Uutishuone

Kieli vaikuttaa yhteiskuntaan

17.02.2021 | Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Mieheyden korostaminen ammattinimikkeissä on osa laajempaa miessukupuolen esillä pitämistä ja ylevöittämistä kielenkäytössä.

Palomies, putkimies, huoltomies, ammattimies. Rakennusmies, valitsijamies, aulaemäntä. Vaiko sittenkin pelastaja, putkiasentaja, kiinteistönhuoltaja, ammattilainen, rakentaja, valitsija ja aulavastaava?

Tilastokeskuksen LuokitusEkspertti-sovellus antaa 601 mies-sanan sisältävää ammattia. Sukupuoleen viittaavia ammattinimikkeitä on suomen kielessä koko joukko lisää, yli tuhat – ja ylivoimainen enemmistö on mies-loppuisia.

Suurin osa on vanhaa perua, mutta mies-loppuisia nimikkeitä on luotu vielä 2000-luvulla kuten eläinsuojeluasiamies ja sosiaaliasiamies.

Vuonna 2017 Yle kaavaili ottavansa käyttöön yleisöasiamies-nimikkeen, mutta kritiikin myötä se vaihdettiin vuorovaikutuspäälliköksi.

Samana vuonna maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan valmisteltiin uutta virkaa ja yhtenä nimivaihtoehtona oli ruoka-asiamies. Sukupuolittunut nimike sai jälleen osakseen arvostelua ja virkanimikkeeksi tuli lopulta elintarvikemarkkinavaltuutettu.


Nainen on mies, mies ei ole nainen

Suomen kielen lautakunta kannusti jo vuonna 2007 sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Kannanotto aiheutti kohua ja paikoin siihen suhtauduttiin hyvinkin pilkallisesti. Eihän sana mies ammattinimikkeessä tarkoita, että ammatinharjoittaja olisi mies! Mies-sanan merkitys on haalistunut!

Jos näin olisi, voisimme kai yhtä lailla puhua tunnetuista virkanaisista Raimo Sailas ja Martti Hetemäki. Tai presidenteistä, joilla on lakinaisen koulutus kuten Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö. Entäpä entinen eduskunnan puhenainen Matti Vanhanen?

Kielen avulla kuvaamme ja rakennamme todellisuutta, jossa elämme. Kielen avulla luomme merkityksiä, teemme jonkin joksikin. Siksi ei ole vähäpätöistä, millaisia sanoja käytämme.

– Kieli ei ole vain kieltä, vaan kieli on kaikkialla. Kaikki tahot eivät ymmärrä, miten laaja kysymys tämä on ja miten paljon sillä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusten mukaan ammattinimikkeet voivat vaikuttaa siihen, miten lapset ja nuoret hahmottavat eri ammatteja, sanoo filosofian tohtori ja kielentutkija Mila Engelberg.

 

Piilomaskuliinisuutta ja sukupuolen epäsymmetristä merkitsemistä

Ammattinimikkeisiin liittyy epäsymmetriaa. Miksi naisen pitää tulla kutsutuksi mieheksi mutta miehen ei tarvitse tulla kutsuksi naiseksi? Esimerkiksi matkustamohenkilökuntaan kuuluvaa miestä ei kutsuta lentoemännäksi vaan hänelle on luotu oma ammattinimike stuertti.

Epäsymmetria ilmenee myös sukupuolen epäsymmetrisenä merkitsemisenä henkilöihin viitatessa. Emme puhu ainoastaan näyttelijöistä, papeista, lääkäreistä ja poliitikoista, vaan naisnäyttelijöistä, naispapeista, naislääkäreistä ja naispääministereistä.
– Periaatteessa sukupuolineutraalit nimitykset, kuten lääkäri, ovat usein piilomaskuliinisia, joten niiden yhteydessä koetaan herkemmin tarvetta mainita naissukupuoli. Suomen kielessä tunnetaan jopa naisihminen, tyttöihminen, neiti-ihminen ja muita vastaavia naisen nimityksiä, Engelberg sanoo.

