Suomessa on edelleen 309 kuntaa. Vain noin 60 kunnassa asuu yli 20 000 asukasta. Noin 150 kunnassa asuu korkeintaan 5 000 asukasta.

Moni pääministeri on yrittänyt uudistaa Suomen julkishallintoa siirtämällä kalliin ja vaativan terveydenhuollon pois kunnilta leveämmille harteille. Edelleenkään kaupunginjohtajat ja kuntapäättäjät eivät varmuudella tiedä, mistä kunnat vastaavat jatkossa – ja ennen kaikkea, millä rahalla.

Suomessa on edelleen 309 kuntaa. Vain noin 60 kunnassa asuu yli 20 000 asukasta. Noin 150 kunnassa asuu korkeintaan 5 000 asukasta. Vaikea uskoa, että 5 000 asukkaan kunnalla on elinkeinopoliittista voimaa ohjata omaa tulevaisuuttaan sekä tarjota kaikille lapsille ja koululaisille laadukkaita, tasavertaisia palveluita 2030-luvulla.

Nyt ratkaisuksi esitetään, että siirretään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnille. Toteuttamiskelpoista mallia ei vaan oikein löydy.

Alkuperäinen syy uudistuksille oli kasvavien kustannusten taittaminen. Se ei asiantuntijoiden mielestä toteudu nykyisessä mallissa. Työvoiman pieneneminen ja väestön ikääntyminen ovat strategisia uhkia, joille tämäkään hallitus ei näytä keksivän ratkaisuja.

Maan hallitus haluaa antaa maakunnille verotusoikeuden. Ajatus hirvittää. Palkansaajat maksaisivat siis jatkossa ansiotuloistaan kolmea veroa. Kuntaverolla kustannetaan lasten koulutusmenot, maakuntaverolla sairaiden ja vanhusten hoitokulut sekä lopuksi valtion verolla rahoitetaan kaikki muut yhteiskunnalliset palvelut. Pidemmän päälle syntyy paine nostaa kaikkia veroja vuorotellen ilman, että mikään taho pystyy koordinoimaan ja ohjaamaan kokonaisverotusta Suomessa.

Parasta olisi, että sote-alueiden rahoitus tulisi valtiolta, joka pystyisi samalla ohjaamaan palveluiden laatua.  

Vaikka kaavailtu sote- ja maakuntauudistus toteutuisikin, se ei takaa, että kaikki nykyiset kunnat pystyisivät lunastamaan palvelulupaustaan asukkailleen. Tarvitsemme silti kuntauudistuksen Suomeen. Tämä onkin Akavan ykköstavoite kuntavaaleissa.

Mitenhän asiat olisivat voineet olla toisin, jos eduskuntapuolueet olisivat aikoinaan kannattaneet kuntauudistusta maakuntauudistuksen sijaan? Kuntien minimikoko olisi vaikkapa 20 000 asukasta, kuntia olisi ehkäpä 130. Silloin jokainen kunta olisi edelleen pystynyt järjestämään kaikkia lakisääteisiä hyvinvointipalveluja paikallisesti. Toteuttamismalli olisi ollut paljon helpompi. Mikä tärkeintä – se olisi jo vuosia sitten ollut käytössä.

Kuntien ydintehtävä on tuottaa palveluita asukkailleen. Vaikka julkista sektoria ei voikaan pyörittää kuten osakeyhtiötä, totuus kuitenkin on, että tappiollista toimintaa ei voi harjoittaa loputtomiin. Jossain vaiheessa on pakko tehostaa ja uudistua. Tätä meidän jokaisen ytyläisen kannattaa pitää esillä kuntavaaliehdokkaamme kanssa.

Mats Nyman
YTYn toiminnanjohtaja
Juttu julkaistu alunperin YTY-lehdessä 1/2021