Opintovapaa on parhaimmillaan todellista pituuttansa merkittävämpi ajanjakso, jolloin voi sekä oppia uutta että tarkastella työuraa etäisyyden päästä.

Tavoitan opintovapaalla olevan Marita Porrassalmen puhelimitse kasvivärjäyspatojen ääreltä. Porrassalmi on ollut kiinnostunut käsitöistä jo nuorena siinä määrin, että kaavaili uraa käsitöihin liittyen. Toinen kiinnostuksenkohde, media, tuntui kuitenkin järkevämmältä valinnalta uraa ajatellen. Hän valmistui Tampereen yliopistosta tiedotusopin laitokselta. Lähes kolme vuosikymmentä Ylessä ovat pitäneet sisällään toimittaja- ja päällikkötehtäviä. Nyt tehtävänimike on kehityspäällikkö. Viimeisin kehitysprojekti oli laaja suunnittelujärjestelmiin liittyvä uudistus. Kun iso hanke saatiin päätökseen, seuraavaan projektiin tarttumisen sijaan Porrassalmi tarttuikin taka-alalle jääneeseen tavoitteeseensa kehittää itsestään taideteollisuusalan ammattilainen.  
– Olin nähnyt ilmoituksen käsityömestarin erikoisammattitutkinnosta, jonka voisi suorittaa vanhassa kotikaupungissani Jyväskylässä, Kuopiossa asuva Porrassalmi kertoo.

Porrassalmi ei ollut varma, voisiko päästä koulutukseen ilman aiempia käsityöopintoja. Erikoisammattitutkintojen perusidea kuitenkin on täydentää jo hankittua osaamista uudella osaamisella ja Porrassalmella on runsaasti työelämässä kertynyttä kokemusta johtamis- ja esimiestyöstä. Niinpä hänen opintonsa keskittyvät nimenomaan konkreettiseen käsityöläistekemiseen – kudontaa, korujen valmistusta, kankaanpainantaa, huovutusta, puu- ja metallitöitä. Erikoisammattitutkinnon opinnot eivät sisällä ollenkaan yleisaineita, kuten kieliä tai matematiikkaa.

Porrassalmi haki ja sai opintovapaata. Kun vapaa viime syksynä alkoi, Porrassalmi heittäytyi täysillä mukaan.
– Minulla oli alkuun hirveä kiire oppia kaikkea sitä, mikä aikanaan jäi käsityöläisyydestä oppimatta, Porrassalmi pohtii.
Vuodenvaihteen jälkeen alkuinto vaihtui alan vakavampaan pohdiskeluun. Mitä ala voisi tarkoittaa omalle työelämälle tulevaisuudessa? Myös mestarintyön suunnittelu alkoi.
– Olen käsityöalan suhteen tosissani ja haluaisin hyödyntää sitä jatkossa myös ammattimielessä.

Aika opintovapaalla on herättänyt myös muunlaista pohdintaa urasta ja elämästä yleensä. Kun on lähes 30 vuotta ollut yleläinen, on erilaista edustaa vain itseänsä vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
– Tällä en tietenkään tarkoita, että haluaisin erityisesti rellestää heti tilaisuuden tullen, mutta vapaalla ollessa mielipiteet ovat täysin omia, samoin vastuu niistä. On myös ollut mielenkiintoista pitää blogia ja saada kokea, millaista on hankkia yleisöä yksi lukija kerrallaan - Ylessä kun yleisöä tekemisilleen saa annettuna, toimittajan töitä pitkään tehnyt Porrassalmi kuvailee. Blogi on myös tapa pitää yllä toimittajuutta. Pohdintaa on myös ikään ja työuran tavoitteisiin liittyen.
– Jotkut eläkeikää lähestyessään keskittyvät eläkkeen odottamiseen. Kun intohimo sammuu töissä, tulee hyvin äkkiä uupumus. Itse toivon, että pysyn työelämässä vielä pitkään. Kuusikymmentä ei ole ikä eikä mikään uuden oppimiseen, Porrassalmi sanoo.

Porrassalmella on näkemyksiä myös käsityöalasta. Käsityötä arvostetaan ja harrastajia riittää. Toimeentuloa alalta on kuitenkin hankala saada.
– Käsityöyrittäjänä pitää olla ymmärrystä, keitä asiakkaat ovat ja miten oman työn saa tuottavaksi. Ihan yhtä lailla mediassa mietitään yleisöjä – miten niitä saadaan, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mitä ollaan halukkaita ostamaan, Porrassalmi pohtii alojen lainalaisuuksia.
Porrassalmi itse on tehnyt vuosien ajan käsitteellistä strategiatyötä. Käsillä tekemisessä hän näkee yhä kasvavaa potentiaalia. Patalapun virkkauksen sijaan käsityön tekeminen pitää nähdä ongelmanratkaisutaitona - mitä ja miten tehdään, että saadaan joku asia syntymään.
– Käsityöt vaativat käsien ja aivojen yhteistyötä. Kun myös luovilla aloilla työ tehdään yhä enemmän tietokoneella, konkreettinen käsillä tekeminen tekee hyvää aivoille ja yleisesti hyvinvoinnille, Porrassalmi muistuttaa.

