Häirintä työpaikalla jää liian usein piiloon

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • Häirintä työpaikalla jää liian usein piiloon

    21.08.2019 | Työelämä, Työelämä

    Artikkelikuva

    Työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää koetaan melko paljon. Tilanteet johtavat kuitenkin harvoin toimenpiteisiin.

    YTY ja yhdeksän muuta akavaista liittoa toteutti syksyllä 2018 jäsentensä keskuudessa kyselyn seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työelämässä.
     
    Hyvät uutiset ensin. Enemmistö kaikista kyselyyn osallistuneista koki, ettei työssä tarvitse pelätä seksuaalista häirintää ja että häirinnästä voi ilmoittaa ilman pelkoa. Suurin osa vastaajista koki myös, että oman työyhteisön ilmapiiri ei ole seksistinen. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan voi tuudittautua. Kyselyssä selvisi nimittäin, ettei häirintä työpaikoilla ole harvinaista.
     
    Useampi kuin joka kymmenes vastaaja kertoi kokeneensa häirintää edellisten viiden vuoden aikana. Neljäsosa työvoimaan kuuluvista naisista ja 14 prosenttia miehistä kertoi lisäksi havainneensa muihin kohdistuvaa häirintää. YTYn jäsenistä 7 prosenttia asiantuntijoista ja 10 prosenttia johtajista ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää viimeisten 5 vuoden aikana nykyisessä työssään.
     
    Yksi huolestuttavimmista tuloksista oli se, että yli puolet häirintää kokeneista kertoi jättäneensä ryhtymättä toimenpiteisiin häirinnän takia. YTYn jäsenistä osuus oli vielä hieman suurempi: 57 prosenttia häirintää kokeneista ytyläisistä ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Erityisen harvoin häirityksi tulemisestaan kertoivat miehet.

    Aliraportointi on yleistä

     Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen on tutkinut esimerkiksi johtajanaisiin kohdistuvaa häirintää. Suomessa ja Skotlannissa toteutetussa tutkimuksessa tuli näkyviin, että johtajanaiset kohtaavat uransa aikana monenlaista epäasiallista käytöstä. Vain harva kuitenkaan uskaltaa tuoda kokemaansa seksuaalista häirintää esiin, koska pelkää hankalaksi leimaantumista ja urakehityksensä vaikeutumista. Myös sivustakatsojat puuttuivat tilanteisiin harvoin.
     
    Jyrkiselle akavalaisten liittojen kyselytuloksissa oli paljon tuttua.
    - Valitettavasti tulokset ovat pitkälti linjassa aiempien selvitysten kanssa. Euroopan tasolla vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa 32 prosenttia naisista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää nimenomaan työelämässä. Tekijöinä olivat työkaverit; lähijohtaja, johtaja tai asiakas. Suomi löytyy kansainvälisen tilaston negatiivisesta kärjestä.
     
    Jyrkinen toteaa, että työpaikoilla vallitsee Suomessa edelleen melko vanhanaikainen asenneilmasto, joka mahdollistaa häirinnästä vaikenemisen.
    - Edelleen yllättää, että niin harva häirintää kokeneista nostaa kokemaansa esiin työpaikalla. Suomessa puhutaan paljon tasa-arvon eteenpäin menemisestä, mutta tässä meillä ei ole vielä mitään aihetta juhlaan.

    Tutkimuksen loppuraportti löytyy täältä

     

    Fakta: Seksuaalinen häirintä

    Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käyttäytymistä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

    Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tiedon saatuaan ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi.

     

    Teksti Ani Kellomäki Kuva Lasse Kaaria