Uutishuone

Kuolemantapauksen jälkihoito työpaikalla vaatii valmiita toimintaohjeita, tilannetajua ja hienotunteisuutta

14.05.2020 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Yhtä yleispätevää toimintaohjetta työntekijän kuolemantapauksen varalle ei ole. Kriisin hetkellä ohjeistus on silti suuri apu ja ohjenuora esimiehelle.

Maailmanlaajuisesti toimivassa Wärtsilässä tiedetään, että jokainen kuolemantapaus on omanlaisensa, samoin tavat edetä sen jälkihoidossa. Kriisin hetkellä ohjeistus on silti suuri apu ja ohjenuora esimiehelle.
– Toimintaohjeistuksemme ei ole kiveen hakattu, vaan viitteellinen, ja sitä sovelletaan henkilöstöhallinnon ja luottamusmiesten kanssa yhdessä keskustellen, kertoo johtaja Eija Ollus Wärtsilän Vaasan toimipisteestä.

Ohjeistus on yhteinen kaikissa Suomen toimipisteissä, mutta ulkomailla huomioidaan kunkin maan kulttuuriset ja uskonnolliset erityispiirteet. Suomea koskevassa ohjeistuksessa neuvotaan käytännönläheisesti, kehen otetaan yhteyttä missäkin vaiheessa, miten suruliputuksen kanssa toimitaan, minne muistokirja pannaan esille, miten kriisiapua tarjotaan ja miten kuolemasta viestitään yrityksen sisällä.
– Hiljainen hetki järjestetään aina työtoverin lähipiirissä työskennelleille, oli kuolemantapaus sitten sattunut Suomessa tai vaikkapa työmatkalla ulkomailla. Kuolema on aina kriisi, Ollus sanoo.

Jos ihminen on sairastanut pitkään, työtoverit ovat voineet valmistautua kuolemaan. Tilanne on toinen, jos kuolema tulee yllättäen ja aiheuttaa jopa shokkitilan.
– Yllättävien kuolemantapausten yhteydessä työtovereille voi syntyä valtava tarve tietää tapahtuneen detaljeista ja yrittää ymmärtää, mitä on tapahtunut. Ymmärrys tekee asiasta helpommin käsiteltävän.

Jos kuolema tapahtuu ulkomailla esimerkiksi työmatkalla, voi käydä niin, että myös lähiomaiset ovat pitkälti työnantajan saamien tietojen varassa. Jos työtoveri on kuollut onnettomuudessa ja paikalle on kutsuttu viranomaisia, tieto omaisille kulkee viranomaisreittiä.

Wärtsilässä kuolemasta kerrotaan lähimmille työtovereille kasvotusten tai soittamalla, jos tieto kuolemasta saapuu viikonlopun aikana. Tätä ennen omaisten kanssa on sovittu, mitä tapahtuneesta on lupa kertoa työyhteisölle. Hieman myöhemmin asiasta tiedotetaan myös intranetissä, mutta kuolemansyyllä ei lähdetä spekuloimaan.

Lähimmille työtovereille on tapana järjestää lyhyt keskustelutilaisuus yleensä heti seuraavana aamuna. Myös hiljainen hetki muisteluineen seuraa mahdollisimman nopeasti ja silloin paikalla on usein työpaikkapappi. Tilaisuudessa kerrotaan myös kriisiavusta, jota on saatavilla muun muassa työterveyshuollosta.

– Kollegat ovat pitäneet hyvänä käytäntönä, että hiljainen hetki pidetään mahdollisimman nopeasti. Harva siellä kovin pian pystyy puhumaan, mutta se mahdollisuus on olemassa, Eija Ollus kertoo.  

Työpaikan tiimien sisällä tapahtuneesta keskustellaan paljon. Muut työasiat jäävät hetkeksi sivuun.
Läheisen työtoverin kuolema voi olla monelle iso menetys ja asian henkinen työstäminen vaatii aikaa ja puhumista. Yhdessä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa keskustellaan ja sovitaan yhdessä, onko jollain työntekijällä tarvetta esimerkiksi kevennetylle työjaksolle.

 

Esimies, onko työpaikalle mietitty ohjeistus kuolemantapausten varalta?


