Uutishuone

Kriiseissä strategian merkitys korostuu

06.05.2022 | Blogit, Blogit

Artikkelikuva

Tämän vuosisadan ensimmäiset vuodet taitavat jäädä historiaan Suomen onnellisimpina. Vienti veti ja vaihtotase näytti kahdeksan prosentin ylijäämää. Työpaikkoja syntyi, työttömien määrä laski tasaisesti ja varmasti 1990-luvun laman huippulukemista.

Tämä näkyi myös julkisessa taloudessa. Elettiin historiallisia vuosia, kun julkisella sektorilla oli enemmän tuloja kuin menoja. Valtion talous oli ylijäämäinen ja kuntien talous vain prosentin verran miinuksella.

Syyskuussa 2008 käännettiin historian kirjassa uusi sivu. Samaa lukua luetaan edelleen.

Manhattanilta alkanut pankkikriisi muuttui Euroopassa finanssikriisiksi. Tällä kertaa Suomessa haluttiin välttää 1990-luvun virheet. Oli fiksumpaa elvyttää kuin supistaa. Linjaveto oli oikea ja taktiikka onnistui.

Ongelmana oli, että väliaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitettu työkalu jäi pysyvästi käteen. Kohta seurasivat uudet eurooppalaiset kriisit, kuten pakolaiset, pandemiat ja sodat. Hallitus tarttui joka kerta hyväksi havaittuun ratkaisuun: Otetaan lisää velkaa, kun halvalla saa.

Tässä vaiheessa on hyvä alleviivata, että velan ottaminen nollakorolla ei ole huono idea, vaan pikemminkin päinvastoin. Velan ottaminen edellyttää, että löytyy fiksu suunnitelma sille, miten a) lainarahoja käytetään ja b) miten lainoja maksetaan takaisin.

Ja nyt korostuu maaginen sana eli strategia.

Oy Suomi Ab:n strategiaan ei ole koskaan kirjoitettu ”kaikkea kaikille” -periaatetta. Aiemmissa hallitusohjelmissa ydinajatus lähtee työpaikkojen luomisesta, kilpailukyvyn nostamisesta ja vientivoittojen nostattamisesta hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi. Strategisena avaimena on pidetty osaamisen ja koulutuksen merkitystä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa julkinen velka on noussut 15 vuodessa reilusta 60 miljardista 160 miljardiin euroon. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat edelleen uudistamatta, Suomen koulutaitoja mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset laskevat ja hoitajat sekä opettajat pakenevat aloilta. Menetettiinkö katsekontakti maaliin kaikkien kriisien keskellä?

Positiivista on, että istuva hallitus kaivoi kevään kehysriihessä kaivaa vanhan strategian esiin, kun se päätti panostaa tutkimukseen ja kehitykseen yhteensä 350 miljoonaa euroa jo ensi vuodelle. Tämän lisäksi päätettiin TKI-toiminnan sadan miljoonan verokannustimesta.

Silti on muistettava, että matka strategiseen päämäärään on pitkä. Suomen TKI-panostukset tulisi olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää selkeitä valintoja seuraavassakin hallitusohjelmassa.

Suomi on pieni talous maailmanmarkkinoilla. Siksi emme voi kilpailla määrällä, ainoastaan laadulla. Se tulee vaatimaan miljardipanostuksia sekä nuorten koulutukseen että työvoiman osaamistason parantamiseen. Pidetään siis jatkossa strategia mielessä, vaikka ympärillä myrskyää.  


Mats Nyman
Toiminnanjohtaja
 

Kirjoitus on julkaistu YTYn jäsenlehdessä 02/2022.