24.02.2020 | Työelämä
Työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu selkeillä sopimuksilla. Hyvä pomo huomioi erilaiset elämäntilanteet ja arjen ruuhkahuiput.
Anna Kokko työskentelee Väestöliiton Tasa-arvo ja isät -hankkeen hankepäällikkönä. Kesäkuussa 2019 alkanut projekti tarkastelee sitä, miten eri toimialojen organisaatioissa on mahdollista päästä kohti aiempaa isäystävällisempää ja tasa-arvoisempaa työ- ja toimintakulttuuria. Kokko toteaa, että perheystävällisyys on suomalaisilla työpaikoilla jo aika hyvällä mallilla. Arvomaailmassa ja asenteissa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut vahva käänne tasa-arvon suuntaan. - Lastenhoitoa ei enää nähdä yksinomaan äitien vastuuna, vaan isät ovat tasaveroisina vanhempina läsnä. He jäävät vapaalle pienen lapsen kanssa tai sairasta lasta hoitamaan. Sana perheystävällisyys alkaa olla arkinen asia ja mediakin on napannut siitä kiitettävästi koppeja.
Ei maailma silti valmis vielä ole. Työ- ja perhe-elämän yhdistämisestä puhutaan helposti korulauseilla ja passiivissa. Työpaikoilla tarvitaan konkretiaa: selkeyttä siihen, kuka oikeasti hoitaa ja ottaa tilanteista vastuun. - Ja liian usein naisjohtajilta edelleen kysytään, miten he meinaavat hoitaa kodin ja työn yhteensovittamisen, tai monet isät saattavat himmailla perhevapaa-aikeittensa esiintuomista työpaikoilla, koska eivät aivan tiedä, miten niihin suhtaudutaan. Prosessit ovat vielä osin vähän hähmäisiä, Kokko toteaa.
Paljon on hyvääkin. Uusi työaikalaki lisäsi entisestään etätyön mahdollisuuksia ja joustavoitti monen perheen arkirytmiä. Kokko pitää myös huokoistamisen, eli työnteon riittävän ja monipuolisen tauottamisen, ajatuksesta. - Mahdollisuus hoitaa kotiin ja perheeseen liittyviä juoksevia asioita lomittain työpäivän aikanakin palvelee kaikissa elämäntilanteissa olevien työntekijöiden jaksamista. Kääntöpuolena on tietysti se, että monissa niukilla henkilöstöresursseilla toimivissa yrityksissä ja organisaatioissa ajatus voi tuntua huonolta vitsiltä: taukojen aikana työt vain kasaantuvat entisestään tai muu tiimi kuormittuu. Hyvien tarkoitusten pitäisi toimia myös käytännössä.
Eniten Kokko toivoo jo käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä ja toimivaa perhevapaauudistusta. Hyvä esimies ajattelee ihmisen koko elämänkaarta, jolloin perheystävällinen arki ottaa huomioon niin pikkulasten kuin isompienkin nuorten vanhempien tilanteen, työntekijän vanhenevien vanhempien auttamiseen liittyvät haasteet ja isovanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset.
Väestöliiton Tasa-arvo ja isät -hankkeen hankepäällikkö Anna Kokko toivoo jo käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä ja toimivaa perhevapaauudistusta.
Etätyön, työaikaliukumien, toimivien sijaisjärjestelyjen, työyhteisön tarpeita esiin nostavien keskustelujen ja mielipidemittausten lisäksi on olemassa monia pieniä muutoksia, joilla päivät tehdään sujuviksi kaikille. - Esimerkiksi kokoukset voidaan hyvin sijoittaa kalenteriin sellaisiin aikoihin, etteivät työntekijät joudu pulaan viedessään tai hakiessaan päivähoitoikäisiä lapsiaan. Yksilölliset työvuorosuunnittelun mahdollisuudet auttavat paljon. Itse kannatan ehdottomasti myös kunnollisia perehdytysjaksoja niin isille kuin äideillekin pitkien perhevapaiden jälkeen.
Kokko kiittelee monien alojen innovatiivisia perhe ja työ -käytäntöjä. Esimerkiksi eräässä julkisen sektorin työpaikassa on mahdollista jäädä hoitamaan myös sairastunutta murrosikäistä lasta ilman lääkärintodistusta. Myös loistavia kesähoitojärjestelyjä on kehitelty perheellisten työntekijöiden tarpeisiin. - Suomessa koululaisilla on pitkät kesälomat, mutta vanhemmilla ei. Työpaikoilla onkin tultu vastaan vaikkapa tarjoamalla kesäaikaan päiväleirejä työpaikan tiloissa. Tiedän myös erään yksityisen työnantajan yhdistäneen voimansa kunnan kanssa järjestääkseen kesätoimintaa lapsille.
