Uutishuone

Uusi työaikalaki tuo joustotyön mahdollisuuden - ole tarkkana, mitä siitä sovit

08.10.2019 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Parhaimmillaan joustotyö helpottaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä tasaa työaikaa kiireisten ja rauhallisempien aikojen välillä.

Uusi työaikalaki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Työaikalaki koskee jatkossakin kaikkia henkilöstöryhmiä. Asiantuntija- ja esimiestyö pysyy edelleen työaikalain piirissä, ainoastaan johtavassa asemassa tehty työ jää lain ulkopuolelle. Tämän lisäksi kiinteän toimipaikan ulkopuolella tehtävä matkatyö jossa palkkaus määräytyy suoriteperusteisesti, kuten liikkuva myyntityö, jää lain soveltamisen ulkopuolelle.


Joustotyö on uusi työaikamuoto

Asiantuntijatyön kannalta keskeinen muutos on mahdollisuus sopia joustotyöstä. Joustotyössä työntekijällä on liukuvaa työaikaa laajempi oikeus päättää siitä, milloin ja missä hän työtään tekee. Uudesta työaikamuodosta sovitaan aina työntekijän ja työnantajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Sopiminen on mahdollista, kun vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä saa päättää itsenäisesti.


Joustotyössä työajan tulee tasoittua neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana siten, että työaika on enintään 40 tuntia viikossa. Työajan seuranta voidaan toteuttaa niin, että työntekijä toimittaa työnantajalle luettelon työtunneista ja viikkolevosta. Joustotyössä ei siis kerry ns. saldoja. Jos työtä on jatkuvasti yli 40 tuntia viikossa ja työaika ei tasoitu, on syytä tarkastella, onko joustotyö toimiva työaikamuoto kyseisen työn kannalta.


Joustotyössä ylityötä ei lähtökohtaisesti muodostu. Kuitenkin tilanteessa, jossa työnantaja vaatii työskentelemään yli 8 tuntia päivässä, voi ylityötä syntyä. Jos on sovittu, että työntekijä sijoittaa työtunnit arkipäiviin, on työntekijällä oikeus saada ylityökorvausta viikonloppuna tehdystä työstä. Jos puolestaan on sovittu, että työntekijä voi sijoittaa työaikaansa maanantaista sunnuntaihin, ei hänellä ole oikeutta sunnuntaikorvaukseen tehdessään työtä sunnuntaina.


Sopimuksen joustotyöstä voi irtisanoa milloin vain, mutta sopimuksen voimassaolo päättyy vasta seuraavan jakson lopussa. Joustotyösopimuksen voimassaolon päätyttyä siirrytään työaikaan, josta on sovittu joustotyösopimuksen yhteydessä. Jos työsuhde päättyy kesken neljän kuukauden tasoittumisjakson, lähtökohtaisesti työtunnit korvataan tai vähennetään siltä osin, kun ne eivät ole ehtineet tasoittua.


Joustotyösopimus tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuden joustavaan työajan sijoitteluun ja helpottaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tasata työaikaa kiireisten ja rauhallisempien aikojen välillä. Huonoimmillaan sopimusta voidaan kuitenkin käyttää ylitöiden kiertämiseen tai siihen, että työntekijän oletetaan kiireisinä aikoina tekevän ympäripyöreää päivää. Kannattaa siis punnita omalta osalta ennen sopimuksen tekemistä, onko joustotyö omaan työhön sopiva työaikamuoto.


Työntekijä, ole tarkka siitä mitä sovit

Jos työnantaja tarjoaa joustotyösopimusta, ota yhteyttä YTYn työsuhdeneuvontaan ennen allekirjoittamista. Joustotyösopimuksessa on sovittava ainakin näistä:
•    Viikonpäivät, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Suosittelemme sopimaan päivät maanantaista perjantaihin.
•    Viikkolevon sijoittaminen. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin keskeytymättömän lepoajan.
•     Mahdollinen kiinteä työaika, joka saa olla enintään puolet työajasta. Kiinteä työaika voi olla esimerkiksi tietyt tunnit päivästä tai päivät viikosta.
•    Sovellettava työaika mahdollisen sopimuksen päättymisen jälkeen


Lisäksi on syytä sopia asioista, joihin laki ei ota kantaa:
•    Miten menetellään työajan osalta työntekijän sairastuessa?
•    Miten menetellään tilanteissa, joissa työaika ei tasoitu?

Teksti Julia Lauren

 

Työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta on jäsenille maksutonta

ma-pe 08.30-13.00
puh. (09) 2510 1350
tyosuhdeneuvonta@yty.fi