä, kun tuomioistuimet pyrkisivät tekemään eroa näiden kahden irtisanomiskynnyksen välille. Tämä ei liene työnantajapuolenkaan tavoite.

Moni palkansaajajärjestö on jo ilmoittanut työtaistelutoimenpiteistä, mutta YTY ja YTN eivät suunnittele poliittisiin mielenilmauksiin osallistumista. Jos työpaikallasi suunnitellaan toimenpiteitä etkä tiedä miten toimia, ota yhteyttä YTYn toimistoon – neuvomme sinua!

Anu Aspiala
neuvottelujohtaja