Uutishuone

Reaalipalkan nousu vaatii inflaation ylittävän korotuksen

06.02.2020 | Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Moni ei tule ajatelleeksi, että ilman korotuksia palkka käytännössä laskee joka vuosi.

Suurin osa YTYn jäsenten työehtosopimuksista neuvotellaan ylempien toimihenkilöiden yhteisen neuvottelujärjestön YTN:n kautta.

- Neuvotteluissa paljon julkisuutta ovat saaneet kilpailukykysopimuksen niin sanotut talkootunnit, mutta on hyvä muistaa, että keskeinen tavoite on palkankorotukset. Uusimman jäsentutkimuksen mukaan YTYn jäsenillä yleisin syy ansioiden kasvuun on yleiskorotus, joten työehtosopimukset ovat edelleenkin tärkeä mekanismi myös ytyläisten ansiotason ylläpitämisessä ja parantamisessa, YTYn työmarkkinajohtaja Karoliina Huovila toteaa.

YTN:n tavoitteena on yleiskorotukset, jolloin kaikki saavat osuutensa korotuksista.
- Työnantajan jakamat meriittikorotukset ovat sitten asia erikseen, eikä näitä tule kuitata liittojen neuvottelemista, reaalipalkkojen tasoa säilyttävistä eristä, Huovila muistuttaa.

- Neuvotteluissa tavoittelemme aina ostovoimaa tukevia ja jäsentemme ansiotasoa parantavia ratkaisuja. Viime vuosina palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Suomessa nimenomaan asiantuntija- ja esimiesasemassa työskentelevät työntekijät ovat pohjoismaisittain vertailtuna palkkakuopassa. Tähän kun yhdistää verotuksemme progression, voidaan korotustavoitteitamme todellakin pitää perusteltuina.

Työmarkkinajohtaja Karoliina Huovila toteaa, että keskeisin tavoite neuvotteluissa on nostaa jäsenten palkkoja.

 

2,5 prosentin korotus kahdessa vuodessa pitää palkan ennallaan

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kertoo eri ennusteiden keskiarvon inflaatiosta vuodelle 2020 olevan 1,1 prosenttia ja seuraavalle vuodelle 1,4 prosenttia. Näin ollen hyvin karkeasti laskien reaalipalkan ennallaan pysyminen vaatii jo itsessään 2,5 prosentin korotuksen kahden vuoden aikana. Myös verotuksen kiristyminen kasvattaa korotustarvetta jonkin verran.

Myös sillä on väliä, mihin kohtaan vuotta korotus osuu. Mitä aiemmin korotus saadaan, sen parempi.
- Näitä lukuja vertaillessa tärkeämpää on se, kuinka paljon korkeampi vuosipalkka on vuonna 2021 kuin mitä se oli vuonna 2019, ei se, mikä palkka on joulukuussa 2021, Sorjonen huomauttaa.

Ylempien työpaikkojen lisäystä ei näköpiirissä

Akavan talousennuste arvioi Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2020. Kasvu nojaa kotimaiseen kulutukseen samoin kuin muuallakin Euroopassa. Kulutuksesta yli puolet on palveluita.


Viennin odotetaan lisääntyvän vain vähän, mutta investoinnit eivät ole kasvamassa. Tämä vaikuttaa todennäköisesti juuri ylempien toimihenkilöiden työpaikkoihin. Ennusteissa ei arvioida ylempien toimihenkilöiden tulevaa työllisyysnäkymää erikseen, mutta tilastoissa on nähtävissä, että yleensä korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyy ennen muuta työttömyyttä.
- Ennusteessa työttömyys yleisesti ottaen vähenee, mutta jos yritykset arvioivat kasvunäkymänsä heikoksi, tarvitaan vähemmän ihmisiä tekemään juuri ylempien tehtävissä tyypillisiä laajenemis- ja kasvuprojekteja, Sorjonen pohtii.

Pasi Sorjonen muistuttaa, että vertailussa tulee käyttää vuosipalkkoja, ei vuoden viimeisen kuukauden palkkoja.

 

Teksti Leena Vänni Kuvat Akavan ja YTYn arkistot