Vuonna 2020 työttömyys ja lomautukset kasvoivat huimasti, mutta jos työpaikka säilyi, asiat pysyivät jäsentutkimuksen valossa melko ennallaan.

YTYn kyselyyn vastaajista 35 prosenttia oli johtajia ja esimiehiä, 52 prosenttia asiantuntijoita. Lisäksi 12 prosenttia vastaajista määritteli itsensä toimihenkilöksi. Yhdeksän kymmenestä oli toistaiseksi voimassa olevassa, vakituisessa työsuhteessa. Työttömiä tai kokonaan lomautettuja vastaajista oli kuusi prosenttia. Tässä ryhmässä korostuivat yli 55-vuotiaat, joista yhdeksän prosenttia oli työttömänä tai kokonaan lomautettuna. Vastaajien keski-ikä oli 51 vuotta, miehiä oli 54 % ja naisia 45 %.  Tutkimukseen vastasi 1 525 jäsentä. Tutkimusta ei lähetetty lentäjäyhdistysten eikä Suomen Ammattivalmentajien jäsenille.

Vastaaja keskimäärin

Ikä 51 vuotta
Vakituisessa työsuhteessa 90 %
Johtotehtävissä 35 %
Asiantuntijatehtävissä 52 %

Keskipalkka nousi, luontoisedut pienenivät

Ytyläisten keskipalkka oli vuoden 2020 lokakuussa 4917 euroa kuukaudessa (4 828 euroa vuonna 2019) mediaanikuukausipalkan ollessa 4620 euroa (4 500 euroa vuonna 2019). Ytyläisistä joka kymmenes tienaa vähintään 6 900 euroa. Palkkatilastoissa on mukana vastaajien päätoimestaan lokakuussa 2020 saamat bruttokuukausiansiot ilman pääomatuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia.

Palkka

Nousi 43 prosentilla
Pysyi ennallaan 47 prosentilla
Laski 6 prosentilla

Verrattuna edellisvuoteen keskipalkka nousi 1,8 prosenttia (2,9 prosenttia vuonna 2019) ja mediaanipalkka 2,7 prosenttia (2019 mediaanipalkka oli sama kuin 2018). Lisäksi luontoisetuja saatiin keskimäärin 201 euron arvosta, mikä oli 33 euroa vähemmän kuin 2019 (234 euroa). Luotoisetuja valtaosa eli 71 prosenttia sai alle satasella kuussa, 14 prosenttia puolestaan yli 500 eurolla kuussa.

Kun tarkastellaan koko jäsenistön palkkaa, mediaanipalkka on luotettavampi mittari, sillä keskiarvopalkka nousee, jos kyselyyn vastaa muutamiakin todella kovapalkkaisia vastaajia. Alaspäin keskiarvopalkka ei notkahda vastaavalla tasolla.

Kuukausiansio nousi 43 prosentilla vastaajista (45 prosentilla vuonna 2019), keskiarvo palkan nousulle oli 288 euroa kuukaudessa. Palkan nousussa ääripäät korostuivat. Tyypillisimmin palkka nousi alle sadalla eurolla kuussa (44 prosentilla niistä vastaajista, joilla palkka nousi) tai 100–199 eurolla (18 prosenttia). Seuraavaksi yleisin olikin yli 500 euron nousu (17 prosentilla). Palkka laski 6 prosentilla vastaajista, keskimäärin 1049 euroa kuukaudessa.

Yleisin syy palkan muutokseen

Yleiskorotus 58 %
Meriittikorotus 21 %
Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla 11 %
Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 11 %
Yli yleiskorotuksen menevä paikallinen tai yrityskohtainen korotus 10 %

Palkkakehityksessä näkyivät monilla aloilla alkuvuonna maksetut työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset, sillä yleisin syy ansioiden kasvuun heillä, joilla palkka oli noussut, oli yleiskorotus (58 %). Yli yleiskorotuksen menevän paikallisen tai yrityskohtaisen korotuksen sai lisäksi joka kymmenes (10 %). Meriittikorotuksen sai 21 prosenttia. Palkka muuttui uuden aseman tai tehtävien vaihtumisen johdosta 11 prosentilla vastaajista, samoin siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen muutti palkkaa 11 prosentilla vastaajista. Nämä syyt korostuvat nuoremmilla vastaajilla – alle 45-vuotiaista meriittikorotuksen sai 29 prosenttia vastaajista, uuden työnantajan palvelukseen siirtymällä palkka muuttui 21 prosentilla ja uuden aseman tai tehtävän vuoksi palkka muuttui 18 prosentilla. Työpaikkaa ei aina vaihdeta suuremman palkan takia, sillä uusi työnantaja oli toiseksi suurin syy lomautuksen tai vastaavan työnantajasta johtuvan syyn jälkeen palkan pienentymiseen (29 prosenttia heistä, joilla palkka laski). Tämä työpaikan vaihtaminen pienipalkkaisempaan ei myöskään ole koronavuoden erikoisuus, vaan vuonna 2019 vastaava luku oli 34 prosenttia.

Palkan muutoksen suuruus kuukaudessa, jos palkka noussut (mediaani)

Uusi työnantaja 540 €
Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla 500 €
Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos 300 €
Henkilökohtainen palkankorotus (ns. meriittikorotus) 200 €
Yli yleiskorotuksen menevä paikallinen tai yrityskohtainen korotus 120 €
Yleiskorotus 70 €

Tulevaisuuteen suhtaudutaan valoisasti

Tulevaisuus näyttää YTYn vastaajajoukolle kohtalaisen valoisalta. Ytyläiset vastaajat arvioivat covid-19-pandemian vaikuttavan palkkakehitykseen melko maltillisesti. 40 % arvioi, että palkka tulee kehittymään yleiskorotuksen vuoksi, 18 % arvioi palkan kehittyvän muista syistä. Kolmannes epäili, ettei palkka tule kehittymään lainkaan ja 11 prosenttia arvioi, että palkka tulee laskemaan työttömyyden, eläköitymisen tai muun syyn vuoksi.

