16.05.2019 | Työelämä
Blogiteksteihin tai asiantuntija-artikkeleihin saa vaikuttavuutta kohdistamalla sanat tarkoin määritellylle lukijalle, terävöittämällä näkökulman ja esittämällä näkemyksiä.
Viime syksynä Tampereen kaupungilla työskentelevä markkinoinnin asiantuntija suunnitteli työpaikan vaihtamista. Tuodakseen osaamistaan esiin hän kirjoitti LinkedIniin artikkelin, jossa maalasi kuvan alansa tulevaisuudesta.
Pari tuntia artikkelin julkaisun jälkeen hän sai haastattelupyynnön kansainvälisestä verkkolehdestä. Parin kuukauden kuluttua hän aloitti uudessa työpaikassa.
Kun headhunter, seminaarin järjestäjä tai yhteistyökumppani kaipaa uutta tekijää, hän kääntyy todennäköisesti Googlen tai LinkedInin puoleen. Siksi on tärkeää, että osaamisesi näkyy verkossa. Blogitekstit ja asiantuntija-artikkelit ovat loistava tapa kirjoittaa esiin omaa osaamistaan.
Blogi voi olla myös yritykselle tehokas keino vakuuttaa asiakkaat siitä, että firmasta löytyy asiakkaan tarvitsema asiantuntemus. Verkossa leviävät tekstit luovat samalla yrityksestä kuvaa kiinnostavana työnantajana.
Osaamisestaan kirjoittamisesta on siis hyötyä monella tavalla, mutta miten blogipostauksia tai asiantuntija-artikkeleita oikein saa syntymään, kun työ on muutenkin niin kiireistä?
Verkkoon voi periaatteessa kirjoittaa mitä tahansa – ja se on yksi bloggaamisen hankaluus. Jotta teksti syntyy sutjakkaasti, kirjoittaja tarvitsee raamit. Usein pitää itse määritellä, kenelle tekstejä on kirjoittamassa, mitä aihepiiriä ne käsittelevät ja mikä on tekstien julkaisemisen tavoite.
Jos kirjoittajia on useita, blogista vastaavien kannattaa määritellä teksteille suuntaviivat. Asiantuntijoita on helpompi motivoida kirjoittamaan 2 500 merkin teksti tietystä teemasta kuin toivoa blogiin mitä tahansa sisältöä. Yritysblogin sisältö kannattaa suunnitella tukemaan yrityksen muuta viestintää ja markkinointia.
Asiantuntija- tai blogitekstien kohderyhmän määrittely helpottaa kirjoittamista, kun tekstin aiheen voi ideoida siitä käsin, mikä lukijaa kiinnostaa.
Kun teksti on kohdennettu tietylle lukijajoukolle, se on yleensä myös helppolukuinen. Kirjoittaja voi kohdistaa sanansa vaikka asiakasyrityksen johdolle, jolloin voi käyttää lukijoille tuttuja esimerkkejä ja termejä. Silloin lukija löytää tekstistä enemmän tarttumapintaa kuin suurelle yleisölle suunnatusta tekstistä, joka käsittelee asioita yleisellä tasolla.
Millaisista aiheista tekstejä sitten kannattaisi kirjoittaa? Liian usein tekstejä aletaan pohtia siitä käsin, mitä kirjoittajalla tai hänen organisaatiollaan on kerrottavaa.
Ideoidessa kannattaa kuitenkin kääntää ajatukset lukijaan: mikä häntä kiinnostaa siinä, mitä teet, osaat tai ajattelet. Kuinka voisit auttaa lukijaa tai tarjota hänelle arvokasta tietoa? Mitä organisaatiosi osaajilta kysytään usein?
On myös yleistä, että tekstejä kirjoitetaan valtavan laajoista aihepiireistä, esimerkiksi tekoälystä. Liian laaja aihe voi nostaa kirjoittamisen kynnyksen taivaisiin.