Seuraavaksi Porrassalmella on edessään mestarityön tekeminen. Aiheekseen hän on valinnut käsityöalan ja käsitöiden tekemisen muutokset 1960-luvulta 2020-luvulle.
– Tarkasteltaessa muutoksia näkee myös median vaikutuksen. Median vaikutus on iso joka alalla, myös käsityössä.
Opintovapaan alkamisesta on kulunut nyt reilu vuosi. Se tuntuu Porrassalmesta aikaansa isommalta jaksolta.
– Minulla on ollut kaksi intohimoa, media ja käsityöt. Tämän opiskelujakson jälkeen ei tarvitse aikanaan harmitella, että sekin jäi tekemättä. Olen saanut tehdä molempia intohimojani täysillä.
Porrassalmi uskoo, että opintovapaalta jää töihin palaamisen jälkeenkin rutiini käsitöiden tekemiseen.
– Tulen pitämään kiinni siitä, että aikaa jää käsitöiden tekemiseen, kursseilla käymiseen ja käsityöyhteisössä mukana olemiseen.

Blogi on luettavissa osoitteessa mestarinpolulla.blogspot.com

Opintovapaa

Opintovapaalakiin perustuva oikeus opintovapaaseen tarjoaa työssä oleville joustavan mahdollisuuden opiskeluun. Opintovapaalla palvelussuhde jatkuu, mutta henkilö on vapautettu työstään eikä palkkaa makseta, ellei siitä ole erikseen sovittu. Jos päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, työntekijällä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Opiskelun ei tarvitse liittyä työnkuvaan tai työnantajan toimintaan. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä tai viikosta työssä ja osan opintovapaalla. Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työntekijän työsuhdetta sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaa ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos siihen on muu laillinen peruste. Työntekijälle kertyy vuosilomaa myös opintovapaan ajalta, kuitenkin enintään 30 opintovapaapäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosiloman kertyminen edellyttää, että työntekijä palaa töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä.

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustukea myöntää Työllisyysrahasto. Se on tarkoitettu työ- tai virkasuhteessa oleville sekä yrittäjille, jotka ovat olleet työelämässä vähintään kahdeksan vuotta. Aikuiskoulutustukea voi saada myös soviteltuna, jos työskentelee opintojen aikana tai opinnot kestävät alle kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika on 15 kuukautta. Kun tukikuukaudet on työuran aikana käytetty, tukea ei voi saada uudelleen.

Työnantajalla harvoin perusteita kieltää opintovapaata

Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

Siirtäminen edellyttää aina perusteltua syytä ja sitä, että opintovapaasta aiheutuisi työnantajan toiminnalle tuntuvaa haittaa. Tästä on saatu vuonna 2009 oikeustapaus, jossa työnantajalle määrättiin sakkoja opintovapaan siirtämisestä. Jutussa kuljetusyrityksen ajojärjestelijänä toiminut henkilö oli hakenut opintovapaata kahdeksi vuodeksi. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli tehnyt päätöksen siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa kuudella kuukaudella, mikä olisi merkinnyt opiskelupaikan menettämistä. Työntekijä irtisanoi työsopimuksensa päästäkseen koulutukseen. Hämeen työsuojelupiiri katsoi, että vaikka opintovapaasta olisi työnantajalle aiheutunut haittaa ja vaivaa, kuten aina työssään tärkeän henkilön lähtiessä pois, haittaa ei voitu pitää tuntuvana. Käräjäoikeus totesi, että ajojärjestelijän pois jääminen ei ollut häirinnyt yhtiön kuljetustoimintaa eikä opintovapaan siirtämiselle siten ollut ollut perusteita.

Myös YTYn jäsenet tuntevat oikeutensa opintovapaaseen liittyen melko huonosti. Monesti jäsen kokee opiskelupaikan saatuaan ja työnantajan sen evättyä ainoaksi vaihtoehdoksi irtisanoutua, vaikka oikeus opintovapaaseen on täysin selvästi työntekijän oikeus.
– Irtisanoutumista erimielisyystilanteessa en missään nimessä voi suositella, sillä harvoin kyseessä on todella lain tarkoittama tuntuva haitta yritykselle, vaan yleensä kyseessä on haluttomuus rekrytoida ja perehdyttää sijaista, työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen toteaa.

Teksti Leena Vänni Kuvat Emmi Virtanen