Elämä on oppimista. Jos on liian vanha oppimaan, on luultavasti ollut sitä aina, pohtii Kurt Rapudé, 62. Hän löysi uuden työpaikan entisen työtoverin avulla.

Kurt Rapudé on tyytyväinen työntekijä turkulaisessa 3D-tuotepalveluja toteuttavassa Orlessa. Alkuun Rapudé vastasi Orlen it-puolesta ja esimerkiksi toteutti firman käyttöön pilvipalveluja. Sen jälkeen työnkuva on monipuolistunut. Nyt Rapudé tekee 3D-, CNC-, rakenne- ja havainnekuvia Orlen asiakkaille, kuten Sanomalle, Fazerille, Stockmannille ja monille kauppakeskuksille.
 
Rapudén reitti Orlelle on osoitus siitä, miten ratkaisevassa roolissa aiemmat työtoverit voivat olla.
 
– Hain alkuun töihin aivan toiseen firmaan kuin Orlelle. Suurista lupauksista huolimatta haku vain jotenkin kuivui kasaan.
 
Sen jälkeen Rapudé oli puheissa entisen työtoverinsa Leif Orvaston kanssa, jolla on nykyään oma yritys – nimeltään mikäs muukaan kuin Orle. Rapudé työllistyikin sinne.
 
– Työkokeilulla ja palkkatuella minimoitiin Leifin riski. Työnvälityspalveluja tarjoavalle Työelämän Infopisteen Olli Laakiolle myös suuret kiitokset. Hän neuvoi koko homman läpi.
 
Orlella startanneen työkokeilun aikana haluttiin Rapudén sanoin “katsoa mitä kaikkea äijä osaa”.
 
– Sitten kysyttiin, voisitko katsoa tällaista uutta juttua. Se oli jonkun messuständin hyvin yksinkertainen rakennesuunnittelu 3D-mallinnuksella.
 
Uutta juttua on sittemmin opeteltu lisää ja taidot ovat kasvaneet.

Työttömäksi 50 mittarissa

Rapudé aloitti työuransa it-tehtävissä Turun Puhelimessa. Työpaikka pysyi pitkään samana, joskin yritysfuusioiden myötä työnantajan nimi oli milloin Sonera, milloin Telia-Sonera ja lopulta Telia.
 
Mitä enemmän omistajuus siirtyi ruotsalaisten käsiin, sitä vähemmän tarvittiin suomalaisia työntekijöitä.
 
– Viimeisinä vuosina tein palvelusaatavuusmonitorointijärjestelmää, joka kattoi kaikki Pohjoismaat ja Baltian. Meitä oli kaksi pääarkkitehtiä, toinen Suomessa ja toinen Ruotsissa, kunnes Ruotsissa keksittiin, että Suomessa ei enää tarvita asiantuntijaa.
 
Rapudén pitkä työtaival samalla työnantajalla päättyi vuonna 2012. Samoin oli käynyt jo aiemmin monelle työtoverille, kun liiketoiminnan painopiste oli muuttunut ja samaa määrää työntekijöitä ei tarvittukaan enää töihin.
 
–  Sitä olikin jo 50 mittarissa ja työnsaanti vaikeaa.

 Työttömyysjakson aikana pahinta oli epävarmuus siitä, saako laskut maksettua. Lapset asuivat ja tulivat toimeen jo omillaan, mutta silti oli huoli, ettei voisi olla apuna, jos heille olisi tullut pulaa jostakin.

 
Viisikymppinen, vaali verkostojasi

Rapudén tuntuma 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllistymiseen ei ole häävi.
 
– Omassa tuttavapiirissä ei kovin ole tuhkimotarinoita, oma tarinani tuntuu lottovoitolta. Parhaissa tapauksissa tapahtui myös sitä, että kun yritykset keksivät, etteivät enää tarvitse jotakin osaamista tietämättä asiasta tarpeeksi, niin potkut saaneet panivat oman firman pystyyn ja tulivat kolminkertaisella veloituksella näyttämään, miten järjestelmä toimii.

Olisiko yksi vaihtoehto ollut perustaa oma yritys?
 
