Lomautus on palkaton poissaolo, jonka aikana tietyt velvoitteet pysyvät voimassa, mutta jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta luontoisetuihin, kuten esimerkiksi puhelin- tai autoetuun, ellei toisin sovita.

Lomautus perustuu työnantajan tarpeeseen vähentää työntekijän työaikaa ja palkkaa, vaikka työsuhde pysyy muutoin voimassa. Lomautuksella tulee olla tuotannollistaloudelliset syyt tai työn tulee olla muutoin tilapäisesti vähentynyt. Tässä tyypillisiä työsuhdeneuvontaan tulleita kysymyksiä lomautuksesta.

 

”Työskentelen perhevapaan sijaisena ja työpaikalleni on tulossa lomautuksia. Voidaanko minut lomauttaa?”

Työnantaja voi lomauttaa työ- ja virkasuhteisen työntekijän, joka on kokoaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa. Määräaikaista työntekijää ei kuitenkaan pääsääntöisesti voida lomauttaa. Määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin lomauttaa, jos määräaikainen työntekijä on sellaisen henkilön sijainen, joka voitaisiin lomauttaa. Lisäksi määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa, jos työntekijän työsopimukseen on kirjattu mahdollisuus irtisanoa työsopimus. Virkasuhteisen työntekijän voi lomauttaa myös määräaikaisesta virkasuhteesta.

Luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun saa lomauttaa vain, jos heidän työnsä päättyy kokonaan, eikä heille voida järjestää muuta työtä tai koulutusta. Luottamushenkilön ei kannata suostua lomautettavaksi edes solidaarisuussyistä, jos lomautuksen ehdot eivät täyty.

Toimitusjohtajaa ei voida lomauttaa, koska lomautus perustuu työsopimuslakiin. Työsopimuslakia ei sovelleta toimitusjohtajan työhön.
Jos työnantaja pyrkii lomauttamaan sellaisen henkilön, jota ei lain mukaan voida lomauttaa, lomautusta ei kannata hyväksyä. Työttömyyskassa ei nimittäin maksa perusteettomasti lomautetulle henkilölle työttömyyspäivärahaa lomautusajalta.

”Minua ollaan lomauttamassa, mutta työmääräni vaikuttaa silti pysyvän ennallaan. Miten lomautus käytännössä toteutetaan ja onko minun pakko hoitaa kaikki työtehtäväni sen aikana? ”

Työnantajan tulee antaa työntekijälle lomautusilmoitus, josta käy ilmi lomautuksen peruste, alkamisaika ja kesto tai arvio kestosta. Työnantajan tulee ilmoittaa lomautuksesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Työehtosopimuksessa on voitu erikseen sopia pidemmästä ilmoitusajasta.
Lomautus voi olla kokopäiväistä tai osittaista. Työntekijän kannalta on yleensä edullisempaa tulla lomautetuksi selkeissä useamman päivän jaksoissa kuin esimerkiksi työpäivää lyhentämällä. Usein lomautus lyhentämällä työpäivän pituutta ei käytännössä johda työn määrän vähenemiseen. Lisäksi työhön sidonnainen aika ei vähene samassa suhteessa kuin kokonaisten päivien lomautuksessa, koska kodin ja työpaikan välisten työmatkojen määrä säilyy ennallaan.

Työnantaja ei voi siirtää tai keskeyttää lomautusta ilman sopimista, sillä lain mukaan ainoa tapa muuttaa lomautuksen ajankohtaa on perua lomautus ja antaa uusi lomautusilmoitus. Joissain työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä, jotka koskevat lomauttamisen peruuttamista, siirtämistä tai keskeyttämistä.

Lomautetun tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon ensimmäisenä lomautuspäivänä. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta. Sen jälkeen voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta. YTYn jäsenet kuuluvat KOKO-kassaan. Lisätietoa työttömyyspäivärahasta sekä sen hakemisesta ja suuruudesta löytyy kassan kotisivuilta.
Päivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on viittä täyttä työpäivää vastaava aika. Omavastuuaikaa voi kertyä viisi päivää kalenteriviikossa ja sen tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Jos lomautetulle on maksettu työttömyyspäivärahaa ja hän tulee uudelleen lomautetuksi tai irtisanotuksi vuoden kuluessa päivärahan maksamisesta, uutta omavastuuaikaa ei määrätä, vaan oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa tällöin välittömästi.

Määräaikainen lomautus päättyy määräajan kuluttua umpeen. Toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä työnantajan on ilmoitettava vähintään seitsemän päivää ennen lomautuksen päättymistä, ellei toisin ole sovittu.

”Minulla on työsuhdeauto. Vaikuttaako lomautus jotenkin autoetuun?”

Lomautus on palkaton poissaolo, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta luontoisetuihin, kuten esimerkiksi puhelin- tai autoetuun, ellei toisin sovita. Poikkeuksena on palkkaetuasunto. Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa myös lomautuksen aikana. Työnantajalla on oikeus periä kohtuullista vuokraa asunnon käytöstä lomautetulta työntekijältä.

Luontoisetujen käytöstä lomautuksen aikana voidaan sopia. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia, että lomautettu saa edelleen käyttää työautoaan lomautuksen aikana, mutta hän maksaa siitä työnantajalla vuokraa. Jos työnantaja antaa työntekijälle esimerkiksi työauton käyttöön lomautuksen ajaksi ilman vastiketta, tulee tällaisesta autoedusta maksaa normaalisti tulovero ja palkan sivukustannukset. Lisäksi luontoisedut lomautuksen aikana voivat pienentää työttömyyspäivärahaa.

”Voinko tehdä töitä kilpailijalle tai vaihtaa työpaikkaa lomautuksen aikana?”

Työsuhde pysyy voimassa lomautuksenkin aikana ja työsopimuslain mukaiset velvoitteet työnantajaa kohtaan ovat voimassa. Lomautuksen aikana voi kuitenkin tehdä muuta työtä. Muuta työtä tehtäessä työntekijä ei saa rikkoa työsopimuslain mukaista kilpailevan toiminnan kieltoa tai työsopimuksessa sovittua kilpailukieltoa. Työntekijä ei myöskään saa aiheuttaa vahinkoa työnantajalle tai paljastaa liike- ja ammattisalaisuuksia. Rikkeet voivat pahimmillaan johtaa lomautettuna olevan työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.

Mikäli työntekijä on lomautuksen ajaksi ottanut muuta työtä vastaan, hän voi irtisanoa tämän toissijaisen työsopimuksensa sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisajalla.

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti eikä irtisanomisaikaa tarvitse noudattaa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lomautuksen päättymisajankohta on työntekijän tiedossa. Työsopimusta ei tällöin voi irtisanoa ilman normaalia irtisanomisaikaa seitsemänä viimeisenä päivänä ennen lomautuksen päättymistä.

Jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää työntekijän irtisanoutuessa, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka korvauksena. Työntekijällä ei ole tällöin velvollisuutta palata työhön. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen päättymään milloin tahansa lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka lomakorvauksineen.

Teksti Heikki Kähkönen, YTYn työsuhdeasiamies. Julkaistu YTY-lehdessä 4/2019.

Työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta on jäsenille maksutonta

ma-pe 08.30-13.00
puh. (09) 2510 1350
tyosuhdeneuvonta@yty.fi