Ikäryhmittäin alle 45-vuotiaat uskoivat vahvimmin palkan kehittymiseen muuten kuin yleiskorotuksella (27 prosenttia alle 45 vuotiaista, vain 15 prosenttia 45 vuotiaista ja sitä vanhemmista), kun taas yleiskorotukseen luottivat eniten yli 55-vuotiaat (46 prosenttia). Synkein kuva palkan kehittymisestä oli 45–54-vuotialla, joista 37 prosenttia arvioi, että palkka ei tule lähivuosina kehittymään lainkaan.

Suhtautuminen oman työpaikan ja työn suhteen oli synkistynyt hieman. Oman työnantajan tilannetta piti vakaana 23 prosenttia vastaajista (28 % vuonna 2019) ja melko vakaana puolestaan 36 prosenttia (39 % vuonna 2019). Omaa tilannetta työpaikalla arvioitiin pykälän verran valoisammin, vakaana sitä piti 27 prosenttia (35 % vuonna 2019) ja melko vakaana 42 prosenttia (43 % vuonna 2019).
 

Huipulla tienaa ja tuulee enemmän

Ytyläisten palkat menivät loogisessa järjestyksessä toimiaseman mukaan niin, että eniten tienasi ylin johto (keskiarvo 6827 €, mediaani 6500), toiseksi eniten johto (6336 €, mediaani 5950) ja seuraavaksi keskijohto (5188 €, mediaani 5000). Asiantuntijat tienasivat keskimäärin 4688 € (mediaani 4500) ja toimihenkilöt 4021 (mediaani 3870 euroa). Useimmiten palkat nousivat (51 prosentilla vastaajista) – sekä myös laskivat (10 prosentilla vastaajista) – ylimmässä johdossa, tasaisinta oli asiantuntijatehtävissä työskentelevillä (nousi 42 prosentilla, laski kuudella).

Vastaajista 56 prosenttia oli tulospalkkauksen piirissä ja heistä tulospalkkiota sai kuluneiden 12 kuukauden aikana 74 prosenttia (81 prosenttia vuoden 2019 tutkimuksessa).

 

Nykyinen systeemi toimii

Enemmistö vastaajista (54 prosenttia) piti parhaimpana nykyistä tapaa sopia palkkojen yleiskorotuksista liittokohtaisella tavalla (esimerkiksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Palvelualojen Työnantajat PALTAn kesken). Kuusitoista prosenttia sopisi palkoista paikallisesti työpaikkatasolla luottamusmiehen ja työnantajan välillä, viisitoista prosenttia keskitetysti keskusjärjestöjen sopimuksella ja viisitoista prosenttia niin, että jokainen sopii palkastaan henkilökohtaisesti.
 

Joustotyö taisi hämmentää

Uutena kysymyksenä kysyimme joustotyöaikaa koskevasta henkilökohtaisesta sopimuksesta. Joustotyöaika on uusi työaikamuoto, joka tuli mahdolliseksi uuden työaikalain astuessa voimaan 1.1.2020. Joustotyöajasta voidaan sopia sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä voi itsenäisesti päättää työntekopaikasta ja työaikansa sijoittamisesta vähintään puolet työajastaan. Henkilökohtaisen sopimuksen joustotyöajasta oli vastausten mukaan tehnyt 26 prosenttia vastaajista, mutta luku ei kuulosta kovin realistiselta ottaen huomioon, kuinka vähän aikaa tällainen työajan muoto on ollut olemassa. Todennäköisempää on, että osalla näin vastanneista on käytössään joko liukuva työaika, työaikaa ei seurata tai työaika on joustavaa muilla tavoin. Myös koronan tuomat muutokset saattoivat tuoda uutta joustavuutta työnteon aikoihin ja paikkoihin.
 

Matkatyö ei loppunutkaan

Matkatyöpäiviä heille, jotka matkustavat, kertyi viime vuonna kotimaassa keskimäärin 18 (19 vuonna 2019) ja ulkomailla 14 (16 vuonna 2019). Matkapäivien vähentyminen oli siis hyvin pientä ottaen huomioon viime vuoden poikkeuksellisuuden. Johtotehtävissä olevat matkustivat selvästi vähemmän ulkomaille, 12 päivää vuodessa (17 vuonna 2019), mutta asiantuntijatehtävissä matkustettiin aivan kuten aiemminkin, 16 päivää vuodessa. 10–19 hengen yrityksissä matkapäivät lisääntyivät 21:stä 26:een, 1000–2999 hengen yrityksissä taas vähenivät 18:sta 12:een.

Positiivinen muutos oli, että matka-ajan korvaamisessa oli petrattu hieman. Tällä kertaa 39 prosentille vastaajista matka-aikaa ei korvattu tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan, kun viime vuonna näin oli 45 prosentilla vastaajista. Toiseksi yleisin tapa oli saada korvaus ilman korotuksia rahana tai vapaana. Reilu kolmannes ytyläisistä ei matkustanut työasioissa työajan ulkopuolella.

YTYn vuosittainen jäsentutkimus toteutettiin marraskuussa 2020 ja kysymykset koskivat lokakuun palkkatietoja. Tuloksia hyödynnetään neuvottelujärjestö YTN:n toiminnassa, kun YTYn tulokset yhdistetään muiden YTN-liittojen keräämään dataan. YTYn omassa osiossa kysyttiin näkemyksiä edunvalvonnan kysymyksiin.

Teksti Leena Vänni
Julkaistu YTY-lehdessä 1/2021