Harva pääsee työurallaan näkemään ison yrityksen eri toimipisteet, yksiköt ja toiminnot, eri tehtävänkuvien sisältöjä, yrityksen sisäisen työkulttuurien kirjon ja esimiesten erilaisia johtamistapoja. Luottamustehtävässä tämän kaiken näkee, varsinkin jos tehtävässä on pitkään.

Hyvä onkin, että näkee, sillä luottamusmiehen tehtävässä tarvitaan nimenomaan laajaa näkemystä.
– Työ luottamusmiehenä on sovittelijan ja diplomaatin työtä. Tehtävässä pitää pystyä katsomaan asioita ulkopuolelta ja miettiä, miten pulmaan saadaan ratkaisu niin, että lopputulos on niin hyvä kuin mahdollista, eläkkeelle viime vuonna jäänyt Dansken pitkäaikainen luottamusmies Aarne Palin toteaa.

Luottamusmiehelle tärkeää on, että on kiinnostunut ymmärtämään asioita laajasti. Tehtävässä auttaa utelias luonne ja halu ymmärtää asiat pintaa syvemmältä. Luottamustehtävään Palin kehottaa ryhtymään muista syistä kuin irtisanomissuojan takia.
– Irtisanomissuoja on tärkeä selkänoja konfliktitilanteissa, mutta kyllä työnantaja kaikista eroon pääsee niin halutessaan. Fiksu työnantaja ymmärtää, millaisessa roolissa kuka milloinkin on, eikä sillä, että tekee luottamustehtävässä roolinsa mukaista työtä, ole vaikutusta uraan.

Aarne Palin meni töihin Postipankkiin 90-luvun taantuman kynnyksellä ja lähti pian mukaan yritysyhdistystoimintaan. Ensimmäistä kertaa hän oli luottamusmiehenä saneerausneuvotteluissa 1994 ja jatkoi luottamustehtävissä, kunnes jäi eläkkeelle. Työpaikan nimi oli lähtiessä Danske Finance Oy. Nimi oli matkalla vaihtunut useaan kertaan – Postipankista Leoniaksi, Sampo-Leoniaksi ja Sampo Pankiksi. Oli nimi mikä kulloinkin oli, väki talossa jatkuvasti vain väheni.
– Kun Postipankissa oli 90-luvulla reilu 8 000 ihmistä töissä, nyt Danskessa väkeä on reilu parituhatta. Vaikka en ole perusluonteeltani pessimisti, kyynistymisen vuosien mittaan kuitenkin huomasi. Kun tuli kutsu neuvotteluihin, ensimmäinen ajatukseni oli, kuinka monta on aikomus tällä kertaa laittaa pihalle, Palin pohtii.

Kansainvälisyys törmäyttää työkulttuureita

Luottamusmiehen tehtävä vaikeutuu yhtiön kansainvälistymisen myötä. Sen lisäksi, että paineet kasvavat, kun entistä pienemmällä porukalla pitää tehdä entistä kovempaa tulosta ja vaatimukset eri säännösten myötä kovenevat, ulkomainen esimies saattaa johtaa eri tyylillä ja toteuttaa myös työsopimusehtoja oman kulttuurinsa ehdoilla. Suomessa on kuitenkin oma työlainsäädäntö ja sen mukaan täällä pitää toimia. Tässä luottamusmies saa toimia tulkkina välissä.
– Nykyisellä työtahdilla ihmisillä ei riitä aikaa eikä halua yrittää ymmärtää muiden näkökulmaa, Palin tiivistää.

Toisaalta muista kulttuureista saadaan myös hyviä asioita suomalaiseen työkulttuuriin.
– Kiusaamisasioissa suomalaiset pelkäävät riitauttaa ja viedä asiaa oikeuteen, jolloin kiusaaminen voi jatkua vuositolkulla. Olen nähnyt, kuinka tanskalaiset ja ruotsalaiset toimivat nopeasti, kun näyttö on riittävä. Ongelma hoidetaan jopa vartissa ja kiusaaja saatetaan ulko-ovelle. Kiusatuille on iso asia, kun asia lopulta ratkaistaan nopeasti. Tämä on alue, josta pitäisi puhua enemmän, sillä kiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön ja ihmisten käyttäytymiseen osana sitä. Monilla olisi peiliin katsomista, Palin toteaa.

Järjestöiltä eivät haasteet lopu

Yhdeksi ammattijärjestöjen haasteeksi Palin nimeää, että esimiehet kokevat, etteivät voi kuulua liittoihin edustaessaan tehtävissään työnantajaa. Tällainen näkemys toiminnasta on Palinista vanhakantainen. Apua saa, vaikka sekä asiantuntija että hänen esimiehensä kuuluvatkin samaan liittoon. On vain hyväksyttävä, että joissakin tehtävissään esimies toimii työnantajan edustajana, eikä sitä kannata ottaa henkilökohtaisesti.
– On erittäin ymmärtämätöntä ja tietämätöntä sanoa, että järjestöistä ei ole hyötyä. Kaikesta ei pidetä melua ja suurin osa asioista hoidetaan yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Esimiehet ja asiantuntijat ovat hyvin erilainen työntekijäryhmä, kuin perinteisissä tehtäväryhmissä työskentelevät. Myös työnantajaa tehtävissään edustava hyötyy luottamusmiesjärjestelmästä, samoin koko finanssiala, pitkään myös neuvottelujärjestö YTN:n finanssialan taustaryhmässä vaikuttanut Palin muistuttaa.

Teksti ja kuva Leena Vänni