Hyvä valmentaminen on pitkäjänteinen kehitysprosessi, jossa sekä valmentaja että valmennuksen kohde oppivat. Oppimista ei tapahdu pakottamalla, vaan se perustuu oppijan sisäiseen motivaatioon.

Valmentajataustani värittää edelleen jokapäiväistä elämääni. Sen lisäksi että analysoin urheilijoiden ja valmentajien toimintaa harjoituksissa ja kilpailuissa, seuraan myös tavallisten liikkujien suorituksia, onnistumisia, oppimista ja tunnetiloja. Tiedostan myös seuraavani alun perin urheiluvalmennukseen liittyvän termistön hiipimistä työelämään ja muuhunkin elämään.

Urheiluvalmentajien lisäksi elämässämme on nykyään esimerkiksi työelämävalmentajia ja työyhteisövalmentajia. On myös kuntovalmentajia eli personal trainereita, jotka voivat ohjata urheilijoiden lisäksi taviksia kohottamaan kuntoaan. On työnhakuvalmennusta, työhönvalmennusta ja uravalmennusta. Palvelujaan tarjoavat myös life coachit, elämäntaidon valmentajat.

Eräs työelämätaitoihin koulutusta tarjoava yritys kuvaa valmennustaan pitkäjänteiseksi, eteenpäin vieväksi toimintamalliksi, joka auttaa valmennettavaa saavuttamaan tavoitteensa. Ajatusmalli sopii hyvin yhteen urheiluvalmennuksen kanssa. Hyvä valmentaminen on pitkäjänteinen kehitysprosessi, jossa sekä valmentaja että urheilija oppivat. Oppimista ei tapahdu pakottamalla, vaan se perustuu oppijan sisäiseen motivaatioon. Valmentamisessa tämä tarkoittaa sitä, että valmentaja auttaa urheilijaa löytämään sisäisen motivaationsa ja omat voimavaransa. Itsensä kehittäminen ja oman potentiaalin löytäminen ja käyttäminen on yksi urheilun perusajatuksista, ja sopii sellaisenaan siirrettäväksi mille elämänalueelle tahansa.

Valmennuksella pyritään myös edistämään palautumista ja hyvinvointia, jolloin puhutaan täysin samasta asiasta urheiluvalmennuksen kanssa. Harjoittelun tai työn – elimistön kuormittamisen – ohella tarvitaan oikean ravinnon lisäksi lepoa, palautumista ja unta hyvään urheilu- tai työkykyisyyteen.

On hyvä, että tukea on tarjolla ja että sen pyytäminen on helpottunut. Asiassa on silti toinen puoli. Ihmiset pilkkovat nykyisin itsensä paloihin, projekteihin: pannaan kuntoon ruokavalio tai arjen hallinta. Vaate- tai jääkaapin täyttämiseenkin löytyy valmennusapua. Tyypillinen life coach tapaa asiakkaansa korkeintaan kymmenen kertaa. Kuulostaa mielestäni lyhytkurssilta. Erästä esiintymisvalmiuksiin liittyvää puolen päivän rupeamaa markkinoidaan valmennuksena. Olisiko kyseessä kuitenkin koulutustapahtuma? Valmennuksen pitkäjänteisyys esimerkeistä ainakin puuttuu.

Valmentajia kouluttavilla tahoilla on suuri vaikutus siihen, millaisella osaamisella ja lisenssillä valmentajat toimivat. Kouluttamatonkin valmentaja voi olla juuri oikea kuuntelija: joskus voi riittää, että ihmisellä on aikaa, myötätuntoa ja muutama hyvä kysymys. Pidempiaikaisen ja laajaan valmennusprosessiin tarvitaan aina lisäksi erityisosaamista.

Hyvä valmentaja ei käske tottelemaan neuvoja, vaan auttaa valmennettavaa oivaltamaan olennaisen ja löytämään tarvittavat ratkaisut itse. Valmennus auttaa löytämään omat voimavarat, resurssit.

Teksti: Pekka Potinkara, Suomen Ammattivalmentajat SAVALin toiminnanjohtaja
Julkaistu alunperin YTY-lehdessä 2/2019

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL on YTYn jäsenyhdistys