Uutishuone

Nyt on hyvä hetki tehdä todelliset työtunnit näkyviksi

20.11.2019 | Blogit

Artikkelikuva

Teknologiateollisuudessa tai konsultti- ja suunnittelualalla työskentelevä, älä riko ylityökieltoa.

YTN on yhtenä painostustoimena TES-neuvotteluita vauhdittaakseen asettanut ylityökiellon teknologiateollisuudessa sekä konsultti- ja suunnittelualalla työskenteleville ylemmille toimihenkilöille.

Ylityökielto tarkoittaa, että kiellon aikana työpäivänä tehdään työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika. Tämä on useimmilla 7,5 tai 8 tuntia päivässä. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla valitettavan suurella joukolla työ koostuu säännöllisen työn lisäksi muusta, vapaa-aikana tehdystä työstä. Voi liioittelematta sanoa, että yhteiskuntamme pyörii asiantuntijoiden tekemällä harmaalla työllä, joka tehdään säännöllisen sovitun työajan päälle ilman korvausta.

Ylityökiellon aikana liukuvassa työaikajärjestelmässä voidaan liukumilla lyhentää työaikaa, ei pidentää. Myös liukuvaa työaikaa käytetään usein sen tarkoitusta vastaan. Liukuvan työajan tarkoituksena on mahdollistaa työntekijälle työntekijälähtöiset työaikajoustot ja lisätä sitä kautta työhyvinvointia. Tarkoitus ei ole piilottaa ylitöitä liukumien alle. Työneuvosto on vahvistanut, että kyse on liukumasta, kun työpäivän venyminen yli 8 tunnin perustuu työntekijän omiin tarpeisiin. Mutta jos tarve päivän venyttämiselle johtuu työn vaatimuksista tai aikatauluista, niin kyse on ylityöstä, kunhan työnantaja on hyväksynyt ylityön tekemisen.

Ainaisesta tavoitettavuudesta on tullut monille pääsääntö. Kukapa enää kyseenalaistaisi sitä, että sähköpostiyhteydenotot keskeyttävät vapaa-ajan? YTN:n kyselyn mukaan yli puolet asiantuntijatyötä tekevistä katsoo, että heidän työmääränsä on ajoittain tai jatkuvasti liian suuri.  Tästä syystä työ seuraa mukana kotiin ja vapaa-ajalle. Etätyöllä ei tarkoiteta sitä, että kotona tehdään ne työt, joita töissä ei ehditä. Tämä pätee muutenkin kuin nyt ylityökiellon aikana. Asiantuntijat tekevät keskimäärin lähes neljä tuntia viikossa töitä iltaisin kotona, mutta tätä harmaaksi työksi kutsuttavaa aluetta monikaan ei edes miellä työajaksi.

Tutkimusten valossa työkuormitusta lisää se, että työasiat pyörivät mielessä ja sähköposti piippaa kesken vapaa-ajan puuhien. On varmasti ok, että asiantuntija venyy työssään tarpeen mukaan aika ajoin, mutta uusi normaali työn teolla kyllästetty vapaa-aika ei saisi olla.

Edunvalvontatyössä tulee säännöllisesti vastaan tilanteita, joissa jäsenet kertovat, että heihin ei sovelleta työaikalakia, tai että heillä on käytössään kokonaistyöaika tai jokin muu ”työaikamuoto”, joka kätkee normaalilla kuukausipalkalla tehtäväksi kaiken mahdollisen työn. Työaikalaki koskee kokonaisuudessaan myös ylempiä työntekijöitä. Työmarkkinoilla on sitkeästi vallalla virheellinen käsitys työajoista. Luullaan, että jos sovitaan, voidaan työntekijällä teettää työsopimuksen mukaisella kuukausipalkalla ympäripyöreitä päiviä.

Eli kaikenlaisista nimikkeistä huolimatta, nyt ylityökiellon aikana tehdään vain sovittu säännöllinen työ. Jos käy hyvin ja neuvottelutulos saadaan aikaan, voi ylityökielto jäädä lyhyeksikin. Jotain hyvää saavutettaisiin jo silläkin, että asiantuntijoiden tosiasiassa tekemät työtunnit tulisivat tämän painostustoimen johdosta näkyviksi.

Karoliina Huovila
työmarkkinajohtaja

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...