Uutishuone

Satsaukset työkykyyn tuovat sievoiset säästöt

30.12.2022 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Fazer ja ISS ovat kiinnittäneet erityistä huomiota työkyvyn johtamiseen. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja syntyneet säästöt ovat satojatuhansia euroja. Työkyvyn heikkeneminen on raskasta yksilölle. Nyt entistä useampi työntekijä on saatu pysymään kiinni työelämässä.

ISS:n työntekijät tekevät fyysisesti keskiraskasta työtä siivouksen, kiinteistönhuollon, vartioinnin ja cateringin parissa. Työtä tehdään kulloisenkin asiakkaan luona "vieraalla maaperällä" ja usein yksin, mikä on tunnistettu psyykkiseksi kuormitustekijäksi.
 
ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala kertoo, että yrityksessä on käytössä pitkälle hiotut toimintamallit sekä fyysisen että psyykkisen oireilun varalle. Varhaisen tuen mallilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia. Kun työntekijälle esimerkiksi kertyy tietty määrä lyhyitä sairauspoissaoloja, esihenkilö ja työntekijä keskustelevat ja tarkistavat, onko tilanteessa tarpeen tehdä jotakin.

ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala muistuttaa, että työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii ylimmän johdon ymmärrystä ja tukea. "Sitä ei voi ulkoistaa kolmannelle kumppanille. Työkykyä pitää johtaa yrityksen sisältä. Ulkoistamalla ei tuloksia saa koskaan aikaan."
 
ISS:ssä on käynnistetty vuosien varrella lukuisia tuki- ja liikuntaelinvaivoihin keskittyneitä työkykypilotteja. Ne ovat tuottaneet tulosta, mutta vain sen aikaa, kun pilotti on ollut käynnissä. "Ei voi myöskään olla niin, että vaivojen kanssa mennään lääkärille ja sitten pilleripurkin kanssa kotiin. Nyt käytäntö onkin se, että ensiksi mennään työfysioterapeutin vastaanotolle ja sen jälkeen tarvittaessa lääkärille."
 
Omavalmentajamalli pilotoitiin vuonna 2019. Valmentajan kanssa laaditaan valmennusohjelma kunkin työntekijän tarpeiden mukaiseksi liikunnasta ravintoon. "Heti ensimmäisenä vuonna saimme 80 000 euron säästöt työntekijöistä, jotka osallistuivat omavalmentajan tunneille." Pilotti päätettiin muuttaa pitkäkestoisemmaksi hankkeeksi, johon luotiin mittaristo, projektiryhmät ja ohjausryhmät. "Vuonna 2021 meillä oli 8000 päivää vähemmän sairauspoissaoloja kuin 2020. Kuluvan vuoden aikana tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia poissaoloja on jo 6000 päivää vähemmän vuoteen 2021 verrattuna. Jos lasketaan yhden poissaolopäivän hinnaksi 350 euroa Elinkeinoelämän keskusliiton tapaan, säästöjä on syntynyt miljoonia euroja”, Vainikkala kertoo.
 
Onnistuneeksi on osoittanut myös korvaavan työn käytäntö. Jos työntekijää vaivaa esimerkiksi käsikipu, hänet voidaan ohjata tilapäisesti työhön, jota kyseinen kipu ei estä. "Työterveys suositteli viime vuonna 900 kertaa tilapäistyötä, ja tällä on myös saatu mittavat säästöt."
 
***

Fazerilla parempaa työkykyä on lähdetty hakemaan olkapään oikeaoppisesta asennosta lähtien. Monen fazerilaisen työ on osin fyysistä, ja siksi ergonomia on aidosti kriittistä työkyvyn kannalta. Työtä tehdään leipomoissa, makeistehtailla, ksylitoltehtaalla, hapankorpputehtaalla, myllyissä, kahviloissa, tuotteiden myynninedistäjinä kumppanimyymälöissä sekä hallinnon tehtävissä.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymekanismeja on selvitetty neopreenisten älyvaatteiden avulla liikeratoja tutkien, ja taukojen merkitystä on kartoitettu Firstbeat-mittauksin. Kun töitä tehdään suositusten mukaisin tekniikoin ja tauottaen, jaksaminen on parempaa. "Usein kyse on hyvin pienistä asioista, jotka eivät vaadi miljoonien investointeja”, sanoo Veera Parkkinen, Fazerin Senior Manager ja Team Lead Wellbeing-yksiköstä.

"Kannustamme miettimään, miten järjestellä työ kulloiseenkin hetkeen sopivaksi. Kukaan ei suorita aina sataprosenttisesti, ja se on normaalia. Ihmiset ovat kaiken sydän, jotta voidaan onnistua”, sanoo Veera Parkkinen.

Esimerkkinä oikeiden työtekniikoiden tärkeydestä Parkkinen mainitsee projektin, jossa seurattiin ja mitattiin myynninedistäjien työskentelyä kumppanimyymälöissä. Myynninedistäjä tuo vaikkapa karkkipussit ja suklaapatukat varastotiloista myymälän puolelle, asettelee ne nätisti paikoilleen ja rakentaa houkuttelevia esillepanoja. Toistoliikkeitä tulee paljon karkkipusseja piikkeihin ripustaessa, ja esimerkiksi käsivarsi sekä olkapää rasittuvat toistuvasta liikkeestä. Työntekijöitä ohjeistettiin, miten liike kannattaa tehdä ja miten lihakset saavat välillä lepoa.

Parkkinen kertoo, että työhöntulotarkastuksesta lähtien työntekijät perehdytetään oikeanlaiseen ergonomiaan sekä oman työkyvyn ylläpitämisen keinoihin. Esihenkilöt käyvät ergonomia-asioita säännöllisesti läpi tiimikeskusteluissa. Työhöntulotarkastuksissa kaikille tehdään oma hyvinvointisuunnitelma ja halukkaat pääsevät hyvinvointivalmennukseen henkilökohtaisen valmentajan ohjauksessa.
 
Fazerilla on ollut tärkeää, että älyvaate-, Firstbeat tai Oura-sormus-mittauksin on saatu kokoon dataa työnteosta. On vaikuttavampaa nähdä omasta tai kollegan mittausdatasta, miten lihakset toimivat eri liikeradoissa kuin pelkästään kuulla asia työfysioterapeutilta. "Investointitarpeita työkykyyn on ollut helpompi perustella, kun on esittää tueksi faktoja. Vaikkapa leipoessa työtason korkeudella on paljonkin väliä."

 

Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Aki Rask/ Akifoto, ISS ja Fazer
Julkaistu: YTY-lehdessä 04/2022


Lisätietoa

Perttu Pölönen: Tulevaisuus ei ole entisensä
YTY - Työelämän tietopankki

 

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...