Suomessa on vahvasti sukupuolen mukaan segregoitunut koulutusalan valinta ja työelämä. Muutos tehdään yhdessä ja myönteiset vaikutukset jakautuvat kaikille.

Katariina Syväys päätyi lennonjohtajaksi vahingossa. Hän opiskeli kemiaa ja teki töitä kahvilassa. Kotimalla yövuorosta taksilla kuski kysyi, haluaisiko hän lähteä kyytiin lentämään pienkoneella.Innostuttuaan lentämisestä hän lensi itselleen lupakirjan.

Eräänä päivänä häntä pyydettiin laskeutumisen päätteeksi poikkeamaan lennonjohtotorniin. Lennonjohtaja kertoi seurailleensa tämän lentoa ja miettineensä, että Syväyksestä tulisi hyvä lennonjohtaja. Opiskelu ei maksaisi mitään ja haku olisi meneillään parasta aikaa. Omaksi ihmeekseenkin kemian opiskelija täytti paperit, kävi soveltuvuuskokeissa ja tuli hyväksytyksi kurssille. Koulutus kesti 15 kuukautta ja sisälsi muun muassa lentosääntöjä, johtamisen teoriaa, sääoppia, englantia ja viestittämisen opintoja.
 

Melkoinen miesenemmistö

Lennonjohtajakurssi, jolle Syväys osallistui, oli poikkeuksellisen suuri. Opiskelijoita oli 33, joista 4 oli naisia ja 29 miehiä. Pääsyvaatimukset, koulutuksen sisältö ja lennonjohdon tehtävät ovat kokeneet Syväyksen valmistumisen ajoista paljon muutoksia, mutta raju sukupuolittuneisuus on säilynyt. Tällä hetkellä Suomen lennonjohtajista vain 16 prosenttia on naisia. Tilanne on meillä hyvin erilainen kuin monessa muussa maassa.
- Esimerkiksi Ruotsissa jo kaksi kolmesta lennonjohtajasta on naisia. Kanadassa ja Etelä-Afrikassa lennonjohtajista on naisia puolet. Suomen tilanteeseen on kiinnitetty huomiota kansainvälisestikin.

Syväyksellä ei ole varmaa vastausta siihen, mistä kaikesta naisten vähäinen määrä alalla johtuu.
- Yhdeksi vaikuttavaksi seikaksi on epäilty sitä, että kykytestit painottaisivat tahattomasti jollakin tavalla miehisiä ominaisuuksia. Tämä on kuitenkin vasta Euroopassa ilmoille heitetty arvio vailla lopullista tietoa.

Syväys kehuu, että vaikka sukupuolijakauma oli merkittävän vino, hänen opiskeluaikoinaan ei koskaan tullut vastaan tytöttelyä tai pojittelua. Opiskelijat oli valittu tasapuolisesti kykyjensä perusteella, eikä naisen mahdollisuuksia pärjätä alalla millään lailla kyseenalaistettu.
- Sanoisin, että silloin tilanne oli jopa hieman nykyistä parempi. Jos joku oli sovinistinen, hän oli sitä avoimemmin ja tavallaan rehdimmin, jolloin siihen saattoi myös suhtautua samalla tavalla: nähdä ihmisen omana henkilökohtaisena ongelmana sen, jos joku nosti sukupuolen tikunnokkaan. Nykyään ennakkoluulot saattavat olla enemmän piilossa.

Itse työ ei Syväyksen mukaan millään tavalla suosi miehiä tai naisia, vaan tehtävässä tarvitaan tiettyjä ominaisuuksia, jotka joko löytyvät tai eivät löydy, sukupuoleen katsomatta.
- Lennonjohtajalla pitää olla avaruudellista hahmotuskykyä ja simultaaniprosessointikykyä. Tehtävästä toiseen siirtymisen on siis oltava valtavan nopeaa. Meidän pitää olla jollain tavalla itsepäisiä, mutta samalla joustavia tiimipelaajia. Perusominaisuuksia tutkittaessa on havaittu meidän olevan keskimääräistä älykkäämpiä ja kiintyvän syvästi läheisiin ihmisiin. Ehkä olemme tietyllä tavalla erikoista joukkoa.