– Kun puhutaan kielenkäytön tasa-arvoistamisesta, se ei tietenkään tarkoita etteikö esimerkiksi miesten sukupuoleen saisi viitata mitenkään. Sen sijaan pyritään pois tarpeettomasta sukupuoleen viittaamisesta, sukupuolten hierarkisoinnista ja siitä, että esitetään mies ihmisen prototyyppinä.

Tällainen kielenkäyttö ammattinimikkeissä on seksististä. Tutkimustieto meiltä ja maailmalta on osoittanut, että yleistävästi käytetyt maskuliini-ilmaisut miehistä ja ihmisistä yleensä – olivat ne sitten pronomineja tai tehtävänimikkeitä – tulkitaan yleensä miehiin viittaaviksi, vaikka niiden väitettäisiin olevan neutraaleja.

– Miehet tulkitsevat mies-ilmaisuja useammin miehisiksi kuin naiset.


Miestä on totuttu pitämään yleispätevänä sukupuolena

Yleistävästi käytetyt, maskuliiniset ammattinimikkeet ovat osa laajempaa maskuliinista kielenainesta. Maskuliinisuudesta kielivät myös sellaiset ilmaisut kuin muina miehinä, miesmuistiin, jokamiehenoikeus, isännöitsijä, veljeillä, elää herroiksi, kadunmies. Yleistävästi käytettyjä feminiini-ilmaisuja on jonkin verran, mutta merkillepantavaa on, että niitä ei yleensä käytetä ihmisistä, esimerkkeinä emoyhtiö, sisaryhtiö ja tytäryhtiö.

Yleistävästi käytetyssä maskuliinisessa kielenaineksessa on kyse mieskeskeisyydestä ja miesnormisuudesta.

– Mies on ikään kuin yleispätevä ihminen. Miehen katsotaan voivan edustaa enemmän ihmistä kuin nainen, muunsukupuolisesta puhumattakaan.

Kuvaavaa on sekin, että Tilastokeskuksen LuokitusEkspertti ei löydä yhtäkään ammattinimikettä, jossa käytettäisiin sanaa nainen. Jos nainen-loppuisia olisi runsaasti, mies-loppuiset näyttäisivät selvemmin miehiltä ja niitä olisi vaikeampi väittää sukupuolineutraaleiksi.

Harvat nainen-loppuiset nimikkeet ovat olleet käytössä nimenomaan naisten töissä. Tilastokeskuksen ammattinimikehakemistossa mainittiin vielä vuonna 1990 siivoojien ammattiryhmään luokiteltu huoltonainen ja kehräämössä työskennellyt etunainen. Vanhempaa perua on seuranainen ja onhan meillä myös naisasianainen.  

Feminiinisissä nimikkeissä emäntä-pääte on nainen-päätettä selvästi yleisempi. Emäntä-sana on kokenut jonkinlaisen palvelutehtäviin kytkeytyvän piikamaisen inflaation aulaemäntien, bingoemäntien ja baariemäntien muodossa. Tilastokeskuksen hakukone tuottaa 71 emäntä-sanan sisältävää nimikettä. Ne ovat lisääntyneet opettajattarien ja sairaanhoitajattarien väistyessä.


Sukupuolten värittyneisyydessä on eroja  

Naisvaltaisilla aloilla on luotu erilaisia feminiinisiä nimikkeitä huomattavasti vähemmän kuin miehisillä aloilla maskuliinisia nimikkeitä. Alan mies- tai naisvaltaisuus ei siis ole tuottanut sukupuolittuneita nimikkeitä samoissa määrin. Miesten sukupuolta ja tekijyyttä on tehty näkyväksi useammin. Miksi näin?

– Miessukupuoli ja maskuliinikategoria ovat yleensäkin kielissä näkyvämpiä kuin naiskategoria. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että maskuliinisia ilmaisuja käytetään yleistävästi, mutta feminiinisiä vain harvoin. Kielenkäyttöön ja ilmaisujen vakiintumiseen vaikuttaa miesnäkökulmaisuus.