Monessa yrityksessä on laadittu ohjeistus kuolemantapausten varalle, ja se on saatavilla esimerkiksi intrassa. Jos ohjeistusta ei vielä ole, voi sitä laatiessa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

Millaiset ovat välittömät toimet ja mitä niiden jälkeen tapahtuu?

Jos kuolema tapahtuu työpaikalla, on tarkistettava välittömästi, että muita ihmisiä ei ole hengenvaarassa ja ehkäistä lisäonnettomuudet. Hätäilmoitus on syytä tehdä nopeasti ja huolehdittava viranomaisten tarkasta ohjeistuksesta. Esimiehelle on välitettävä tieto tapahtuneesta.
Jos on syytä epäillä, että kuoleman aiheutti tapaturma, silminnäkijöiden on pysyttävä paikalla viranomaisten saapumiseen asti.

Esimies on yhteydessä työterveyshuollon kriisiapuun ja yhdessä arvioidaan, tarvitaanko sieltä paikalle joku, vai ovatko työntekijät niin halutessaan yhteydessä johonkin tiettyyn tahoon työterveyshuollossa. Aina työterveyshuolto ei ole niin kattavaa, että henkisen puolen apua saisi sujuvasti. Kaikki työntekijät eivät myöskään ole samansisältöisen työterveyshuollon piirissä.

Jos kuolemantapaus on saanut julkisuutta, ohjataan tiedotusvälineet ottamaan yhteyttä viestintäyksikköön.

Hiljainen hetki muistelun kera järjestetään lähimmille työtovereille. Sen pitää yleensä esimies viimeistään kahden viikon sisällä työntekijän kuolemasta. Tilaisuus on luottamuksellinen. Mukana voi olla kuolleen ihmisen omaisia, työterveyshuollon ammattilaisia ja uskonnollisen yhteisön edustaja, kuten pappi.


Suru-uutisen välittäminen omaisille ja viestintä työyhteisössä


Kuka välittää tiedon kuolemasta omaisille? Tähän vaikuttaa, onko kuolema tapahtunut ulkomailla, työpaikalla vai vapaa-ajalla, tapaturmaisesti vai ei. Usein tieto kulkee viranomaistietä, mutta jos joku työtovereista haluaa viedä tiedon omaisille henkilökohtaisesti, on sekin mahdollista.

Lähiomaisten toivetta kuolinsyyn kertomisesta pitää kunnioittaa. Lähimmillekin työkavereille se kerrotaan vain omaisten luvalla.

Tavat ilmoittaa kuolemasta yritysten sisällä vaihtelevat. Jotkut yritykset kertovat kuolemasta vain alueellisella tasolla intrassa, eivät siis esimerkiksi koko Suomen laajuisesti. Tämäkin on hyvä neuvotella omaisten kanssa. Läheisille työkavereille kuolemasta on tietysti kerrottava.


Sinkkutalouksia on Suomessa paljon – missä vaiheessa työnantaja alkaa tavoitella ihmistä, joka ei aamulla saavukaan töihin?


Jos työntekijä ei saavu töihin, esimiehet ryhtyvät selvitystyöhön viimeistään puolenpäivän tienoilla. Tämä on käytäntö esimerkiksi eräässä maailmanlaajuisesti toimivassa suuressa rakennusalan yrityksessä.

Vaihtoehtoja töistä pois jäämiselle on karkeasti katsottuna kaksi: ihminen on päättänyt lopettaa töissä käymisen tai sitten jotain on tapahtunut. Samana päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä esimies ottaa yhteyttä hr:ään tai työterveyshuoltoon ja yhdessä pohditaan, onko huoleen syytä.
Jos arvioidaan, että henkilö on kykenemätön huolehtimaan itsestään tai on saattanut joutua rikoksen tai tapaturman uhriksi, asiasta ilmoitetaan viranomaisille. Jos tällaista erityistä huolenaihetta ei ole, pyritään itse käymään työntekijän kotiovella. Sitä ennen arvioidaan, tekeekö käynnin esimies vai työterveyshuollon ammattilainen.

Katoamisilmoituksen tekemistä edeltävät laajat etsinnät. Työnantajalla ei yleensä ole etsintöihin resursseja. Viranomaisen vastaus voi myös olla, että ihmisellä on lupa kadota niin halutessaan.

 

Teksti Iida Ylinen Kuva Adobe Stock. Tämä on lyhennetty versio YTY-lehdessä 2/2020 julkaistusta jutusta.