Työttömyysturva

Tuloksekkaan työnhaun lähtökohta on omien tavoitteiden, osaamisen ja kehittymistarpeiden tunnistaminen

Työnhakuponnistelut kannattaa keskittää niihin työmahdollisuuksiin, jotka auttavat etenemään tavoitteiden mukaiseen suuntaan.

Tärkein onnistumisen edellytys työnhaussa on oma aktiivisuus. Työnhaun strategiaksi ei riitä työpaikkailmoitusten etsiminen nettisivustoilta. Tärkeämpää on metsästää piilotyöpaikkoja ja hyödyntää omia verkostoja. Kerro siis työnhaustasi avoimesti ja pidä yhteyttä tuttaviisi. Pidä CV:si myös löydettävissä LinkedInissä ja toimita se suorahakukonsulteille ja CV-pankkeihin.

Vinkkejä LInkedIn-profiilin parantamiseen

Kohdista hakemuksesi aina juuri sille työnantajalle ja siihen tehtävään, jota olet hakemassa. Kerro hakemuksen alussa, miksi lähetät hakemuksen juuri tähän työpaikkaan. Miksi haluat työskennellä juuri heille?


Tee itsestäsi kiinnostava

Mieti, mikä vastaanottajaa kiinnostaa ja kerro, miten voit auttaa häntä siinä. Innostu työpaikoista, niin sinusta innostutaan.

Mieti, mitkä osaamisesi ovat niitä, joita kannattaa erityisesti tuoda esille juuri tässä tapauksessa. Se ei aina ole niin simppeliä kuin tietty koulutus tai tietty kielitaito.

Esimerkkejä, mitä oma osaaminen voi olla:

  • Kulttuurin ymmärtämistä ja siinä toimimista
  • Henkilökohtaisia vuorovaikutustaitoja
  • Sosiaalisia taitoja
  • Systemaattisuutta
  • Kyky verkostoitua
  • Kyky tunnistaa olennainen
  • Esimiestaidot
  • Ihmistuntemus
  • Kyky osallistaa

Työnhaun kanavat

Useat työpaikat täytetään ilman julkista hakua. Tehokas tapa löytää töitä onkin käyttää hyväkseen omia kontakteja tai tarjota osaamistaan suoraan potentiaalisille työnantajille. Rekrytointikonsulttien palvelut tarjoavat kokeneemmalle työnhakijalle vaivattoman tavan aktivoida työnhaku.

Omat verkostot

Verkostoosi kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka mahdollisesti voivat auttaa sinua tavalla tai toisella työn löytymisessä. Hyviä kontakteja ovat esimerkiksi entiset työnantajat, kollegat ja asiakkaat, opiskelukaverit, harrastuksien kautta saadut tuttavuudet ja oman yhdistyksesi toiminnassa mukana olevat kollegat.

Mitä useampi henkilö tietää työnhaustasi, sitä todennäköisemmin saat vinkkejä potentiaalisista työmahdollisuuksista, myös niistä jotka eivät ole varsinaisesti avoimia työpaikkoja. Verkosto on apuna myöskin uravaihtoehtoja pohtiessasi - voit kerätä tietoa sinua kiinnostavista tehtävistä, toimialoista ja työnantajista.

Suorat kontaktit

Voit olla aktiivinen työnhaussa ottamalla yhteyttä suoraan sinua kiinnostaviin työnantajiin. Internet, yrityshakemistot, ammattilehdet ja verkostosi toimivat hyvänä apuvälineenä potentiaalisiin yrityksiin tutustuessasi ja valmistautuessasi tulevaan yhteydenottoosi.

Ottaessasi yhteyttä yritykseen on tärkeää löytää oikea yhteyshenkilö - hän joka tekee sinua kiinnostavien työpaikkojen rekrytointipäätökset ja tietää henkilöstön tulevan tarpeen. Ota siis suoraan yhteyttä esimerkiksi markkinointijohtajaan, talouspäällikköön tai pienen yrityksen toimitusjohtajaan. Henkilöstöosastolla on usein tietoa vain sillä hetkellä avoinna olevista työpaikoista.

Voit lähettää nimetylle yhteyshenkilölle avoimen hakemuksen, jossa esittelet osaamisesi ja kiinnostuksesi. Ensimmäinen yhteydenottosi yritykseen voi tapahtua myös puhelimitse, mutta tällöin valmistautumisesi on oltava, jos mahdollista, vieläkin huolellisempaa. Onnistuneen yhteydenoton tuloksena työnantaja joko pyytää sinulta lisätietoja tai mahdollisesti pääset suoraan haastatteluun.

Työnhakua verkossa

Internet tarjoaa tehokkaan tavan tutustua työpaikkatarjontaan ympäri maailman. Useiden yritysten kotisivuilta löytyykin valmis hakijalomake - joko avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen hakemiseen tai avoimen hakemuksen lähettämiseen.

Kasvavan työpaikkatarjonnan kartoittamiseen löytyy myös useita hakupalveluja, joiden avulla omien toiveiden mukaisten työnantajien ja työpaikkojen hakeminen helpottuu.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on monella tapaa merkittävä väline rekrytoinnissa ja työnhaussa. Jos haet aktiivisesti työtä, on tärkeää, että potentiaalinen työnantaja voi löytää tietosi.

LinkedIn on Suomessa keskeisin ammatillinen sosiaalisen median verkosto. Muista sosiaalisen median vaatima vastavuoroisuus: jos haluat, että sinua suositellaan, muista suositella myös muita.

Lisäksi osa työpaikoista on tarjolla vain sosiaalisen median kautta, osa löytyy myös muista kanavista. Kannattaa liittyä mm. Linkedin Uratärpit ja Talent Pool Finland -ryhmiin. Myös Twitteristä voi hakea työpaikkoja eri hastageilla, kuten #työpaikat tai #jobs.

