Uutishuone

Hyvä yöuni pedataan päivällä

27.04.2022 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Päivän aikana tehdyt valinnat psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin eteen vaikuttavat siihen, miten yönsä nukkuu. Koronapandemia on vaikuttanut monen suomalaisen uneen.

Oletko nukkunut pandemia-aikana paremmin kuin aikoihin? Yllättävän moni on. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan peräti prosenttia asiantuntijatyötä tekevistä arvioi unensa parantuneen etätyöaikana. Naisilla muutos parempaan on ollut yleisempi kuin miehillä. Yli puolella uni on pysynyt ennallaan.

Samansuuntaisia havaintoja on saanut Firstbeat keräämästään käyttäjädatasta. Suomalaisyritys myy työnantajille hyvinvointipalvelua, joka seuraa ihmisen sykettä ja tekee sen perusteella tulkintoja stressistä, unesta, palautumisesta ja liikkumisesta.

– Kun koronapandemian alkuvaiheessa työt siirtyivät kotiin, kasvoi nukkumiseen käytetty aika noin varttitunnilla, kertoo johtava asiantuntija Jaakko Kotisaari Firstbeatistä.

– Varttitunnin lisäys yöuniin voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei ole, sanoo vuorostaan TTL:n tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen.

– Kun ryhmätasolla saadaan varttitunnin lisäys, niin kyllä se on ihan merkittävää. Ei tällaisia muutoksia kovin usein havaita. Toisaalta on hyvä muistaa, että unen määrä on vain yksi osa unta. Unen laatu on sekin tärkeää. Joskus voi käydä niinkin, että kun unenlaatu alkaa heikentyä, sitä ikään kuin kompensoidaan nukkumalla pitempään, Sallinen huomauttaa.

Varttitunnin muutos on huomionarvoinen siksikin, että edellisen kerran unen määrä oli vastaavalla tasolla yli 20 vuotta sitten, ennen vuosituhannen vaihdetta. Nyt havaittu muutos tarkoittaa viikkotasolla miltei kahta tuntia lisää unta, mikä saattaa jo tuntua palautumisessa ja energisyydessä.

Vartin lisäys selittyy todennäköisesti sillä, että osalla työntekijöistä työmatka jäi pois, mikä mahdollisti myöhäisemmän aamuheräämisen.

Unihäiriöitä pitkään hoitanut psykiatri Juha Markkula kertoo, että osalla yöunien pidentymistä saattaa selittää sisäsyntyinen vuorokausirytmi, joka on kestoltaan hiukan yli 24 tuntia. Vuorokausirytmiä säätelevät niin kutsutut kellogeenit: pääkello sijaitsee suunnilleen korviemme välissä, ja kaikissa soluissamme ja elimissämme on sivukelloja. Toisilla nämä kellot pyrkivät edistämään ja toisilla jätättämään. Kellot saavat auringonvalosta tahdistuksen toimintaansa. Auringonvalo onkin tärkein unen ja valvetilan rytmittäjä.

Kuvassa Juha Markkula

– Aika monella nukkumaanmeno helposti viivästyy ja spontaani ylösnouseminen viivästyy sekin pikkuisen. Jos töihin lähteminen ja työmatkat eivät rajoita entiseen tapaan, monella on taipumusta nukkua pitempään. Eli sisäsyntyinen vuorokausirytmimme pyrkii olemaan vähän etunojassa, mutta  aamun valo ja säännöllinen elämänrytmi ovat kuin pönkkä, joka estää etunojaa, Markkula sanoo.

Osalla korona on lisännyt stressiä ja häirinnyt yöunta

Korona on kurittanut yksiä kovemmin kuin toisia.
 
– Moni tietotyötä tekevä on voinut siirtää työnteon kotiin melko ongelmattomasti. Toisin on terveydenhoito- ja palvelualalla, missä on paljon lähikontakteja. Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että koronan ensilinjan työntekijöillä stressitasot ovat nousseet ja univaikeudet lisääntyneet, Markkula sanoo.
 
Sallinen sanoo, että yksi syy uniongelmiin terveydenhuollossa työskentelevillä liittyy pandemian aiheuttamaan työn vaativuuden ja määrän kasvuun.

– Tämä vaikuttaa siihen, miten paljon ihmiselle jää aikaa palautua, rentoutua ja rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Toinen syy on tartunnan pelko ja sen aiheuttama stressi, Sallinen sanoo.

– Työn epävarmuus aiheuttaa sekin stressiä. Työntekijät ja yrittäjät ovat joutuneet arvuuttelemaan, milloin rajoitustoimet taas rysähtävät päälle.

Läheisten tuki, työn joustavuus ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön sekä mahdollisuus työllistyä toiselle alalle kannattelevat, vähentävät stressiä ja vaalivat parempaa unta.

