EU:n kokoista edunvalvontaa

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • EU:n kokoista edunvalvontaa

    16.05.2019 | Työelämä

    Artikkelikuva

    Janina Mackiewicz ajaa Brysselissä korkeakoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden asioita. Seuraavana tähtäimessä on saada läpi työntekijää psykososiaalisilta riskeiltä suojeleva direktiivi.

    Esimiehen tai asiantuntijan työelämään vaikuttaminen EU:n tasolla voi jokapäiväisen puurtamisen keskellä tuntua kaukaiselta asialta. Brysselissä vaikuttamisen keskiössä on kuitenkin työskennellyt pian 5 vuotta Janina Mackiewicz, jonka tehtävänä on edistää juuri näille ryhmille merkittäviä tavoitteita EU-päätöksenteossa.

    Mackiewicz työskentelee EU-asioiden päällikkönä Eurocadresissa, koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnassa. Työsuhde Brysselissä on Akavan rahoittama, mutta työssään Mackiewicz edustaa Eurocadresia. Tarkemmin sanoen Eurocadresin jäsenjärjestöjen noin 6 miljoonaa jäsentä. Akavan lisäksi myös STTK on 1993 perustetun Eurocadresin jäsen.

    Vaikutuskanava eurooppalaisella tasolla

    Eurocadresin palveluksessa työskentelee 4-5 henkilöä, joista yhden pestin maksaa Akava. Miksi Akava rahoittaa yhteistä lobbaria Brysselissä?

    - Ilman tiettyjen jäsenjärjestöjen kuten Akavan erikoisjärjestelyjä olisi käytännössä mahdotonta tehdä korkeakoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa EU-tasolla. Meillä on kuitenkin todella paljon asioita, joita tulisi valvoa. Kaikki päätökset, jotka EU:ssa tehdään, tulevat jossain vaiheessa kansalliseen lainsäädäntöön ja yhteisiksi pelisäännöiksi. Niihin on olemassa kaikki edellytykset vaikuttaa, mutta se on tehtävä ennen kuin niistä päätetään. Mitä aiemmin on liikkeellä, sitä parempi, Mackiewicz sanoo.

    - Joku päätös ei välttämättä tuota suurta muutosta Suomessa, mutta se voi olla vaikutukseltaan merkittävä toisessa EU-maassa. Esimerkiksi jos muutat työn perässä, voit saada samankaltaisen perusturvan toisessa EU-maassa.

    On helpompaa saada sovittua tapaamisia Brysselissä, kun edustaa Eurocadresin välityksellä 6 miljoonaa jäsentä Akavan 600 000 jäsenen sijaan, Mackiewicz toteaa. Työnsä puitteissa hän tapaa esimerkiksi komission virkamiehiä ja komissaarien kabinettien jäseniä, europarlamentaarikkoja ja heidän avustajiaan sekä Suomen EU-edustuston henkilöstöä.

    - Eurocadresin ”hatulla” Akava pystyy vaikuttamaan eurooppalaisella tasolla.

    Akavan asiantuntijoiden Eurooppa-tiimi

    Vaikka Brysselissä on tärkeää olla läsnä, käy Mackiewicz Helsingissä säännöllisesti. Akavalla on asiantuntijoista koostuva Eurooppa-tiimi, joka kokoustaa kerran kuussa ja jota hän vetää. Mackiewicz tekee Akavalle myös jonkin verran edunvalvontatyötä, kuten vastauksia direktiiveihin liittyviin lausuntopyyntöihin.

    - Eurooppa-tiimi on muodostettu sen takia, että EU-asiat olisivat Akavan asiantuntijoiden hallussa, eli että kukin asiantuntija seuraisi omaa erityisalaa myös EU-tasolla. Kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja sitä, mihin tarvitaan Akavan panosta ja vaikuttamistyötä, Mackiewicz kertoo.

    - Jos jostakin päätetään EU-tasolla, siitä keskustellaan myös Suomessa eduskunnassa ja ministeriöissä. Siksi on tärkeää vaikuttaa sekä EU:ssa että Suomessa. Eurooppa-tiimi on siksi hyvä, että pysymme kartalla puolin ja toisin.

    Turvalliset ilmoituskanavat korruptiolle

    Eurocadresin ajamat asiat nousevat yleensä joko järjestön omasta harkinnasta tai jäsenjärjestön esiin tuomasta huolesta.

    Yksi Eurocadresin keskeisiä saavutuksia on väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskeva direktiivi. Sen hyväksymisestä äänestettiin pääsiäisviikolla eli vuonna 2014 valitun europarlamentin viimeisellä istuntoviikolla. Tähän pisteeseen pääsy on vaatinut noin kolmen vuoden vaikuttamistyön.

    Direktiivi pyrkii siihen, että työnsä yhteydessä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa tai elintarvikkeiden turvallisuudessa korruptiota tai väärinkäytöksiä havaitsevat henkilöt uskaltaisivat ilmoittaa niistä organisaation sisällä sekä tarvittaessa viranomaisille. Direktiivin mukaan EU-jäsenvaltioiden on luotava luottamukselliset kanavat väärinkäytösten ilmoittamiseen. Tavoitteena on suojata ilmoittajia myös esimerkiksi irtisanomiselta.