Jos tekstin sitten saakin tiristettyä kasaan, liian yleisestä näkökulmasta kirjoitettua tekstiä voi olla hankala lukea. Kun näkökulma seilaa tekoälyn eri mahdollisuuksissa, etiikassa ja työllisyysvaikutuksissa, lukija pitkästyy ja siirtyy kiinnostavamman tekemisen pariin.
Blogitekstin idea kannattaa rajata ennen kirjoittamista tarkasti – siis määritellä ennakkoon, mihin kysymykseen tekstillä vastaa. Rajaamisessa kannattaa kysyä itseltään, mikä aiheessa on lukijalle kaikkein kiinnostavinta. Mikä koskettaa arkea, jota hän elää?
Jos tekoälystä kirjoittaa alaa tunteville, aihetta voi käsitellä syvällisemmin, spekuloida eri mahdollisuuksilla ja perustella, mikä on oma näkemys eri mahdollisuuksien toteutumisesta. Aihetta vähemmän tunteville tekoälystä pitää kirjoittaa arkisemmasta näkökulmasta, joka on lukijalle tuttu.
Asiantuntijat ja esimiehet osaavat kyllä tuottaa asiallista tekstiä, mutta blogissa ei loisteta asiallisuudella. Jotta teksti todella koskettaa lukijaa, siinä täytyy olla muutakin kuin faktoja.
Jos siis kirjoitat tekoälyn tulevaisuudesta, ole perustellusti jotain mieltä! Kannanoton ei tarvitse olla kärkäs, kunhan esität aiheen käsittelyn lomassa näkemyksesi aiheesta. Mielipide voi olla esimerkiksi kokemuksiisi pohjautuva neuvo. Kynnys mielipiteiden esittämiseen voi tuntua korkealta, mutta muuttuu tutummaksi muutaman tekstin jälkeen.
Tekstin saa lähemmäs lukijaa myös käyttämällä esimerkkejä tai kertomalla pieniä tarinoita. Voit esimerkiksi aloittaa tekstisi kuvailemalla kahden tai kolmen lauseen verran tilannetta, jossa tiedät asiakkaasi usein tuskailevan. Miltä asiakkaastasi silloin tuntuu, miten hän toimii tai miltä tilanne näyttää? Lyhyt tarina herättää lukijasi kiinnostuksen ja auttaa häntä samastumaan aiheeseen, minkä jälkeen voit siirtyä esimerkistä yleiselle tasolle.
Jos käy hyvin, oikea henkilö lukee ensimmäisen julkaisusi ja urallasi aukeaa uusi, kiinnostava ovi. Todennäköisesti tavoitteeseen pääseminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Someläsnäoloon ja aktiiviseen verkostoitumiseen yhdistettynä blogi on kuitenkin mainio tapa tehdä näkyväksi sitä, missä sinä olet osaavin.
Jos nimelläsi googlaa, kuinka hyvin hakutulokset vastaavat osaamistasi? Halutessasi voit itse vaikuttaa siihen, miltä hakutulokset näyttävät vuoden kuluttua.
YTYn jäsenenä pääset Kide Consultingin 16.9.2019 alkavalle Askeleet asiantuntijablogiin -verkkokurssille erikoishintaan. Kurssin hinta on sinulle YTYn jäsenenä 150 euroa (norm. 260 euroa).
Verkkokurssi sisältää palautteen viikkotehtävistä ja kokonaisesta blogitekstistä. Kurssilta saat materiaalipaketin, joka auttaa tekstien työstämisessä kurssin jälkeen.
Lisätietoa verkkokurssista ja ilmoittautuminen 4.9.2019 mennessä YTYn verkkosivuilla www.yty.fi/tapahtumat
Teksti: Mari Valkonen, Kide Consulting Oy:n kirjoituskouluttaja ja toimittaja Julkaistu YTY-lehdessä 2/2019