Nukkuminen on ollut vaarallista – välttämätöntä se on edelleen

Nukkuminenhan on evoluution kannalta aika riskialtis tapa. Saaliseläimet ovat nukkuessaan alttiita hyökkäyksille. Petoeläimet eivät ehdi hankkia ravintoa, jos nukkuvat. Nukkuminen on myös pois ajasta lisääntyä, Markkula sanoo.
 
Silti nukkua pitää, joten sillä lienee jokin tärkeä tehtävä.
 
– Uni on meidän palautumisjärjestelmämme. Unen aikana immuunijärjestelmä palautuu, ja elimistö korjaa aineenvaihduntajätteet pois. Jos unta ei saa tarpeeksi, muun muassa tulehdustekijöiden määrä elimistössä lisääntyy.
 
Se saattaa aiheuttaa ikään kuin kokovartalotulehduksen, joka taasen kytkeytyy masennus-, sydän- ja verisuonitauti- sekä diabetesriskiin.
 
 – Lihavuus lisää tulehdustekijöitä. Unettomuus lisää lihavuutta. Syntyy noidankehiä.
 
Univajeessa näläntunnetta säätelevät hormonit ohjaavat syömään lisää, koska unenpuute ja väsymys tulkitaan energian puutteeksi.
 
Unta tarvitaan myös tunne-elämän säätelyyn ja oppimiseen. Nukkuessa päivän aikana saatu uusi, merkityksellinen tieto integroituu osaksi aiemmin opittua.
 
– Oppiminen on uusien synapsiyhteyksien eli hermoimpulsseja välittävien liitospintojen syntymistä, siis ihan fyysinen tapahtuma. Tähän tarvitaan rakennusaineeksi proteiineja, energiaa.
 
Uusia yhteyksiä ei voi syntyä rajattomasti, eivätkä synapsit voi vahvistua loputtomasti, koska tila päässä ei yksinkertaisesti riittäisi ja synapsien toiminta ajautuisi kaaokseen.
 
– Unessa osa päivän aikana syntyneistä synapsiyhteyksistä säilytetään, osa pyyhitään pois. Ne synapsiyhteydet, jotka löytävät unen aikana yhteyksiä aikaisemmin opittuun, säilyvät. Unen voi ajatella olevan ikään kuin heijastuma aivoissa käynnissä olevasta prosessista.
 
Ne synapsit, jotka loksahtavat yhteen jonkin aiemmin tallentuneen muistikuvan kanssa, yhdistyvät kaikkein voimakkaimmin. Ne synapsit, jotka eivät löydä “keskustelukumppania”, pyyhkiytyvät pois.   
 
Kun ihminen vaipuu uneen, tietoisuus ympäristöstä katoaa. Lähinnä kuuloaisti jää toimimaan taustalle, ja saattaa reagoida häiritseviin ääniin. Kun nukumme syvää unta, aivot aluksi ikään kuin hiljenevät, mutta aktivoituvat taas REM-unen aikana. Tämä unisykli muodostaa prosessin, jonka aikana merkityksellinen informaatio jää muistiin, muu unohdetaan.

Miksi hyvästä unesta haaveilevan tietotyöläisen kannattaa liikkua?

Firstbeatin keräämän datan mukaan pandemian alkuvaiheessa stressitasot laskivat hieman, koska monen asiantuntijatyötä tekevän arki rauhoittui hetkellisesti. Nyt kun pandemia on jatkunut toista vuotta, stressikokemukset sen sijaan ovat korkeammalla kuin kolmeen neljään vuoteen.

Kuvassa Jaakko Kotisaari, Firstbeat

Stressin määrällä, työpäivästä palautumisella, liikunnalla ja laadukkaalla unella on hyvin voimakkaat yhteydet.

– Siksi on huolestuttavaa, että kun ihmiset ovat olleet etätöissä, alle tuhannen askeleen päivät ovat 3,5-kertaistuneet. Kun arkista liikuntaa ei synny työmatkoista, tarvittaisiin enemmän oman hyvinvoinnin johtamista, Kotisaari sanoo.

Itsensä rasittaminen fyysisesti on tervettä ja normaalia. Nukahtamiselle ja nukkumiselle liikunta tekee hyvää, koska se lisää painetta nukkua.

Yhtä lailla kuin ihminen on tehty käyttämään päätänsä, jotta hän olisi viisaampi kuin saaliinsa, ihminen on tehty liikkumaan ja hyödyntämään lihaksiaan.



Kirjoittaja: Iida Ylinen
Kuvat: Jani Laukkanen ja Tero Takala-Eskola
Kirjoitus on osa artikkelia, joka on julkaistu YTY-lehden numerossa 01/2022.
 

Tiesitko, että YTYn jäsenenä voit kysyä meiltä kaikissa työsuhteeseesi liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa