Aina valmiina – lentäjät saivat puheenjohtajakseen järjestötoiminnan konkarin

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13
  • Aina valmiina – lentäjät saivat puheenjohtajakseen järjestötoiminnan konkarin

    21.02.2019 | Työelämä

    Artikkelikuva

    Suomen Lentäjäliittoa eli FPA:ta on vuoden alusta luotsannut uusi puheenjohtaja Akseli Meskanen. Finnairin lentokapteenina työskentelevä Meskanen on kokenut järjestötoimija, joka haluaa olla siellä, missä päätöksiä tehdään.

    - Voisin näyttää sinulle, miten tämä toimii. Meillä on täällä erilaisia ryhmiä, joille tiedotamme FPA:n tapahtumista ja tarjoamme erilaisia ajankohtaisia jäsenetuja.

    Akseli Meskanen esittelee uutta mobiilisovellusta Workplace by Facebook, jonka FPA on ottanut käyttöön. Sovellus on Facebookista täysin erillinen, omat tunnuksensa vaativa palvelu. Kaikki sovelluksessa liikkuva data on FPA:n omistamaa. Mainoksia ei ole.

    - Tämä on alusta, jolla pystymme tavoittamaan liikkuvaisen jäsenistömme, kun aikaisemmin ollaan menty hyvin pitkälti sähköpostiperusteisesti, Meskanen kertoo.

    Osa lentäjistä työskentelee Suomessa, osa maailmalla. Työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina – siksi viestinnän tulee olla mahdollisimman sujuvaa.

    Meskanen halusi FPA:n käyttöön helppokäyttöisen, vuorovaikutteisen viestintäkanavan, joka mahdollistaa myös jäsenten välisen keskustelun.

    Uusi puheenjohtaja ymmärtää viestinnän tärkeyden yhdistystyössä.

    - Me [FPA] ollaan edunvalvontakoneisto, joka pyörii jäsenmaksutuloilla. Jäsenmaksutulojen perustana on, että jäsenistö tietää, mitä ollaan tekemässä ja näkee tuon työn arvokkaana.

    Entä mitä FPA haluaa viestiä jäsenistöään suuremmalle yleisölle? Mitkä ovat ajankohtaiset yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikat?

    Lentoturvallisuus on tärkeä teema. Meskanen kertoo lähettäneensä juuri lentäjille eurooppalaisella tasolla laaditun ohjeistuksen siitä, miten toimia, kun kuulee tai näkee ilmatilassa dronen eli lennokin: hiljennä lentonopeutta, informoi muita lentäjiä.

    Joulun alla Gatwickin lentokentällä Lontoossa lentoliikenteen kaaokseen ajaneet dronet ovat herättäneet pohtimaan, miten lennokit tulevat vaikuttamaan lentoturvallisuuteen Suomessa.

    - Lentoturvallisuus on vuosikymmeniä rakentunut sen varaan, että porukkaa on koulutettu, toimintaa on säännelty ja lakisäädöksiä tehty. Dronejen kohdalla viranomainen ei ole halunnut lähteä säätelemään hirveän paljon ennalta, vaan on halunnut mahdollistaa kaupallisten sovellusten syntymisen.

    Euroopassa dronelentäjiä on jo kymmeniä tuhansia. Meskanen toivottaakin suomalaiset droneharrastajat jäseniksi FPA:han. Järjestäytyneiden droneharrastajien kanssa olisi helpompi toimia ja esimerkiksi perustaa FPA:n tukemana oma yhdistys kehittämään ammattimaista dronetoimintaa. Nyt kukaan ei virallisesti edusta esimerkiksi kaupallisesti toimivia harrastajia Suomessa.

    Dronelentäjien järjestäytymisen lisäksi Meskanen ehdottaa kurssimuotoista kouluttamista ennen kuin oman dronen saa ohjata ilmaan. Euroopan laajuisesti on jo määritelty dronelle tietty kilomäärä, jonka jälkeen lentäjän on rekisteröidyttävä.

    Meskasen mukaan hänen tai FPA:n tavoitteena ei ole kieltää droneilla lentämistä. Ja kukapa tietää, jos ammattilentäjille on tulevaisuudessa kysyntää dronen ohjaajina.

    - Lentämisen aerodynamiikka ja säännöt, nehän kulkevat käsi kädessä dronen lennättämisen kanssa. Ellei automaatio vie kaikkea mukanaan, lentäjän ammattitaitoa dronejen puolella saatetaan kaivata jatkossa, kun puhutaan isommista droneyksiköistä, jotka kuljettavat tavaroita ilmatilassa.

    Uusia ideoita lentäjien koulutukseen

    Lentoliikenne on tunnetusti syklinen ala. Maailmantalouden turbulenssissa lentäjiä voi nopeasti jäädä joukoittain työttömiksi. Siksi Meskanen haluaa kehittää lentäjien työllistymisnäkymiä uudenlaisella koulutuksella.