Vaikka toisinaan vastaan tulee törppöjä poikkeuksiakin, Syväyksellä on sellainen tuntuma, että lennonjohtajien keskuudessa työntekijöiden sukupuoliin, taustoihin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin suhtaudutaan varsin neutraalisti. Jos joku hoitaa hommansa hyvin, muulla ei ole väliä. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ei Syväyksen tietoon ole tullut.
- Meillä vallitsee yleisesti kunnioitus toisiamme kohtaan.

Löytyy korjattavaakin. Esimerkiksi uralla eteneviä naisia on vielä erittäin vähän.
- Naisia on ollut lennonjohdossa 1970-luvulta lähtien. Kuitenkin meidän ylemmässä ja välijohdossamme on 60 johtajaa ja vain 3 naista. Olen miettinyt mistä se johtuu ja todennut, että rakenteisiin on ehkä päässyt pesiytymään "hyviä tyyppejä" suosiva miesjohtajien kulttuuri. Alaiseksi ei haluta systeemiä haastavaa ihmistä, vaan myötäkarvaista jeesmiesjoukkoa.

Syväys haluaisi nähdä myös johdossa paljon nykyistä enemmän diversiteettiä.
- Eri-ikäistä porukkaa, ihmisiä erilaisista taustoista ja tasaisempaa sukupuolijakaumaa. Tilanne on lähtenyt väärille urille joskus kauan sitten ja sitä on vaikeaa muuttaa. Jotenkin asiaa pitäisi saada heräteltyä ja ravisteltua.

Varhaiset mielikuvat vaikuttavat

Suomessa koulutuksen ja työelämän eriytyminen sukupuolen mukaan on varsin voimakasta. Segregaatiota havaitaan THL:n mukaan esimerkiksi oppiaine- ja koulutusvalinnoissa, käytännön opetuksessa, oppimistuloksissa, oppilaiden arvioinnissa sekä koulu- ja opetushenkilökunnan sukupuolijakaumassa. Eriytyminen alkaa näkyä jo peruskoulun ainevalinnoissa.
 
Segregaatio ei näy ainoastaan sukupuoliin liittyvänä kysymyksenä, vaan myös esimerkiksi siinä, millainen asema ulkomaalaistaustaisella väestöllä on koulutuksessa ja työelämässä. Esimerkiksi vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisesta väestöstä oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa 44 % naisista ja 54 % miehistä.
 
Siihen, minkälaisille aloille ihmiset hakeutuvat, vaikuttavat monet seikat. Yksi segregaation kannalta oleellinen kysymys liittyy alojen maineeseen ja mielikuviin. Kyse on usein alitajuisista odotuksista. Niitä saatetaan epähuomiossa vahvistaa sanonnoissa, vitseissä ja letkautuksissa.
Myös kotikasvatuksella on suuri merkitys.
Syväys on miettinyt omaa taustaansa ja kiittää mielessään sitä, että on kasvanut suvussa, jossa naisten mahdollisuudet ovat aina olleet tasaväkiset.
- Meillä ei koskaan olla heitetty sukupuolitettua juttua, tai vaadittu tyttöjä olemaan nätisti, vaan kaikki ovat tehneet niitä hommia, jotka sattuvat kiinnostamaan. Haluan siirtää saman asenteen omille lapsillenikin, mutta yksin ei kukaan voi lapsiaan kasvattaa. Siihen tarvitaan koko ympäristö.

Tiedolla sekä sen tasapuolisella ja ennakkoluulottomalla jakamisella on tärkeä rooli sukupuolenmukaisen segregaation vähentämisessä. Ilman tietoa korostuvat ennestään tutut alat ja mahdollisesti hyvinkin voimakkaat ennakkoluulot siitä, kenelle mikäkin työ yhteiskunnassa sopii.