Puheen tavallakin on väliä. Kokko pitää kannustettavana, että myös isojen yritysten pomot lähtevät avoimesti hakemaan lapsiaan hoidosta ja kertovat jäävänsä hoitamaan sairasta lasta kotiin. Myös työpaikan yhteinen kieli rakentaa toimivampaa työarkea. - On tärkeää, että työpaikalla on avoimet säännöt ja ohjeistukset, eikä isien jäämistä hoitamaan lapsiaan esimerkiksi naureskella tyyliin "Mikkokin jää mammalomalle". Edelleen kuulen välillä puhetta siitä, miten paljon "luonnollisempaa" äitien on osallistua vaikka vanhempainiltaan tai olla suunnittelemassa leirikoulua. Tässä on vielä tekemistä.
Muutoksia on työpaikoilla käynnissä. Moni työnantaja on jo erittäin hyvin kärryillä perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollisuuksista. - Nyt juuri näyttää olevan se aika, että perinteisillä äijäkulttuurin työpaikoillakin on uusi mies- ja isäsukupolvi, joka kysyy aidosti, halutaanko jatkaa vanhaa tapaa, vai lähdetäänkö nykyaikaiseen organisaatiokulttuuriin ja perheystävälliseen suuntaan. Uskonkin, että seuraavat 10 vuotta tuovat paljon hyvää tullessaan, Kokko toteaa.
DNA valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place To Work -instituutin tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Lisäksi DNA sijoittui Euroopan parhaiden työnantajien joukossa hienosti sijalle 13 suurten yritysten sarjassa. Se on saanut myös ensimmäisenä suomalaisena suuryrityksenä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Espoolainen kehityspäällikkö Juha Ihalainen kiittää työpaikkansa perheystävällistä kulttuuria. Hän on työskennellyt DNA:lla viiden vuoden ajan. - Työtä voi tehdä missä tahansa. On mahdollista jäädä kotiin tai tehdä työpäivä jollakin DNA:n toisella työpisteellä. Kolme viikkoa vuodesta voi työskennellä vaikka ulkomailta. Kun minulle tuli tarve pitää ensimmäinen etäpäiväni, menin kysymään pomolta sen onnistumista. Pomo totesi, ettei siitä tarvitse erikseen ilmoitella. Jos etäpäivälle osuu palaveri, siihen voi osallistua Skypellä.
Ihalaisen mukaan hänen työpaikallaan puhutaan joustavista mahdollisuuksista avoimesti sisäisessä tiedotuksessa ja kuukausittain ilmestyvässä henkilöstölehdessä. Erilaisia mahdollisuuksia pidetään kaikkien näkyvillä. - Ei ole piilotettuja etuja, joista vain jotkut pääsisivät hyötymään, vaan asioista tiedotetaan paljon ja avoimuuteen panostetaan määrätietoisesti.
Ihalaisen nelihenkisen perheen tilanteeseen joustavista mahdollisuuksista tällä hetkellä parhaiten sopiva on etätyön mahdollisuus. Perheen 8-vuotias poika ja 10-vuotias tytär pelaavat kumpikin jalkapalloa. Yhdeksästä viiteen -työpäivällä kuljetus menisi mahdottomaksi. - Treenit alkavat ennen viittä ja työpäivän päätyttyä istuisin vielä pitkään ruuhkassa matkalla kotiin. Nyt voin herätä ajoissa ja tehdä työni kello 8-16 välillä ja ehtiä vaivatta vielä treeneihinkin.
Mahdollisuus yhdistää perheen ja työn vaatimukset vaivatta on Ihalaiselle todella tärkeää. - Lasten syntymästä lähtien he ovat olleet todella tärkeitä elämässäni ja haluan viettää heidän kanssaan paljon aikaa. Minusta on kiva olla aamulla sanomassa heille heipat kouluun lähtiessä ja olla kotona myös kun he palaavat.
Ihalainen nauttii voidessaan pitää etäpäivän vaikkapa perjantaisin, kun on viikonlopun hommia tehtävänä kotona tavallista enemmän. - Auttaa paljon, kun voin pestä pyykkiä, hoitaa kauppareissut ja hoitaa sellaisia arkiaskareita, joita ei työn ohessa työpaikalla voi mitenkään hoitaa.
Ihalaisella on kokemusta toisenlaisistakin järjestelyistä. - Eräässä aiemmassa työpaikassa etätyön teko oli mahdollista, mutta sen käytännön toteutus kaatui usein erilaisista syistä. Onnistunut järjestely nostaa ilman muuta työtyytyväisyyttäni reippaasti.
