Uutishuone

Joulumuistaminen on verovapaa, kun se on kohtuullinen ja kaikille sama

03.12.2020 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Mitä verottaja sanoo etäpikkujouluista? Tarvitseeko työntekijöiden joululahjan olla kaikille sama? Työmarkkinajuristi vastaa.

Toimin esimiehenä noin 20 työntekijän yrityksessä. Olemme olleet keväästä saakka lähes kokonaan etätyössä. Nyt pikkujouluaikaan olisi mukavaa järjestää koko henkilöstölle jotakin hauskaa yhdessä oloa. Mitähän verottaja sanoisi, jos viettäisimme pikkujoulua etänä?  

Hienoa, että haluat ilahduttaa alaisiasi ja koko työyhteisöä. Tämä vuosi on ollut varmasti raskas ja tällainen henkilöstön huomioiminen on tarpeen enemmän kuin koskaan. Työnantaja voi tosiaan järjestää pikkujoulut ja muutakin virkistystoimintaa työntekijöilleen verovapaasti myös virtuaalisesti. Työnantaja voi tällöin tarjota osallistujille verovapaasti ohjelman, ruoat ja juomat. Tarjoilu voidaan toimittaa työntekijän kotiin tai työntekijä voi noutaa sen jostakin sovitusta paikasta. Sen sijaan ruoka- ja juomalahjakortit ovat lähtökohtaisesti veronalaista palkkaa.

Työnantaja on muistanut meitä perinteisesti joulun alla mukavalla lahjalla, joka on yleensä ollut jokin lahjakortti yhdistettynä esimerkiksi suklaaseen tai juustovalikoimaan. Nyt joku pelotteli, että verottajakin saattaisi muistaa meitä vielä joskus näistä. Miten siis on, olisiko näistä lahjoista pitänyt tehdä ennakonpidätys? Entä onko sillä vaikutusta asiaan, että osa työntekijöistä onkin nyt etätyössä?

Työnantaja voi antaa työntekijöilleen tavanomaisia ja kohtuullisia lahjoja, joista ei tarvitse tehdä ennakonpidätystä. Verovapaiden lahjojen yhteenlaskettu arvo voi olla enintään 100 euroa vuodessa. Verovapaa lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti. Yksilöidyllä lahjakortilla voi siis hankkia tietyn palvelun tai esineen tietystä paikasta. Työntekijä voi myös valita lahjan työnantajan määrittelemistä vaihtoehdoista. Tyypillisiä joulun henkilökuntalahjoja ovat esimerkiksi joulukinkut ja herkkukorit. Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat kuitenkin aina työntekijän palkkaa, ja niistä on siis tehtävä ennakonpidätys.

Tuloverolain mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota esimerkiksi koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista:
-    merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena;
-    etua työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta.

Kerroit, että lahjan osana on ollut yleensä lahjakortti, mutta tiedustelustasi ei ilmennyt, millaisesta lahjakortista on kysymys. Yksilöity lahjakortti voi siis olla verovapaa, mutta jos kysymyksessä on sellainen lahjakortti, jolla työntekijä voi vapaasti – kuin rahalla – ostaa itselleen vapaavalintaisen lahjan, lahjasta olisi pitänyt tehdä ennakonpidätys.

Jos työnantajan antamien lahjojen yhteenlaskettu arvo on yli sata euroa, lahja on joka tapauksessa työntekijälle veronalaista tuloa.
Työnantaja voi tietysti lähettää myös etätyöntekijöille samanlaisia pienimuotoisia muistamisia, esimerkiksi joululahjan, verovapaasti kotiin. Kotiin lähetetty joululahja on verovapaa vain, jos koko henkilökunta saa lahjan. Ylipäätään henkilökuntaetujen verovapauden perustana on se, että etu annetaan koko henkilökunnalle.

Työnantajamme antaa meille vuosittain joululahjan. Mukava traditio, joka on ilahduttanut aina. Olen ollut siinä uskossa, että jokaisen paketista löytyy sama lahja. Nyt kun näistä lahjoista tuli puhetta, ilmeni kuitenkin, ettei näin olekaan. Voiko työnantaja tosiaan antaa joillekin suosikeilleen arvokkaampia lahjoja kuin muille työntekijöille?


Ymmärrän, että tämä himmensi lahjan tuottamaa iloa. Ensiksikin työnantajan on lain mukaan kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Toiseksi on huomattava, että joululahjan verovapauskin edellyttää sitä, että se on vähäinen (arvoltaan enintään 100 euroa) ja annetaan kollektiivisesti koko henkilökunnalle. Joululahjalla ei ole tarkoitus palkita tehdystä työstä, sillä silloinhan se olisikin jo veronalaista palkkaa. Osoituksena edun palkanluonteisuudesta voidaan usein pitää sitä, että se on annettu henkilökunnasta vain tietylle henkilölle tai henkilöille.

Oikeuskäytännön mukaan henkilökuntaedun verovapautta ei estäisi se, että työnantaja suhteuttaisi osa-aikaisten työntekijöidensä edun määrän työntekijän työaikaan tai liittäisi edun käyttöoikeuden palvelussuhteen tiettyyn kestoaikaan. Mutta harvemmin kuitenkaan osa-aikaisillekaan annetaan arvoltaan vähäisempiä joululahjoja kuin kokoaikaisille työntekijöille. Joululahjan tarkoitushan on kuitenkin ilahduttaa sekä samalla kiittää ihan koko henkilökuntaa kuluneesta vuodesta.

Vastaajana on YTYn työmarkkinajuristi, varatuomari Jaana Liimatainen. Juttu on julkaistu YTY-lehdessä 4/2020