Esimerkiksi SEGLI-hankkeen toimenpidesuosituksissa todetaan, että työpaikkojen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää. TET-paikkojen tarjoaminen ja oman alan työmahdollisuuksien esillä pitäminen ovat tärkeitä asioita – varsinkin aloilla, joiden työt eivät ehkä ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä. Ja kun opiskelijoita sitten saadaan työpaikalle, heidän arvostava ja syrjimätön kohtelunsa on tärkeää.
 
Käytännöt työhönotossa ja työuralla etenemisessä ovat tietenkin myös tärkeässä roolissa. Yli 30 hengen työpaikalla tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdessä olisi myös hyvä pohtia sitä, miten arjen käytäntöjä voisi omassa organisaatiossa kehittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Millaisia perheystävällisiä käytäntöjä jo löytyy ja voitaisiin lisätä? Onko organisaatiossa joitakin luutuneita asenteita siitä, miten asiat "on meillä aina hoidettu"?

Syväyksen yllättävä uratarina paljastaa, että rohkaisulla voi olla nuoren uravalinnassa suuri merkitys. Miehiseksi alaksi mielletty lennonjohto sai töihin motivoituneen naisen pitkälti kahden miehen – taksikuskin ja lennonjohtajan – sukupuoleen katsomattomien avausten ansiosta. Syväys peräänkuuluttaakin mies- ja naisvaltaisilla aloilla työskentelevien ihmisten roolia asenteiden muovaajina.
- Kysymys on siitä, miten saadaan ihmiset katsomaan uteliaasti ympärilleen sen sijaan, että mennään aina samoihin sukupolvien ajan juurtuneisiin ammatteihin, jotka mielletään naisten tai miesten hommiksi. Muutos on hidasta, mutta kyllä sitä tapahtuu. Esimerkiksi rakennusalalle ja työnjohtoon on tullut lisää naisia.

Avoimuus palkitaan

Syväys osuu toisellakin tavalla esimerkiksi työelämän segregaatiosta. Sen lisäksi, että työskentelee voimakkaasti miesvaltaisella alalla, hän toimii myös luottamushenkilönä. Tässäkin tehtävässä mielikuva – tai vaikkapa sukupuolittunut termi luottamusmies – saattaa alitajuisesti vaikuttaa tehtävään hakeutumiseen. YTYn jäsenistä on yhteyshenkilöinä 124 miestä ja 60 naista.

Syväys kokee tehtävän sopivan hyvin itselleen.
- Koen ihmisten olevan helppoa lähestyä minua ja luottaa minun osaavan auttaa heitä heidän kysymyksissään.

Myös tästä roolista käsin Syväys haluaa olla tekemässä omaa alaansa kaikille tasapuoliseksi ja tavoiteltavaksi. Matkaa on vielä.
- Kun puhun naisten asemasta, miespuoliset kollegat katselevat kattoa kohden. Minusta siitä pitää kuitenkin puhua työpaikoilla avoimesti, aivan niin kuin kaikista muistakin asioista, Syväys toteaa.

Kaikenlaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta tulisi Syväyksen mielestä puhua työpaikoilla vapaammin ja tuoda epäkohtia rohkeasti esiin.
- Kunnioittava ja toista kuunteleva ilmapiiri vie kaikkea eteenpäin. Ihmisten on tärkeää saada kokea esimerkiksi, että kehittämisideat otetaan avoimesti vastaan, eikä vaikeitakaan asioita vaieta kuoliaaksi. Se onnistuu, kun työpaikalla ollaan avoimia kaikilla tasoilla sekä kuunnellaan ja kunnioitetaan toisia yhteisen oppimisen hengessä.

 

Teksti Ani Kellomäki kuva Marko Paakkanen
Julkaistu alunperin YTY-lehdessä 2/2020