    - Vielä 2 vuotta sitten komission suunnalta sanottiin, että tällaista direktiiviä ei missään nimessä tarvita. Yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa saimme vakuutettua komission, Mackiewicz sanoo.

    Eurovaaleissa läsnä äärioikeiston pelko

    Siinä missä EU-vaalikampanjointi todennäköisesti pääsee pääsiäisen jälkeen vauhtiin Suomessa, Brysselissä poliittinen elämä hidastuu.

    - Kaikki ovat kotimaissaan tekemässä vaalityötä. Hiljaisuutta kestää, kunnes uusi parlamentti aloittaa ja komission työohjelma valmistuu. Meidän työsykli menee komission vuosittaisen työohjelman mukaan, Mackiewicz kertoo.

    Europarlamenttivaalien matala äänestysaktiivisuus Suomessa kielii siitä, että EU-tason päätöksenteko ei kiinnosta tai se koetaan edelleen etäisenä. Eurovaaleilla kuitenkin ratkaistaan yhteiseurooppalaisen politiikan suunta.

    - Monessa jäsenmaassa on hirveä pelko äärioikeiston noususta ja siitä, miltä seuraava parlamentti ja komissio näyttävät. On vaikea sanoa, millainen seuraavan komission työohjelma tulee olemaan. Jos esimerkiksi EU-kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen tulisi yhtäkkiä kiristyksiä, se tietysti vaikuttaisi suomalaisiinkin.

    Tunnustus työn henkiselle kuormitukselle

    Eurocadresin tavoitelistalla seuraavalla vaalikaudella on joka tapauksessa psykososiaalisia riskejä käsittelevän direktiivin saaminen läpi EU-tasolla. Nykyisissä direktiiveissä huomioidaan työntekijöiden suojeleminen muun muassa raskauden aikana tai karsinogeeneiltä altistumiselta, mutta psykososiaaliselta kuormitukselta suojeleva direktiivi puuttuu.

    - Työelämässä uupuminen on yleistä asiantuntijatasolla ja varsinkin naisilla. Tavoitteenamme on, että kuormitus tunnustettaisiin työnteossa syntyväksi eikä sitä niputettaisi yhteen mielenterveysasioiden kanssa. Jos psykososiaalisilta riskeiltä suojelemisesta saataisiin direktiivi, se tarkoittaisi konkreettisia toimenpiteitä. Direktiivi tietää myös sitä, että sisältö tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

    Eurocadres seuraa myös digitalisaatiota ja tekoälyn etenemistä ja eritoten sitä, miten ne vaikuttavat asiantuntijatyöhön.

    - Voisin kuvitella, että varsinkin tekoälyyn liittyen tulemme lähivuosina tekemään paljon työtä.

    Europarlamenttivaalit järjestetään 26.5.2019.

     

    Akava esittää komissiolle kasvustrategiaa

    Akava haluaa, että EU:n komissio ja parlamentti keskittyvät lähivuosina talouskasvun vauhdittamiseen uuden kasvustrategian kautta. Strategiassa on kolme elementtiä.

    1. Osaavampi unioni

    Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat Euroopan ykkösvaltti globaalissa kilpailussa. Tutkimus- ja innovaatiopanostukset EU-alueella tulee kaksinkertaistaa nykyisestä.

    EU:n alueella lasketaan olevan 70 miljoonaa aikuista, joiden taidot eivät vastaa nykytyöelämää. Suomessa työn murroksen arvioidaan aiheuttavan tarpeen kouluttaa uudelleen miljoona työntekijää.

    Tarvitaan erillisiä toimenpiteitä eri väestöryhmille. Elinikäisen oppimisen tavoite tulee ulottaa koskemaan koko väestöä.

    2. Globaalisti vastuullinen ja kilpailukyinen unioni

    EU:n on oltava kärkirintamassa talouden uusissa muodoissa. Tarvitaan laaja-alainen EU:n ohjelma, jossa muun muassa tutkimus, oikeanlainen säätely, rahoitusmahdollisuudet sekä innovatiivisen kasvuyrittäjyyden tukeminen ovat keskeisiä.

    Sisämarkkinoiden kehittäminen kuten ammattien luvanvaraisuus, standardien luominen, ammattilaisten liikkuvuus, sujuvan verkkokaupan sekä toimivan digi- ja datatalouden toteuttaminen vaativat jatkuvaa työtä.

    EU:n tulee olla edelläkävijä kiertotaloudessa, ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa, energiansäästössä ja muissa kestävän talouden hankkeissa.

    3. Sosiaalisesti vahva ja reilu unioni

    Yhteiseurooppalaiset työmarkkinoiden pelisäännöt poistavat kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilta.

    EU:n sisäinen työntekijäliikkuvuus ei edelleenkään ole vaivatonta. Tarvitaan eurooppalainen sosiaaliturvanumero, ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän jatkokehittämistä ja lisää tiedonvälitystä liikkumisesta.

    Komissiolta tarvitaan lakialoitteita työelämän, työsuojelun ja tasa-arvon alueilla. Erityisesti tämän tulee koskea uuden talouden ja työn muotoja sekä tietoyhteiskunnan työtä.  

     

    Teksti: Katri Kangas ja Mats Nyman Kuva: Lassi Kaaria
    Julkaistu YTY-lehdessä 2/2019