Vaalitulosta on jo ehditty analysoida lähes kaikista näkökulmista. Enää puuttuu ainoastaan se ytyläinen näkövinkkeli. Kolme pointtia vaalituloksesta:

• Kansa ei taktikoinut vaaliuurnilla vaan suomalaiset äänestivät eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Nyt täytyy vain hyväksyä, että muutoksia on todellakin tulossa. Tämän tulemme huomaamaan jokaisessa kotitaloudessa. Näin toimii demokratia.
• Suomi saa kokoomusjohtoisen porvarihallituksen. Edellisen kauden porvarioppositiolla on jo neljän vuoden kokemus yhteistyöstä ja yhteisten esitysten tekemisestä. Yhdessä kolmistaan he saivat jo 99 kansanedustajaa. Kyllä neljäskin yhteistyökumppani löytyy vielä.
• Vaikka oppositiosta on tulossa ärhäkkä, niin koko eduskunta on nyt edellistä porvarillisempi, sillä melkein kaikissa eduskuntaryhmissä poliittinen keskipiste kääntyi oikealle. Laineet löivät korkealle kaikissa puolueissa.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että tuleva hallituskoalitio on yksimielinen monessakin asiassa, niin onhan tulevilla hallituksen jäsenillä edessä myös valtavat haasteet, joihin täytyy löytää yhteisiä ratkaisuja ilman, että omat ydinkannattajat kapinoivat. Kolme nostoa:

• Talous oli sittenkin näiden vaalien pääteema ja porvaripuolueet ovat luvanneet tasapainottaa julkista taloutta. Miten sitä toteutetaan maakunnissa niin, ettei köyhyys kasva?
• EU:n asettamat ilmastotavoitteet ovat sitovat, eikä niitä pääse karkuun muulla tavoin kuin ehkä väliaikaisesti Unkarin pelikirjalla. Kenen pelikirjalla pelataan?
• Työllisyyttä on nostettava ja käsipareja pitää saada lisää; sairaanhoitajia osastoille ja vartijoita kaduille. Mutta mistä lisää osaajia ja ketkä saavat tulla?

Riippumatta omasta puoluekirjasta, ytyläinen voi olla varsin toiveikas tulevan hallitusohjelman suhteen.

• YTYn omissa hallitusohjelmatavoitteissa peräänkuulutetaan työn verotuksen keventämistä ja TKI-panostusten nostamista 4 prosenttiin BKT:sta. Näistä samoista tavoitteista uusi hallitus ottaa kopin.
• Maakuntaveroa ei ole tulossa.
• YTYn viime syksyn jäsenkyselyn mukaan tulevan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat julkisen talouden tasapainottaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen. Ytyläiset voivat siis nukkua yönsä rauhassa.

YTYn jäsenillä on kuitenkin syytä olla huolissaan tulevan hallitusohjelman kepeistä. Kolme esimerkkiä:

• Miten käy työttömyysturvan uudistamisen? Hallituksen piirissä ajatellaan varmaan, että se on nyt tai ei koskaan. Lyheneekö ansiopäivärahan kesto, aleneeko taso?
• Miten käy yleisen ansioturvan, eli säilyykö nykyinen vakuutuspohjainen työttömyyskassa? Vai siirretäänkö kaikki Kelaan? Entä pakkolunastetaanko työttömyyskassojen tasoitusrahastot?
• Miten käy palkansaajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudelle tai yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaudelle?

Enää ei löydy muuta jännitettävää kuin uuden hallituksen toimeenpanokyky. Tarjoaako uusi hallitusohjelma sanahelinää kuten ”selvitetään” ja ”kehitetään” vai pystyykö hallitus tarjoamaan kansalle kaikki kitkerät vitamiinipillerit hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja?

Kirjoittaja:
Mats Nyman, YTYn toiminnanjohtaja ja viiden hallitusohjelman neuvottelija

Lue lisää:

YTYn jäsenkysely 2022:
YTYn jäsenet ovat huolissaan julkisen talouden velkaantumisesta
Työnteko kannattavammaksi verouudistuksella