    - Lentäjäntutkinto on hyvin spesifi asiantuntijatehtävä, jolla ei ole muilla aloilla työmarkkinakelpoisuutta. Meidän haaveena on, että osaksi lentäjäntutkintoa pystyttäisiin rakentamaan korkeakoulututkinto, joka parantaisi työmarkkinakelpoisuutta, jos vaikka menettää lääketieteellisen kelpoisuuden lentää näkö- tai kuulo-ongelmien takia. Ei tarvitsisi lähteä nollasta liikkeelle.

    Uudenlaisesta koulutusmallista on jo käyty keskustelua muutaman ammattikorkeakoulun kanssa. Lentäjäkoulutukseen voisi tulevaisuudessa sisältyä esimerkiksi lentoyhtiön johtamiseen tai lentoturvallisuustyöhön liittyviä opintoja.

    Lentovero toimisi vain globaalina

    Viime vuonna keskustelu ilmastonmuutoksesta ja lentomatkustamisen päästöistä nousi uudella tavalla julkiseen keskusteluun. Meskanen sanoo, ettei ilmailu alana pysty väistämään omaa vastuutaan.

    - Lentoyhtiöt tekevät toimia sen eteen, että ilmailusta tulisi ympäristöystävällisempää. Myös lentäjät voivat hyvin konkreettisesti kantaa oman vastuunsa. Tekemällä ammattimaista duunia ilmassa, lentäjät pystyvät lentämään pienemmällä määrällä kerosiinia. Reittivalinnat, tuulet, lämpötilat, lentokoneiden ikä ja päästöt moottoreista ovat suuri tekijä. Jokainen lentäjä pystyy tekemään koneyksilöllään paljonkin asioita.

    Myös suoremmilla reittivalinnoilla voitaisiin säästää kerosiinia ja ympäristöä. Se vain ei aina ole mahdollista, koska lennonjohtoalueet ovat valtioiden rajoista johtuen pirstaleisia esimerkiksi Euroopassa.

    Voisiko nykyisen järjestelmän muuttaa kertarysäyksellä? Meskanen kertoo, että eri maat ovat kovin eri tilanteissa, mitä tulee lennonjohdon kehittyneisyyteen. Esimerkiksi Kiina pitää isoja alueita ilmatilastaan kiinni, mikä tietää lentäjille muita kuin linnunteitä.

    FPA:n kanta lentoveroon on samoilla linjoilla lentoyhtiöiden kanssa.

    - Me olemme globaali toimiala, jolla myös ratkaisujen pitää olla globaaleja. Jos rakennetaan erilaisilla pelisäännöillä toimivia yhteisöjä, johtaa se yleensä siihen, että kireämmillä säännöillä toimivat putoavat pois.

    Miten realistinen on maailmanlaajuinen lentovero?

    - WTO:n (Maailman kauppajärjestö) suunnalta se voisi lähteä. Lentovero on hankala rasti ihan yhtä lailla kuin Pariisin ilmastosopimus.

     

    Partiolainen lapsuuden haaveammatissa

    Akseli Meskanen on toisen polven lentäjä, joka työskentelee lentokapteenina Finnairilla Airbus 320 -koneessa. Työt Finnairilla hän aloitti vuonna 2006. Meskanen on käynyt Kauhavalla ilmavoimien lentoreserviupseerikurssin eli ohjaajalinjan ja Finnairin Ilmailuopiston (nyk. Suomen Ilmailuopisto).

    Ennen FPA:n puheenjohtajuutta Meskanen on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä ilmailualalla. FPA:n strategiatyöryhmään 2012-2013 Meskanen otettiin mukaan partiotoiminnassa hankitun järjestökokemuksen takia.

    - Tulin tuomaan toimintaan suunnitelmallisuutta, moniulotteisuutta ja taitoa toimia yhdessä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa.

    Luottamustehtävissä Meskasta kiinnostavat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, järjestötoiminta, sen johtaminen ja yhdessä tekeminen.

    - Haluan olla osallisena ympäröivään maailmaan. Ja jos on paikkoja, joissa vaikutetaan ja tehdään päätöksiä, haluan olla mukana tekemässä niitä, en seuraamassa sivusta.

     

     

    FPA eli Suomen Lentäjäliitto

    FPA:n (Finnish Pilots’ Association) eli Suomen Lentäjäliiton jäseniä ovat kaikki Suomen kaupalliset lentäjäyhdistykset, kuten Finnairin ja Norran lentäjäyhdistykset.

    FPA:n tärkeimpänä tehtävänä on edustaa liikennelentäjiä ammatillisissa ja lentoturvallisuuskysymyksissä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.

    FPA edustaa noin 1 500 lentäjää kattaen 95 prosenttia Suomen ammattilentäjistä.

    Lentäjät ovat YTYn jäseniä pääsääntöisesti oman lentäjäyhdistyksensä kautta. YTYyn kuuluu kuusi lentäjäyhdistystä. YTY taas on FPA:n jäsen. FPA pyrkii parantamaan lentäjien työolosuhteita YTYn ja Akavan vaikutusväylien kautta. YTYn kautta lentäjien on myös mahdollista saada lupakirjavakuutus.

     

    Teksti: Iida Ylinen Kuva: Jani Laukkanen
    Julkaistu YTY-lehdessä 1/2019