07.03.2022 | Työelämä, Työelämä
Vuoden 1990 kesällä, syvimmän pankkikirisin ja laman aikaan, Akavan nykyinen puheenjohtaja Sture Fjäder sai tärkeän toimeksiannon – piti löytää palveluala, jonne olisi mahdollista saada ensimmäinen työehtosopimus. Kohteeksi valikoitu pankkiala.
Kriisit ovat aina mahdollisuuksien paikkoja. Suomen pankkikriisin syyt löytyvät pääosin 1980-luvun jälkipuoliskon ylikuumenneen nousun vuosista. Kriisin myötä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP) ajautui valtion omistukseen ja satavuotias Kansallis-Osake- Pankki (KOP) ja Suomen Yhdyspankki (SYP) fuusioituivat.
Historiamme syvin lama 1990-luvulla kosketti eri tavoin käytännössä kaikkia suomalaisia ja sen vaikutuksia muistellaan yhä vieläkin. Pankkialan rakennemuutoksen myötä niiden toiminta muuttui suuresti ja ne joutuivat tehostamaan toimintaansa; 1990-luvulla alan henkilöstö lähes puolittui runsaasta 50 000:sta.
Työehtosopimuksen mahdollisuuksia palvelualla tutkimaan lähtenyt Sture Fjäder työskenteli Suomen Ekonomiliitto SEFEssä (nykyään Suomen Ekonomit) neuvottelupäällikkönä ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä. Vuonna 1991 Fjäder havaitsi, että pankkialalla ekonomit eivät olleet suurin henkilöstöryhmä ylemmissä toimihenkilöissä vaan merkonomit ja yo-merkonomit.
Pankkitoimihenkilöliitto oli kuulunut toimihenkilökeskusjärjestö TVK:hon, joka ajautui konkurssiin syksyllä 1992.
Fjäder kertoo, että keskusteluita työelämälähtöisestä korkeakoulutuksesta sekä sopimuksista palvelualoille oli käyty jo kauan ennen vuotta 1990.
Kuvassa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder
- Pankkilaisista koulutustaustaltaan suurimmalla ryhmällä oli kaupallinen keskiasteen koulutus, he olivat urallaan edenneitä ja heillä oli vakaat tulot sekä johtajakoulutusta.
Ajatus YTYstä sai alkunsa tarpeesta perustaa oma liitto kaikille niille johtajille ja ylemmille toimihenkilöille, joilla ei ollut koulutuksensa tai ammattialansa perusteella muuta järjestäytymiskanavaa Akavaan. Akavalainen järjestäytyminen palvelualoille haluttiin saada kuntoon.
- .Laman aikaan epätietoisuus tulevasta synnytti tarpeen kassaan kuulumiselle. Kassan lisäksi jäsenille piti saada myös oma liitto.
– Työmarkkinallista edunvalvontaa oli ollut vahvasti teollisuudessa kuten vientiteollisuudessa, mutta ei palvelualoilla. Akavalaisten edunvalvonnan hoiti lähinnä Sefe, sillä Tradenomiliittoakaan ei vielä ollut olemassa.
YTYn toiminnan ydin oli alussa pankkialan edunvalvonta. Ensisijainen jäsenryhmä koostui pankkilaisista (KOP, SYP, Osuuspankki, Säästöpankki, Postipankki), joilla kaikilla oli omat esimiesyhdistyksensä.
Tammikuussa 1992 perustettiin Ylempien toimihenkilöiden YTN:n yleinen ryhmä YTY. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin liiton säännöt ja samalla päätettiin hakea YTN:n ja Akavan jäsenyyttä. Perustamisvuonna jäsenmaksun suuruudeksi vahvistettiin 960 markkaa tai 80 markkaa alkavalta kuukaudelta.
YTYn hallitukseen valittiin viisi henkilöä. Puheenjohtajaksi ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle valittiin Jarmo Jaulimo. Ensimmäisen hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Paatola, joka toimi sittemmin myös puheenjohtajana vuosina 1994–1997. Molemmat henkilöt ovat nykyään YTYn kunniajäseniä.
Fjäder kertoo, että tavoitteena oli saavuttaa riittävä edustavuus, jotta voitiin saada aikaan sitovat työehtosopimukset mahdollisimman monelle alalle. 1990-luvulla oli ollut nähtävissä, että kaikki, ei ainoastaan pankkiala, tarvitsivat kassajäsenyyden tuomaa turvaa ja työsuhdeneuvontaa.
Pankkialan yhdistysten kanssa oli sopimus, että yhdistysten jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Sefen kautta työttömyyskassaan.
- Seuraavien vuosien aikana jäsenmäärä tuplaantui rahoitusalalla. Lisäksi päästiin ammatillisen työsuhdeneuvonnan ja muiden jäsenetujen pariin. Toiminnan vakiintuessa jäsenmäärä kasvoi ja myös sopimustoiminta tuli mukaan.
Vuonna 1998 liiton nimi muutettiin Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:ksi.
Ensimmäisten vuosien aikana YTYssä keskityttiin ensisijaisesti yhdistämään eri jäsenyhdistyksiä. Pikkuhiljaa YTYstä kasvoi vahva liitto ja mukaan liittyi jäseniä muualtakin kuin rahoitusalalta. Nykyään jäsenet työskentelevät muun muassa teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla, kuljetus- ja kaupan alalla sekä teollisuuden palveluksessa
- Edunvalvonnan tehtävänä on jäsenten työsuhteeseen liittyvien etujen ajaminen. Vuosien aikana edunvalvonta on muuttunut entistä yksilöllisemmäksi. Henkilökohtainen työsuhdeneuvonta on YTYn vahvuus.
- YTYllä on hieno kasvutarina. Se on 30 vuoden historiansa aikana lunastanut paikkansa yksityisalalla työskentelevien esihenkilöiden ja asiantuntijoiden työelämän tukijana.
- YTY syntyi aikoinaan tarpeesta, eikä se ole kertaakaan lyönyt hanskoja tiskiin matkan aikana. YTY uskaltaa myös sanoa jäsenilleen ääneen, jos jokin ei ole heidän etunsa mukainen ratkaisu.
- Maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti ja YTYläiset ovat pärjänneet työelämässä hyvin.
Teksti Heidi Salonen Julkaistu YTY-lehdessä 1/2022
Lisätietoa:
YTYn jäsenyys Työsuhdeneuvonta Palvelut ja edut