Uutishuone

Merkittävä osa työntekijöistä käy ylikierroksilla

11.02.2020 | Työelämä

Artikkelikuva

Työnantajat ovat heränneet työhyvinvoinnin tärkeyteen, mutta teot eivät näy vielä.

Konsultointiyhtiö CGI:n tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista kokee työelämän murroksen ahdistavana ja vain 15 % suhtautuu siihen myönteisesti ja innostuneesti.

Koettu ahdistus ja vähäinen innostus johtunee tulevaisuuden työtehtäviin liittyvän epävarmuuden lisäksi osittain myös koetusta kuormituksesta ja nopeasta muutostahdista. Jokaisella tarkastellulla toimialalla vähintään kolmannes kokee työn kuormittavuuden lisääntyneen. Työn kuormittavuus on lisääntynyt erityisesti aloilla, joilla koetaan myös ahdistuksen tunteita.

Kuormittavuuden kokemuksen lisäksi lähes puolet yli 35-vuotiaista kokee, että työelämän muutostahti on niin nopea, että perässä on vaikea pysyä. Noin 40 % kaikista suomalaisista kokee, että työskentelytavat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana.

”Organisaatioiden olisi syytä pohtia, miten kuormituksen tasoa ja kokemusta säätelemällä voitaisiin paremmin edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä muutoksen läpivientiä. Muutoksen johtaminen ja sietokyvyn kasvattaminen muutokselle nousee erityisesti työnantajien puheissa tärkeäksi, samoin kuin koko työhyvinvointi”, valottaa tutkimuksesta vastannut henkilöstöjohtamisen johtava konsultti Henna Ahtola CGI:stä.


Omien töiden säilymiseen luotetaan

Luottamus omien töiden säilymiseen on yllättävän vahva alasta riippumatta. Vain pieni osa uskoo oman työtehtävänsä katoamiseen tulevaisuudessa (yli 35-v. 13 %, 20–34-v. 21 %).

”Tämä melko neutraali suhtautuminen työtehtävien ja roolin säilymiseen on melko ristiriitaista sen kanssa, että työn murros kuitenkin koetaan ahdistusta aiheuttavana tekijänä. Saattaa olla, ettei oman roolin muutosta ole vielä havaittu tai sitä ei ehkä haluta nähdä muutosvastarinnan takia”, analysoi Ahtola.

Samalla kun kuormitus on kasvanut ja muutostahti lisääntynyt, 73 % työntekijöistä on myös sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen nähdään vastuullisena tekona, mutta myös välttämättömyytenä yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi sekä työntekijämielikuvan kannalta.

”Huolta aiheuttaa yksilöiden kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen sekä erityisesti nuorten ja monien vaatimusten kohteena olevan esimiesportaan jaksaminen. Nuorten mielenterveysongelmat ovat yritysten mukaan selvästi lisääntyneet”, Ahtola sanoo.

Tutkimukseen haastatelluista yrityksen edustajista osa toteaa, että isot investoinnit hyvinvoinnin kehittämiseen ovat hankalia, koska takaisinmaksuaika on niin pitkä ja vaikuttavuus on hankalasti perusteltavissa,
”Jokin siinä yhtälössä mättääkin, että puolet tutkimukseen osallistuneista esimiehistä pitää hyvää henkilöstön johtamista ja hyvinvointia liiketoiminnan kannalta merkittävänä tekijänä, mutta samasta joukosta vain 14 % uskoo organisaationsa johdon olevan täysin sitoutunut henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen.”

 

Tutkimuksen taustalla halu selvittää totuus työn murroksesta

Kansainvälinen konsultointiyhtiö CGI halusi selvittää työn tulevaisuutta ja siihen liittyviä näkemyksiä ja kokemuksia sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin kesä-elokuussa 2019 tutkimuspaneelissa 1 000 suomalaista työssä käyvää henkilöä. Näyte oli Suomea edustava ja toimialoittain kattava. Työntekijöiden lisäksi haastateltiin kvalitatiivisesti 31 yrityspäättäjää 28 eri organisaatiosta. Päättäjistä 14 edusti henkilöstöjohtoa ja 17 haastateltavaa liiketoiminta-, talous- ja IT-johtoa.