Antti Rinteen hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöjä esittämään uusia työllistymiskeinoja. EK esitteli tällä viikolla omia keinojaan. Osa niistä on hyviä, osa harkinnan arvoisia ja osa täyttä myrkkyä.

Näille keinoille peukku ylös

EK:n ehdotukset työvoiman kouluttamisesta ovat pääsääntöisesti kannatettavia. Suomen työmarkkinoita vaivaa valtava kohtaanto-ongelma, kun monella alalla vallitsee samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Varsinkin sille isolle joukolle aikuisia ilman toisen asteen tutkintoa pitää rakentaa nopeita opintokokonaisuuksia, joita suorittamalla työllistyy.

Toinen asia sitten on, miten voidaan nostaa koko työvoiman osaamistasoa vastaamaan 2030-luvun digitaalisia vaatimuksia. Tähän eivät valtion rahat riitä, vaan pitää keksiä ihan uudet menetelmät – kuten esimerkiksi YTYn kannattama koulutussetelimalli.

EK ehdottaa uusia erillisratkaisuja ja verovähennyksiä huippuosaajien saamiseksi Suomeen sekä työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Ideat ovat sinänsä kannatettavia, mutta työllisyyden kannalta olisi paljon parempi alentaa veroasteikkoja suoraan, kuin lisätä vähennyksiä ja porsaanreikiä.

Näitä keinoja voidaan harkita

EK:n isoin pommi on ehdotus työttömyysturvan porrastamisesta. Päivärahaa lyhennettäisiin 50 päivällä ja porrastettaisiin työttömyyden keston mukaan. Pääministeri ehti jo tyrmätä ehdotuksen. Ideaa ei kannata kuitenkaan heti ampua alas, sillä asiaa on kyllä aiemmin pohdittu niin Akavassa kuin STTK:ssakin.

Karu totuus on, että YTYn ja Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn muut jäsenet jopa hyötyisivät mallista, jossa lyhennyksestä säästetyt rahat käytetään tuen tason nostoon ensimmäisten kuukausien aikana. Sipilän hallitus teki tässä asiassa kohtalokkaan virheen kautensa alussa, kun se päätti lyhentää työttömyysturvaa ilman porrastusta. Myöhemmin se joutui keksimään aktiivimallin. Porrastus olisi ensimmäinen askel, jos halutaan siirtyä kohti niin sanottua Tanskan mallia.

Näille keinoille peukku alas

Työnantajaliitto tarjoaa tuttuun tapaan myös myrkkypillereitä. EK:n ehdotuksen nostaa yhteistoimintalain alarajaa nykyisestä 20 työntekijästä 50:een pitää nähdä lähinnä pelitaktisena vetona. Ei nykyinen alaraja ole mikään kasvun este. Jokainen yrittäjä ja työnantaja palkkaa kyllä sen kahdennenkymmenennenkin työntekijän, jos tilauskanta kasvaa ja keikkaa pukkaa.

EK:n ehdotuksesta helpottaa määräaikaisten työsopimusten tekemistä kevyemmin perustein pitää sen sijaan jo huolestua. Tasa-arvon kannalta tämä on täysin poissuljettu. Se olisi myrkkyä nimenomaan nuorille naisille. Samalla kun EK lyttää hallitusohjelman perhevapaauudistuksen, sopii kysyä miltä vuosikymmeneltä EK:n tasa-arvopolitiikka oikein on.

EK esittää myös tuoreen hallitusohjelman korjaamista muun muassa kotitalousvähennyksen ja perhevapaauudistuksen suhteen. Näiden muutosehdotusten läpimenon voi käytännössä unohtaa, sillä niiden hyväksyminen antaisi heikon kuvan uudesta hallituksesta.

 

Mats Nyman
YTYn toiminnanjohtaja