– Lisäksi miestä merkitsevään sanaan liittyy eri kielissä, myös suomessa, myönteinen sivumerkitys. Nainen-sana sitä vastoin on usein kielteisemmin värittynyt, mikä osaltaan on ehkäissyt nainen-loppuisten tehtävänimikkeiden muodostamista. Suomessa on myös perinteisesti käytetty enemmän maskuliinista kuin naiseen viittaavaa myönteistä fraseologiaa, esimerkiksi tehdä miehen työ.

Kun elettiin aikaa, jolloin ammatinharjoittajina oli enemmän miehiä kuin naisia, mistä ylipäätään kumpusi tarve korostaa sukupuolta ammattinimikkeissä?

– Asiaan ovat vaikuttaneet muun muassa sukupuoliroolit ja sukupuolen mukainen tehtävänjako. Mieheyden korostaminen ammattinimikkeissä on kuitenkin osa laajempaa miessukupuolen esillä pitämistä ja ylevöittämistä kielenkäytössä.

Kielellä on kuvattu ja rakennettu silloista yhteiskuntaa ja elämää. Naisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin miehillä. Heidän yhteiskunnallista rooliaan ei tunnistettu ja tunnustettu.

Tämä aiheutti päänvaivaa esimerkiksi 1800-luvun Isossa-Britanniassa. Naisen ja miehen yhteiskunnallisesta asemasta kamppailtiin ja käytiin vilkkaasti keskustelua moneen otteeseen. Lainsäädännön kielenkäyttö aiheutti päänvaivaa – erityisesti se, viittaavatko englannin kielen he ja man sekä mieheen että naiseen äänioikeutta koskevassa lainsäädännössä. Lakeja tulkittiin toisinaan tuomareita myöten niinkin, että kun kyse oli äänioikeudesta, miehiset ilmaisut viittasivat ainoastaan mieheen, mutta kun kyse oli veroja tai sakkoja koskevasta lakitekstistä, mies viittasi sekä mieheen että naiseen.


Suomi ei ole erityisen sukupuolineutraali kieli  

Suomen kielessä pronomini hän ei erottele ihmisiä sukupuolen perusteella eikä meillä ole käytössä sukuja maskuliini, feminiini ja neutri. Tämä ei suinkaan tarkoita, että suomen kieli olisi sukupuolineutraalia.

Mila Engelberg kertoo, että suomen kielen sukupuolittuneisuus ja seksismi näkyvät muun muassa maskuliini-ilmaisujen yleistävänä käyttönä, monien sukupuolineutraalien ihmisviittausten merkityksen piilomaskuliinisuutena sekä laajassa sukupuoleen viittaavassa tehtävänimikkeistössä.

Seksismistä kielii myös taipumus spesifioida naiset naispuolisiksi keskimääräisesti herkemmin kuin miehet miespuolisiksi, tytöttelyn normalisointi ja naissukupuolen korostaminen halventavassa sukupuolisanastossa. Naista kehutaan hyväksi jätkäksi mutta miestä ei kehuta neidiksi.

Siksi myös suomen kielen lautakunta katsoi tarpeelliseksi julkaista kannanottonsa sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kannanotto perustui kielialoitteeseen, jonka tekivät Engelberg ja filosofian lisensiaatti Kaisa Karppinen.

Euroopan neuvosto oli antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä jo aiemmin, vuonna 1990. Neuvoston suosituksessa todettiin, että “hyvistä tavoitteista huolimatta todellinen sukupuolten välinen tasa-arvo ei vielä toteudu sosiaalisten, kulttuuristen ja muiden esteiden vuoksi. Yksi tasa-arvon toteutumisen este on seksistinen kieli, jossa maskuliinisuus asettuu feminiinisyyden edelle.” Euroopan neuvosto kannusti jäsenvaltioitaan toimiin, joilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tukevaa kieltä.


Kieli ei muutu itsestään

Yksityisen piirissä jokainen voi käyttää juuri sellaista kieltä kuin haluaa. Kannanotossaan suomen kielen lautakunta kannustikin sukupuolineutraaliin kieleen julkisessa kielenkäytössä: lainsäädännön ja hallinnon kielessä, ammattinimikkeissä sekä viestimissä.

