Osmo Soininvaaran mukaan ”elämämme on liian huonoa, ja se on osin ay-liikkeen syytä” (HS 13.11.2021).

Helsingit Sanomien pääkirjoituksen 16.11.2021 mukaan kyse saattoi olla Soininvaaran tarkoituksellisesta palkansaajajärjestön trollaamisesta. Jo lapsena on opittu, ettei sellaisesta pitäisi provosoitua, mutta provosoidutaanpa nyt kuitenkin.

Me YTYssä ajamme ylempien toimihenkilöiden asiaa, emmekä siten ole ”syyllisiä” alimpien palkkojen nostopyrkimyksiin, mikä oli Soininvaaran mielestä toinen palkansaajajärjestön helmasynneistä. Yleiskorotukset ovat Soininvaaran tematiikassa toinen helmasynti. Niiden ajamiseen olemme syyllisiä.
Meidän mielestämme ei ole reilua, että palkka käytännössä alenee ostovoiman alenemisena eli inflaation myötä, kun työmäärä ei vähene – usein työmäärä ja vaativuus päinvastoin lisääntyvät. Neuvottelemme nämä korotukset jäsentemme puolesta, ja he voivat keskittyä perustelemaan, miksi ansaitsevat lisäksi henkilökohtaisia palkankorotuksia.

Soininvaaran mielestä palkansaajajärjestö ajattelee vain omaa valtaansa, kun se hamuaa yleiskorotuksia jäsenilleen. Hyi meitä. Samalla Soininvaara armeliaasti toteaa, että ”suuri osa ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta on tarpeellista.”

Syyllisyyden asteista riippumatta tavallisen palkansaajan – myös ylemmän toimihenkilön – kannalta vaikutukset olisivat näkyvät ja todelliset, jos palkansaajajärjestö menettäisi ”valtansa”. Täältä vallan kukkulalta voi todeta ainakin nämä todennäköiset vaikutukset:

• palkkaan ei tule automaattisesti edes inflaatiotarkistuksia, jokaisen pitää neuvotella nekin itselleen
• lomaraha menetetään, koska se ei perustu lakiin – sillä lähtee noin 4 % kokonaispalkasta
• sairauslomalla loppuu palkanmaksu 10 päivän jälkeen
• perhevapaan ajalta ei saa palkkaa lainkaan
• sairaan lapsen hoitamisen ajalta ei saa lainkaan palkkaa
• riitatilanteessa työntekijä on käytännössä työnantajan armoilla, ellei sitten maksa yksityiselle asianajajalle noin 250 e/h + alv

Alkaneen TES-neuvottelukierroksen tavoitteissamme on ostovoimaa korottavien yleiskorotusten lisäksi muun muassa etätyöhön ja työaikaan liittyviä tavoitteita. Edelleen on paljon työpaikkoja, joissa esimerkiksi työaikaliukumia ei voi hyödyntää etätöissä, ym. vanhanaikaisia käytäntöjä. Työajan osalta asiantuntijoiden tyypillinen ongelma on liian suuri työmäärä, johon haemme TES-neuvotteluissa ratkaisuja. Sillä olisi myös työllistävä vaikutus, jos tehoja ei yritettäisi ottaa liian harvojen selkänahasta, ja pitkällä tähtäimellä myös tuottavuutta parantava vaikutus.

Soininvaara toteaa palkansaajajärjestön vastustavan yleiskorotuksista luopumista siksi, että taulukkopalkkojen yläpuolella olevilla ihmisillä ei olisi enää sanottavaa kiinnostusta liittyä ay-liikkeeseen. Jos tämä olisi yleiskorotuksista luopumisen seuraus, menetettäisiin siis tämä ”valtamme” ja samalla kaikki muutkin TESseihin perustuvat edut, eikä tavoitteidemme mukaisista uusista työelämän parannuksista voisi edes haaveilla.

Työnantajapuolella sitä vastoin on teknologiateollisuuden osalta haaveiltu, että TESsien mukaiset työehdot voisivat lakata jo 1.12.2021. Teknologiateollisuuden työehtosopimusten voimassaolo päättyy 30.11.2021, eikä uusia välttämättä saada neuvoteltua siihen mennessä. TESseillä on jälkivaikutus, mutta työnantajapuoli on kiistänyt jälkivaikutuksen sillä perusteella, että heidän neuvottelijaliittonsa on eri kuin ennen. Tämä ei perustu oikeudellisesti mihinkään, mutta hämmentää sopivasti tilannetta.

Tuskin on todennäköistä kuitenkaan, että teknologiateollisuuden työnantajat käytännössä yrittäisivät yksipuolisesti lakkauttaa TES-ehtojen soveltamisen 1.12.2021 alkaen, sehän tarkoittaisi myös monien työnantajaa hyödyttävien joustojen lakkaamista.Lisää työehtosopimuksesta.

Todennäköisempi huolenaihe on, että työnantaja onnistuisi saamaan TESsin lakkaamisen jälkeen työntekijöiltä allekirjoitukset uusiin työsopimuksiin, joihin suurin osa eduista olisi ”unohtunut” kirjoittaa. Näin nimittäin jälkivaikutus saadaan lakkaamaan. Työnantaja on ilman normaali- tai yleissitovaa TESsiä vapaa sopimaan TES-palkkoja alemmista palkoista ja jättämään yleiskorotukset tekemättä. Näin Soininvaara saisi haluamansa.

 

Kirjoittaja YTYn  työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto