Uutishuone

Vuosilomalaki uudistui – mikä muuttui?

16.05.2019 | Ajankohtaista, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Pitkittyneissä sairauslomissa vuosilomaa ei tähän asti ole kertynyt täyttä neljää viikkoa. Suomen vuosilomalaki ei ole vastannut EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Laki uudistui tältä osin 1.4.

Kesälomakausi on käsillä. Vuosilomalain mukaan kesäloma, enintään 24 arkipäivää eli neljä viikkoa, on annettava kesälomakaudella 2.5.–30.9. välisenä aikana. Työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa on saatettu sopia suuremmasta lomakertymästä, jolloin yleensä myös kesälomakaudella annettava loma on pidempi.

Työnantaja päättää kesälomakaudelle sijoittuvan loman tarkemman ajankohdan, mutta työntekijälle täytyy antaa mahdollisuus kertoa toiveensa. Toiveet huomioidaan lomien sijoittelussa. Vuosilomien sijoittelussa on aina noudatettava tasapuolisuutta.

Loma on annettava yhdenjaksoisena. Työnantaja voi kuitenkin jakaa kaksi viikkoa ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Työntekijällä on aina oikeus vähintään kahden viikon mittaiseen yhdenjaksoiseen lomaan. Loman antaminen mahdollisimman yhdenjaksoisena on lähtökohta ja kannattavaa myös työssä jaksamisen ja työstä palautumisen näkökulmasta.

Vuosilomaa kertyy kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta vuosilomalain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisesti sovittu määrä. Myös työkyvyttömyyden ajalta vuosilomaa kertyy enintään 75 työpäivältä. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkittyneissä sairauslomissa vuosilomaa ei tähän asti ole kertynyt täyttä neljää viikkoa. Tältä osin Suomen vuosilomalaki ei ole vastannut EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. 

Lisävapaapäivät uutena lakiin

Vuosilomalaki uudistui tältä osin 1.4.2019. Jatkossa työntekijä voi saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole sairastumisensa vuoksi ansainnut vuosilomaa täyttä neljää viikkoa. Tämän vuoden kesälomiin uudistus ei vielä vaikuta, vaan käytännössä muutoksia sovelletaan huhtikuussa 2019 alkaneen lomanmääräytymisvuoden kuluessa ansaittuihin lomiin, eli vuoden 2020 lomiin. Muutokset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuoden 2019 kuluessa.

Kuluneella hallituskaudella oli alun perin tarkoitus uudistaa vuosilomalaki kokonaan. Lopulta lakiin lisättiin säädös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä voi jatkossa saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana työkyvyttömyydestä johtuvan poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli vuoden.

Lisävapaapäivät eivät ole varsinaista vuosilomaa, mutta ne annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Vuosiloman siirtäminen

Vuosilomalaissa säädetään myös vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosilomalain muutoksen myötä aika, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava, pitenee. Jos työntekijän vuosilomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Mikäli vuosilomaa ei pystyttäisi tuohonkaan mennessä antamaan, maksettaisiin vuosiloma ja mahdolliset lisävapaapäivät lomakorvauksena.

Lakimuutoksen myötä ei tule muutoksia työntekijän oikeuteen siirtää vuosilomaansa sairastumisen vuoksi. Oikeus siirtoon alkaa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät lasketaan yhteen lomanmääräytymisvuosittain, eivätkä ne saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Vuosilomalain tulkinta omavastuupäivistä on toistaiseksi kuitenkin epäselvä. Työntekijöillä saattaa olla oikeus siirtää lomansa kokonaankin työkyvyttömyyspäiviltä.

Asiaa käsitellään parhaillaan työtuomioistuimessa, joka on pyytänyt ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Ennakkoratkaisua on pyydetty siitä, onko työntekijällä oikeus siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Kun tuomioistuin antaa ratkaisunsa, saattaa se aiheuttaa jälleen muutostarvetta vuosilomalakiin.

Jos käy niin ikävästi, että sairastuu lomansa aikana, kannattaa pyytää loman siirtoa, merkitä sairauspäivät ylös ja hankkia sairauspäiviltä lääkärintodistus.

 

Teksti: Karoliina Huovila
Julkaistu YTY-lehdessä 2/2019

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...