– Sitä en oikeastaan halunnut. Olen kasvanut yrittäjäperheessä. Tiedän, mitä se on, kun menee huonosti. En vakavissani ajatellut sitä. Tiedän myös, miten paljon aikaa se vie perheeltä.

 Rapudén kokemuksen mukaan työmarkkinoilla auttaa, jos on laaja-alaista ja syvällistä osaamista sekä asenne oppia uutta. Verkostojen merkitystä hän korostaa myös.
 – Minulla on todella paljon samanikäisiä kavereita, jotka ovat edelleen työttöminä. Ikärasismi on kovaa. Suomessa se on ikävä fakta.
 

Työsuhdeneuvonnassakin huomaa, että ikä vaikeuttaa työllistymistä

Työllistyminen vaikeutuu selvästi, kun ikää on yli 55 vuotta – joskin tilanne on jonkin verran parantunut viime vuosina, kertoo YTYn työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen. Hänen käsitystään tukevat myös tilastotiedot 55–64-vuotiaiden työllisyydestä 2000-luvulta. Silti yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa edelleen matalampi kuin muissa Pohjoismaissa.
 
Jos uuden työpaikan saa, tarkoittaa se usein siirtymistä päällikkötehtävästä asiantuntijarooliin, jolloin palkka todennäköisesti laskee. Saman tason tehtävissä työllistymistä tapahtuu myös, mutta uudessa työpaikassa pitää aloittaa ilman vuosikymmenien kerryttämiä lisiä, jolloin palkkataso jää matalammaksi.
 
Palkatessa saatetaan ajatella, että vanhemmilla työntekijöillä on enemmän sairauspoissaoloja ja siksi heistä syntyy enemmän kustannuksia. Kähkönen muistuttaa, että näin ei aina ole.
– Moni iäkkäämpi voi olla hyvinkin terve ja sellaisessa elämäntilanteessa, että voi panostaa työhönsä. Siinä mielessä monesti arvioidaan vähän väärällä tavalla iäkkään sitoutumista työhön.
 
Toinen seikka, joka vaikuttaa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen on nykyinen työkyvyttömyyseläkettä koskeva käytäntö.
 – Jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, suurimmat kustannukset jäävät viimeiselle työnantajalle. Tätä moni työnantaja saattaa laskeskella.

Mitä jos eläkeputki poistettaisiin?

Eläkeputki aiheuttaa Heikki Kähkösen mukaan vääristymää työmarkkinoille.
 
– Työnantaja etsii usein helppoja irtisanottavia eli sellaisia, joilla on tiedossa toimeentulo varsinaiseen eläköitymiseen saakka. Osa työntekijöistä on omasta halustakin valmiita lähtemään. Ja tuntuuhan se työnantajalle helpommalta irtisanoa henkilö, jonka lapset ovat jo muuttaneet kotoa, velat maksettu ja ansiosidonnaisen kautta pääsee varhennetulle eläkkeelle. Inhimillistä, mutta vääristää tilannetta ja iäkkäämpi joutuu helpommin irtisanotuksi.
 
Jo pitkään käytössä ollutta eläkeputkea on kaiken aikaa lyhennetty asteittain ja Kähkösen arvion mukaan sitä todennäköisesti tullaan lyhentämään vielä lisää tai se lakkautetaan kokonaan. Näin mahdollisesti kasvatettaisiin työllisten määrää ikärakenteen yläpäästä työuria pidentämällä. Hallituksen tavoitteena on nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.  
 
Mikä on YTYn kanta eläkeputken poistamiseen?
 
– Jos tilanne säilyy sellaisena, että iäkkäämpien työllistyminen on edelleen vaikeampaa kuin nuorten, kyllä jonkinlainen turva pitää taata edelleen.
 
Kähkönen peräänkuuluttaa myös enemmän tukea osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeisiin. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä YTYn työsuhdeneuvontaan oman tilanteen arvioimiseksi.

– Avustan oikeudellisesta näkökulmasta, arvioin työmarkkinatilannetta, taloudellista tulevaisuutta sekä sitä, minkälaisia työsopimuksia kannattaa tehdä, Kähkönen kuvailee.

 Teksti Iida Ylinen, kuva Jani Laukkanen. Juttu julkaistu YTY-lehdessä 4/2020