Uutishuone

Hyvinvoinnissa suuria eroja työpaikkojen välillä koronakeväänä

22.06.2020 | Työelämä

Artikkelikuva

Kulunut kevät vaikutti monilla esimiehillä ja asiantuntijatyötä tekevillä työnteon tapoihin, luottamukseen ja työergonomian toteutumiseen – toisilla positiivisesti, toisilla negatiivisesti.

Teimme kesäkuun alussa kyselyn tämän hetken tilanteesta työpaikoilla. Vastauksia tuli lähes 1000, joten saimme paljon vahvistusta jo kertyneeseen tuntumaamme siitä, että kulunut kevät on kohdellut jäsenistöä hyvin eri tavoin. Esimerkiksi työmäärä on saattanut vähentyä (14 prosentilla vastaajista) tai kasvaa (24 prosentilla vastaajista). Jos työt ovat vähentyneet, yleisin seuraus siitä on lomautus (73 %). Työmäärän kasvusta 15 prosenttia selittyy sillä, että kollegoita on lomautettu, irtisanottu tai että sijaisia ei ole palkattu, 62 prosenttia sillä, että töitä on muuten määrällisesti enemmän ja 23 prosenttia muilla syillä.

Vaikka etätyöhän siirtyminen muuten sujui melko hyvin, työaikaseuranta ei monilla taivu etätyöhön. Vastaajista puolet pystyy kirjaamaan tehdyt ylityötunnit. Avoimissa vastauksissa korostui eri työajanseurantojen taipumattomuus etätyöhön, jolloin pitkät päivät jäivät kirjaamatta. Muuten etätyöt sujuivat monenkirjavasti. Monilla löytyi mukava työrytmi, kun kotikonttorilta puuttuivat avokonttorin tuomat keskeytykset. Vastaavasti useat kertoivat taukojen unohtuneen, päivien venyneen ja työmäärän kasvaneen hallitsemattomaksi.

Sama monitahoisuus näkyy luottamuksessa – 70 prosentilla luottamus työpaikalla on pysynyt samana, lopuista 15 prosentilla se on noussut ja 15 prosentilla laskenut.

”Ei ole minkäänlaista kyttäystä töiden tekemisen suhteen ja liukuma-ajat ovat nyt erittäin joustavat. Toimitusjohtaja on pitänyt hyvin ajan tasalla, missä mennään asiakkaiden ja kassatilanteen suhteen.”

”Luottamus on kasvanut ehkä sen vuoksi, että korona-aikana etätöissä tuottavuus on lisääntynyt silmämääräisesti ja myös mittareilla mitattuna.”

”Minusta tuntuu, että kaikki yrittävät parhaansa, puhaltavat yhteen hiileen ja oikeasti haluavat saada omilla pienillä teoilla jotain aikaiseksi. Halu on vilpitön.”

Päinvastaisia esimerkkejä löytyy yhtä lailla.

”Ennätysmäärä töitä ja tilauksia, mutta siitä huolimatta myynnissä lomautuksia.”

”Meneillään oleva organisaatiouudistus tapahtuu täysin jossain kulisseissa, eikä edes normaalia käytäväkeskustelujen kautta tapahtuvaa ’huhuilua’ tapahdu.”

Myös viestintä sai paljon moitteita.

”Tietoa jaetaan aivan liian vähän, mikä huonontaa luottamusta. Työnantaja on siirtänyt vuoden 2019 bonuspalkkioiden maksatusta, eikä uutta maksupäivää ole edes informoitu.”

”Tiedon kulku on hidastunut ja epätasa-arvoistunut tilanteen pitkittyessä. Työkulttuuri nojautuu pitkälti suulliseen tiedonsiirtoon ja käytäväkeskusteluihin, joten ainoastaan toimistolla työskentelevät saavat oikea-aikaisesti tiedon ja pystyvät vaikuttamaan asioihin.”


Sopimuksia ja ’sopimuksia’


Erilaisia sopimuksia on tehty toisilla työpaikoilla hyvässä yhteistyössä, toisilla ehdot saneltuna. Etätyöstä sopimuksia teki noin puolet vastaajista, osa siirtyi etätyöhön tekemättä asiasta sopimusta ja osalla etätyösopimus oli jo ennestään. Koronapandemia lisäsi etätöiden määrää 82 prosentilla vastaajista.
− Tämä kuvastaa sitä, että etätöihin on vain siirrytty sen sijaan, että toteuttamistavoista ja sen periaatteista on sovittu mitään. Kirjallinen sopimus tuo työntekijälle suojaa, sillä silloin esimerkiksi tehtyjen työtuntien kirjaamisesta on yhteinen näkemys. Työturvallisuutta ja ergonomiaa on tällöin mietitty ja myös vakuutusasiat on selvitetty, toteaa YTYn työmarkkinajohtaja Karoliina Huovila.

Miltei joka kolmas on sopinut lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Tähän meillä YTYssä ei ole olemassa suoraa vertailulukua, mutta arvioimme, että normaalioloissa suurempi osa haluaa lomarahansa rahana tai vaihtaminen ei ole aiemmin edes ollut mahdollista. Työajoista sopimuksia teki joka kymmenes ja etuisuuksista luopumisesta tai siirtämisestä sopi 7 prosenttia vastaajista.

