Hallitusohjelma: Henkilöstön aseman vahvistaminen tuo luottamusta

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • Hallitusohjelma: Henkilöstön aseman vahvistaminen tuo luottamusta

    04.06.2019 | Ajankohtaista, Blogit

    Artikkelikuva

    Hallitusohjelman työelämätavoitteita voidaan odotetusti pitää oikeasuuntaisina, työmarkkinoille luottamusta rakentavina.

    Esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen tullaan toteuttamaan työehtosopimusjärjestelmän kautta siten, että varmistetaan henkilöstön riittävä tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuus. Tämä on oikea tapa varmistaa molempien osapuolten osaaminen ja neuvotteluasema. Samalla muistetaan, että paikallinen sopiminen edellyttää onnistuakseen molemmin puolista luottamusta työpaikalla.

    Positiivisena voidaan nähdä, että hallituksen lähtökohtana on valmistella työelämän uudistuksia kolmikantaperiaatteella. Hallitus myös kertoo ohjelmassaan tukevansa yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää.

    Myös käynnissä oleva yhteistoimintalain uudistaminen ottaa askeleen oikeaan suuntaan. Yhteistoimintaa parannetaan lisäämällä henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. Henkilöstön edustusta koskevat säännökset siirretään hallintoedustuslaista yhteistoimintalakiin. On hyvä, että lakia uudistetaan tukemaan paremmin työpaikkojen yhteistoimintaa, sillä yt-laista on tullut liiaksi irtisanomislaki. Hallitusohjemassa todetaan, että lakiuudistuksen tavoitteena ovat lisäksi riittävät oikeudet jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen.

    Koko Akava-yhteisö on vaatinut, että kilpailukieltojen väärinkäyttöön puututaan. Nyt kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataankin täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla. Toivottavaa on, että säädökset toteutetaan riittävän tehokkaina ja täsmällisinä. Tavoitteena tulee olla, että kilpailukieltosopimuksia voidaan käyttää vain rajoitetusti ja silloinkin tulee maksaa riittävä korvaus.

    Juuri toteutetusta työaikalain uudistuksesta huolimatta ohjelmassa on myös työaikoihin liittyviä kirjauksia. Hyvänä voidaan pitää sitä, että tämä hallitus jatkaa puuttumista nollatuntisopimuksiin ja vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan edelleen lainsäädännössä. Samoin tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Myös työntekijälähtöisten työaikajoustojen mahdollisuuksia selvitetään. Tarkoituksena on tasapainottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja auttaa jaksamaan työuralla pidempään. Hyvänä tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia omaehtoiseen osa-aikatyöhön.

    Lainsäädännön muutostarpeita selvitetään työn murroksen näkökulmasta koskien esimerkiksi itsensätyöllistäjiä. Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Tämä epäkohta ansaitsee viimein tulla korjatuksi.

    Kuten odottaa saattoi, uusi hallitus purkaa haukutun aktiivimallin leikkurit. Tilalle hallitus valmistelee mallia, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista. Isona muutoksena on, että nyt halutaan myös turvata henkilökohtaisen palvelun resursseja TE-toimistoissa lisäpanostuksilla.

    Karoliina Huovila
    Työmarkkinajohtaja