Vuosilomalla ollessa maksetaan palkkaa, jonka aikana ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan.

Lomautus ei sinänsä vaikuta vuosiloman antamiseen.  Loman antamisessa noudatetaan tällöinkin muun muassa vuosilomalain lomakautta, työntekijän kuulemista, lomasta ilmoittamista ym. koskevia määräyksiä. Näidenkin osalta työehtosopimuksessa voi olla lakia täydentäviä ja siitä poikkeaviakin määräyksiä.

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jos työnantaja ja työntekijä eivät sovi loman pitämisestä. Ennen loman määräämistä työnantajan tulee kuulla työntekijää loman ajankohdasta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Loman aloittamisesta aiemmin voidaan toki sopia.

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Loma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena. Vuosilomalaissa on kuitenkin säädetty myös mahdollisuudesta antaa kausiluonteisessa työssä loma lomakauden ulkopuolella.  Työnantaja ja työntekijä saavat lisäksi sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden (1.5.) alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli seuraavan kalenterivuoden syyskuun loppuun saakka.

Jos vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai työnantaja on määrännyt loman ajankohdan laissa säädetyllä tavalla, loma pidetään normaaliin tapaan. Tältä ajalta työntekijälle maksetaan luonnollisesti palkka eikä hän ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Myös osa-aikaisesti lomautetun työntekijän lomapalkka on samansuuruinen kuin se olisi ollut ilman tätä lomautusta. 

Teksti YTYn työmarkkinajuristi, varatuomari Jaana Liimatainen