Uutishuone

Miten turvataan ytyläisten ostovoima koronan jälkeen?

09.06.2020 | Blogit

Artikkelikuva

Pian pitää päättää, kuka maksaa koronaexitin laskun.

Koronavirus on vaikuttanut kielteisesti meihin kaikkiin, tavalla tai toisella. Joillekin se on tarkoittanut lomautuksia tai jopa työttömyyttä, kun taas toisille tuplasti työkuormaa ja huolta työkavereista, asiakkaista ja tietenkin omaisista. Nyt on jo tullut aika päättää, miten Suomi nousee takaisin jaloilleen.
Marinin hallitus on tilannut raportteja eri viisasten ryhmiltä, miten koronasta päästään eteenpäin ja kuopasta ylös. Helppoja ratkaisuja ei ole löydetty. Meidän tehtävämme liitoissa on miettiä, miten ajamme akavalaisten palkansaajien ja ylempien toimihenkilöiden etua.

Tilanne ei näytä lupaavalta.

Kuntatalous on valmiiksi kuralla. Iso osa kunnista joutuu korottamaan kuntaverotusta jopa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Koronan vaikutus eläkejärjestelmään on huolestuttava. Työnantajamaksuja alennetaan väliaikaisesti samalla kuin palkansaajien maksutuotot pienenevät lomautusten takia. Arvio on, että korona aiheuttaa lähivuosina yhden prosenttiyksikön korotuspaineen eläkemaksuihin.

Valtio ottaa lisää velkaa ennätysvauhtia ilman minkäänlaista takaisinmaksusuunnitelmaa. Selvää on, että valtion pitää elvyttää taloutta sekä pelastaa terveitä yhtiöitä ja työpaikkoja. Kysymys on lähinnä siitä, että kuinka pitkään voidaan elvyttää ja kuka maksaa laskut?

Synkistelijä voi jo tässä vaiheessa luovuttaa ja muistuttaa, että talven liittokierroksella lakoillakin saavutetut palkankorotukset (1,3 % + 1,2 %) on jo valmiiksi ulosmitattuja. Tässä onkin miettimisen paikka. Jos olimme liittokierroksella valmiita taistelemaan ja lakkoilemaan reilun prosenttiyksikön vuosittain parantavasta ostovoimasta, niin meidän pitäisi olla yhtä päättäväisiä koronan jälkeisessä edunvalvonnassa.

Ei voi taas mennä niin, että laskut siirretään akavalaisten maksettaviksi. Kaikki talousviisaat varoittavat, että osaamisen rajaveroaste on Suomessa liian kireä. Valtion verotaakka on siis kasattu liian pienelle ryhmälle. Vuodessa 35.000–100.000 euroa tienaavia on vain kolmannes kaikista veronmaksajista, mutta he maksavat melkein kaksi kolmasosaa valtion ansioverotuloista  – eli siitä potista, mistä elvytysrahaa nyt jaetaan.

Koronan laskuja pitää rahoittaa verouudistuksen kautta ja ottaa yritykset sekä omistajat takaisin maksumiehiksi. Kuten muistamme, niin Kataisen ja Urpilaisen hallituksen toteuttama yhteisöverotusuudistus ei johtanut uusiin investointeihin Suomeen. Päinvastoin pörssiyhtiöt ovat viime vuosina maksaneet ennätysosinkoja omistajilleen. Tähän kehitykseen on saatava muutos.

Karu totuus on, että verotus ratkaisee ytyläisten ostovoiman lähivuosina. Emme voi hyväksyä sitä, että koronaexit olisi synonyymi ansiotuloverotuksen kiristymiselle. Taakkaa on jaettava tasapuolisesti.

Mats Nyman
toiminnanjohtaja