Joitain käytännön muutoksia on seurannut. Aamulehti päätti vuonna 2017 siirtyä käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä kuten eduskunnan puheenjohtaja, joka kuvastaa tehtävää osuvammin kuin eduskunnan puhemies. Puhemies kun viittaa vanhastaan henkilöön, joka hoitaa kosinnan toisen puolesta.

Yhteistyössä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) kanssa työnhakusivusto Duunitori otti vuonna 2019 käyttöön suuren määrän neutraalinimikkeitä sukupuoleen viittaavien ammattinimikkeiden rinnalle.

Evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous antoi viime vuonna suuntaviivat, miten ihmisten yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi näkyä myös kirkon piirissä käytetyssä kielessä ja nimikkeistössä. Esimerkiksi kirkkoherran tilalle on ehdotettu seurakunnan johtajaa tai johtavaa pappia.

Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta on suosittanut kaupunkia luopumaan esimies-termin käytöstä ja se onkin korvattu esihenkilöllä sisäisessä viestinnässä. Koko ammattinimikkeistöä koskeva laajempi uudistus odottaa vielä toteutusta koronan viedessä resursseja ja aikaa, kertoo kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Gros.

S-ryhmä herätteli alkuvuodesta keskustelua ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuudesta ja keräsi sukupuolineutraaleja ehdotuksia korvaamaan esimiehen.

Vuonna 2007 STTK, SAK, Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Valtion työmarkkinalaitos suosittivat, että ”työ- ja virkaehtosopimusosapuolet selvittävät, onko alalla edelleen käytössä perinteisiä sukupuolileimallisia ammattinimikkeitä ja tehtävän kuvauksia ja onko näitä mahdollista muuttaa sukupuolineutraaleiksi (varastomies → varastotyöntekijä). Nimikkeiden sukupuolisidonnaisuus saattaa vaikuttaa naisten tai miesten ammatinvalintaan ja ylläpitää jakautumista naisten ja miesten tehtäviin.”

 

 

YTN luopuu mies-päätteisistä nimikkeistä, luottamusmies säilyy monissa työehtosopimuksissa


Katariina Styrman

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN vaihtaa mies-loppuiset nimikkeet sukupuolineutraaleihin maaliskuusta alkaen. Asiamies muuttuu asiantuntijaksi, vastuullinen asiamies sopimusalavastaavaksi, kummiasiamies yritysyhdistyskummiksi ja lakimies juristiksi.

– Monissa jäsenliitoissamme kuten Ekonomeilla ja Tradenomeilla ammattinimikkeitä on jo muutettu. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on käytössä luottamushenkilö.

– Kun asia nousi meillä esille ja nimikkeiden päivittämisestä keskusteltiin, lähinnä todettiin että hyvä juttu, hoidetaan pois. Asiaa ei enää tarvinnut sen kummemmin perustella, kertoo YTN:n järjestöpäällikkö Katariina Styrman.

Monissa YTN:n TESseissä on edelleen käytössä luottamusmies. Muutos vaatisi yhteisen päätöksen työnantajapuolen kanssa seuraavaa sopimusta sorvatessa. Muissa yhteyksissä YTN suosittaa käyttämään luottamushenkilöä tai henkilöstöedustajaa.

Styrman pohtii, että osalle tietyt nimikkeet kuten luottamusmies ovat muodostuneet mieluisiksi ja silloin uusiin nimikkeisiin tottuminen kestää aikansa. Toisissa samainen luottamusmies-nimike on saattanut herättää ihmetystä.

– He ihan kysyvät, että mikä tämä tämmöinen nimike on.

– Uudet termit kuulostavat aina alkuun oudolta korvaan, sittenhän siitä tulee normaalia.

 

Teksti Iida Ylinen Kuvat Adobe Stock ja YTN
Juttu on julkaistu YTY-lehdessä 1/2021

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...