”Useimmat sopimukset on olleet enemmänkin ilmoitusluonteisia työnantajan puolelta. Itse sopimista ei ole juuri ollut ja työnantajan taholta on myös käytetty jonkin verran painostuskeinoja ’sopimusten’ aikaansaamiseksi.”

Osalle samoja sopimuksia on tehty jo aiemminkin.
”Lomarahojen vaihtamista vapaaksi tarjottiin, mutta niin on tarjottu muinakin vuosina.”


Ergonomiassa eroja

Työpaikoilla otettiin pandemian myötä käyttöön uusia työvälineitä tai -tapoja 78 prosentilla työpaikoista. Uudet työvälineet tai -tavat lisäsivät työkuormitusta 23 prosentilla vastaajista. Joka neljännen työhyvinvointi on ollut uhattuna koronapandemian aikana.
- Tämä luku sai YTYssä hälytyskellot soimaan. Tilanne tuli toki vastaan nopeasti, mutta siitä huolimatta pitää muistaa, että työhyvinvointi on työnantajan vastuulla. Työnantajalla on velvollisuus puuttua lisääntyneeseen kuormitukseen. Pelkona on, että kuormitustekijät jäävätkin pysyviksi, Karoliina Huovila sanoo.

Etätöiden ergonomiaan on ollut tyytyväisiä vain reilu puolet etätöitä tekevistä vastaajista. Näistä tyytyväisistä vastaajista kolme neljästä joko sai ergonomiaa tukevia välineitä työnantajan hankkimana tai ei kokenut kaipaavansa mitään lisää.

” Työnantajan toimesta saatu yksi suuri näyttö tukemaan työskentelyä. Lisäksi ollut mahdollisuus hakea ’oma’ työtuoli toimistolta kotiin, jos kodin tilat sen sallivat.”

”Työnantaja kustansi noin 250 euroa maksavan ’korokkeen’ pöydälle, jonka avulla voi tehdä seisten töitä.”

Etätöiden ergonomiaan tyytymättömistä vastaajista puolestaan 60 % työnantajista ei ole tukenut ergonomiaa edistävien välineiden hankintaa. Tässä yhteydessä on nähtävissä pohdintaa myös siitä, että etätyökäytännön jatkumisesta ei ole varmuutta – jos olisi, hyvien työvälineiden ostoon kotiin omalla kustannuksella olisi pienempi kynnys.

”Olen kysynyt esimieheltä, saisiko toimistolta lainaksi näytön ja näppäimistön. Asiaan ei palattu. Sain ystävältä lainaksi työvälineitä, jotka helpottivat etätyöpisteen muokkausta vähän ergonomisemmaksi. Jos etätyötä saa tehdä jatkossakin enemmän, harkitsen työvälineiden hankkimista omakustanteisesti.”

Ja saattaahan kotona olla paremmatkin olosuhteet kuin työpaikalla.


”Toimistolla ollessani istun flexissä, missä työpisteet ovat mitä ovat. Olen nauttinut todella paljon saadessani työskennellä rauhallisessa ja ergonomisessa ympäristössä. Minulla on siis käytössäni työhuone, monipuolisesti säädettävä tuoli ja pöytä sekä ergonomiset näppäimistö ja hiiri – eli paremmat työvälineet mitä toimiston flexi-paikoilla.”


Joka kymmenes ei tehnyt etätöitä

Vastaajista joka kymmenes ei siirtynyt etätöihin. Heitä oli tasaisesti eri toimiasemissa ja eri kokoisissa yrityksissä, mutta suhteessa hieman enemmän Uudenmaan ulkopuolella kuin Uudellamaalla. Kaikista vastaajista 46 prosenttia työskenteli Uudenmaan ulkopuolella, kun taas heistä, jotka eivät tehneet etätöitä, 66 prosenttia työskenteli muualla Suomessa.

Luottamuksen muutoksessa oli eroja verrattuna siihen, tekikö töitä työpaikalla vai oliko etätöissä. Luottamuksen pysyminen ennallaan oli hieman suurempaa työpaikoilla työskentelevillä (76 %) kuin etätyötä tekevillä (70 %). Luottamuksen kasvaneen kertoi vain neljä prosenttia heistä, jotka eivät tehneet etätöitä, kun taas etätöitä tekevillä osuus oli 16 %. Luottamus puolestaan oli vähentynyt useammin työpaikoilla työskentelevillä (19 %) kuin etätyötä tekevillä (15 %).  

”Vastuu joiltain osin kaatunut toimistolla oleville.”

”Työntekijät joutuivat suunnittelemaan itse korona-ajan suojaustoimenpiteet. Esimerkiksi asiakkaiden käyntiä toimistolla rajoitettiin. Yrittäjä ei osallistunut. Etätyö ei mahdollista.”

Voi siis todeta, että etätyön lisääntyminen lisäsi luottamusta.

”Ainakin omalla osastolla on tullut ilmeisen selväksi, että työt hoituvat kaikilla myös etänä. Ainakin tämä on ollut esimiehen viesti työnantajan suunnalta.”

”Aluksi oli varmaan epäilyä töiden sujumisesta, mutta käytäntö on näyttänyt, että työt sujuvat kuten ennenkin.”

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn kyselyyn vastasi 964 YTYn jäsentä. Kysely lähti vain niille YTYn jäsenille, jotka eivät kuulu jäsenyhdistyksiin. Näin ollen esimerkiksi lentäjiä tai urheiluvalmentajia ei kyselyn vastaajissa ole.


Analyysi ja teksti Leena Vänni