Kehityspäällikkö Juha Ihalainen arvostaa työnantajansa avointa tiedottamista joustomahdollisuuksista.
Perheystävällisyyttä edustaa työpaikalla sekin, että perheen arjesta ja kuulumisista voi jutella vapaasti. Lapsi mukaan töihin -päiväksi työnantaja järjestää lapsille kivaa tekemistä ja samalla porukka tulee toisilleen taas tutummaksi. Kerran vuodessa työnantaja varaa työntekijöille perheineen esimerkiksi huvipuiston yhteistä hauskanpitoa varten. - On tosi kiva nähdä, millaisessa porukassa työkaverit pyörivät vapaa-ajallaan. Se parantaa varmasti myös yhdessä työskentelyä.
Ihalainen kiittelee myös mahdollisuutta vaihtaa lomarahoja vapaaksi ja perheen huomioimista työterveyshuollossa. Ja jos lapset sairastelevat, löytyy DNA:lta myös kodin- ja lastenhoitopalvelua. Perheen lapset ovat pysyneet hyvin terveinä, mutta sairastelutkaan eivät aiheuta Ihalaisen työpaikalla isompaa hermoilua. - On helpottava ajatus, että vaikka tauti iskisi pahalla hetkellä, homma hoituu.
Kirkkonummella asuva projektipäällikkö Sarianna Rissanen siirtyi viisi vuotta sitten DNA:lle yritysoston yhteydessä. Hän tekee työajastaan noin 80 prosenttia kotona ja loppuaika kuluu toimistolla tai asiakkaan luona. Järjestelyssä on lukuisia hyviä puolia. Mahdollisuus työskennellä kotona tietää Rissaselle joka päivä kaksi tuntia enemmän omaa aikaa. Se on myös mahdollistanut asumisen miettimisen avoimemmalla mielellä. Kun työpaikalle ei tarvitse lähteä joka päivä, voi hyvin valita asuinpaikkansa etäämmältä kaupungin keskustaa.
Rissasen 18-vuotias tytär on myös saanut varttua kotona työskentelevän äidin silmien alla, ja se on merkittävä juttu. Vaikka työn ja perheen yhteensovittamisesta puhutaan usein pikkulapsivaihetta korostaen, Rissanen toteaa joustavien järjestelyjen olevan tärkeitä myös ison lapsen vanhemmalle. - On ihanaa, että näen teiniäni paljon, enkä vasta illalla. Hän on usein omilla menoillaan ja näin voin olla hänen arjessaan mukana ja pääsen kysymään, miten koulu sujuu ja vaihtamaan kuulumisia. Eivät lapset muutu yhtään vähemmän tärkeiksi kasvaessaan.
Projektipäällikkö Sarianna Rissaselle etäpäivät tarkoittavat kahden tunnin ajansäästöä matkustamiseen.
Kotona vietetystä ajasta nauttivat myös puoliso ja perheen kääpiöpinseri. - Ei ole tullut ongelmia eroahdistuksen kanssa, koska olen ollut kotona niin paljon, Rissanen nauraa.
Rissasen tyttären muuttaessa lähivuosina omilleen, siirrytään perheessä seuraavaan elämänvaiheeseen. Työpaikka elää niissäkin mukavasti mukana. Omien vanhempien ikääntymiseen liittyvät tarpeet tuovat monelle työelämässä olevalle omaiselle eteen haasteita. Uusimpana Rissasen työpaikalla kokeillaan etuutta, joka auttaa ikääntyvistä perheenjäsenistään huolehtivia työntekijöitä. Gubbe Sydänystäväpalvelun kautta on mahdollista saada vanhemmalleen kahdeksi tunniksi seuraa viikoittain.
DNA otti myös ensimmäisenä yrityksenä käyttöön isovanhempainvapaan. Mummo- tai pappaloman voi käyttää perheen yhdessäoloon lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Se, että työnantaja miettii eri elämänvaiheita eläviä ihmisiä helpottavia ratkaisuja, auttavat työntekijää viihtymään ja sitoutumaan. - Kun on tottunut hyvään, olisi todella vaikea kuvitella lähtevänsä sellaisen työnantajan palvelukseen, joka edellyttäisi perinteistä päivittäistä läsnäoloa toimistolla. Mitä enemmän tulee ikää lisää, sitä enemmän huomaan arvostavani muitakin etuja kuin hyvää palkkaa. Tällaiset elämänlaatuun liittyvät asiat kasvattavat kurssiaan.
Teksti Ani Kellomäki Kuvat Väestöliitto sekä Jani Laukkanen Julkaistu alun perin YTY-lehdessä 1/2020