Rekrytointiyritykset

Henkilövalintoja suorittavat konsultit hakevat työntekijöitä asiakasyrityksilleen joko suorahaulla tai ilmoitushaulla. Suorahakua varten voit lähettää konsulteille avoimen hakemuksen - vaivattomimmin tämä onnistuu useimpien konsulttiyritysten kotisivuilla olevien hakulomakkeiden kautta.

Henkilöstöpalveluyritykset

Henkilöstöpalveluyritykset vuokraavat henkilökuntaa yrityksille eri pituisiin sijaisuuksiin ja nykyään osalla toimistoista on myös rekrytointipalvelua.

 

Millainen on tehokas CV ja hakemus?

Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) kertoo yhdessä hakemuksen kanssa, miksi juuri sinulla on edellytykset avoinna olevaan tehtävään.

CV kertoo tiiviissä muodossa:

  •     Henkilötietosi. Tietoja perhesuhteista tai syntymäajasta ei tarvitse laittaa.
  • Työkokemuksesi. Kerro erityisesti vastuusi ja saavutuksesi kyseisessä tehtävässä. Tarvittaessa voit kertoa jotain yrityksestä jossa olet työskennellyt, kuten toimialan ja joitain tunnuslukuja.
  • Koulutuksesi
  • Kielitaito ja it-osaaminen
  • Harrastuksesi ja mahdolliset luottamustoimet
  • Maininta suosittelijoista.

Millainen on hyvä CV?

  • Hyvässä CV:ssä kiteytetään oma osaaminen helppolukuisesti ja ytimekkäästi.
  • Kohdenna CV:si ja työhakemuksesi juuri hakemaasi tehtävään sopivaksi
  • Selkeä ja ytimekäs. Kerro vain haettavan tehtävän kannalta oleellisia asioita.
  • Oleellisimmat asiat pitäisi kertoa mahdollisimman aikaisessa kohdassa. Varsinkin, jos sinulla on jo pitkä ura, tee alkuun tiivistelmä osaamisestasi. Älä yritä mahduttaa mukaan koko elämäntarinaasi.
  • Kuva ei ole välttämätön, mutta suositeltava. Positiivinen kasvokuva tuo persoonallisuutta ja jää ehkä paremmin työnantajan mieleen. Jos sinulla ei ole kunnon valokuvaa itsestäsi, nyt on korkea aika hankkia sellainen.
  • Käytä aikaa ja vaivaa siihen, että ansioluettelosi antaa sinusta hyvän ja oikean kuvan nopeallakin silmäilyllä

Hakemuksen tärkein tehtävä on avata ovi haastatteluun. Hyvä työhakemus on

  •     Selkeä ja napakka. Sopiva pituus on yksi A4-sivu.
  • Työhakemuksesta tulee käydä selkeästi ilmi kuka hakee, mitä paikkaa hakee ja miksi hakee.
  • Työhakemuksen tulee vastata työnhakuilmoitukseen. Tee yksilöllinen työhakemus kuhunkin hakemaasi paikkaan.

Työhakemuksen rakenne

  •     Aloituksen pitää olla niin kiinnostava, että rekrytoija haluaa lukea eteenpäin.
  • Pyri vastaamaan ilmoituksen odotuksiin perustelemalla osaamisesi vaatimusten näkökulmasta. Anna esimerkkejä osaamisestasi. Yksi esimerkki kertoo enemmän kuin kymmenen adjektiivia.
  • Viimeisessä kappaleessa tulee kertoa palkkapyyntö sitä kysyttäessä. Palkkapyynnön suhteen voit olla yhteydessä YTYn palkkaneuvontaan.

Muita vinkkejä

  • Pyydä jotakuta ulkopuolista oikolukemaan työhakemuksesi
  • Vaikka hakemuksen pitää olla selkeä, se saa myös näyttää persoonalliselta. Kokeile erilaisia fontteja ja asetteluja, mutta älä rupea liian taiteelliseksi.
  • Soita yritykseen, ja kysele lisätietoja. Voit jäädä positiivisesti työnantajan mieleen, ja ennen kaikkea saat sellaista tietoa tehtävästä ja organisaatiosta, mitä voit hyödyntää hakemusta tehdessäsi. Tarkista kenelle ja koska voit soittaa. Valmistaudu kertomaan tiivistetysti osaamisestasi ja tavoitteistasi. Laita hakemukseen viite käydystä puhelinkeskustelusta.
  • Lähetä työhakemus pyydetyssä muodossa. Jos muotoa ei ole mainittu, lähetä se pdf-muodossa, jolloin tekemäsi muotoilut säilyvät.
  • Sähköpostilla toimitettaessa laita hakemus liitteeksi ja kirjoita tekstikenttään lyhyt saatekirje.
  • Jos hakemus lähetetään sähköisen palvelun kautta, hyödynnä avoimet kentät mahdollisimman tehokkaasti.

Haastattelu

Hakemusten perusteella on valittu hakuehdot täyttävät hakijat. Haastattelun ja mahdollisten soveltuvuusarviointien avulla työnantaja pyrkii saamaan hakijasta mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan ja arvioimaan hänen ammatillista osaamistaan ja henkilökohtaista soveltuvuuttaan haettavaan tehtävään, organisaatioon ja työyhteisöön.

Sinulle haastattelu antaa mahdollisuuden selvittää, miten tehtävä ja omat tavoitteesi vastaavat toisiaan. Haastattelussa arvioidaan osaamisesi, kokemuksesi, käyttäytymisesi erilaisissa tilanteissa, suhtautumisesi omaan itseen ja epäonnistumisiin, vuorovaikutustaitosi, suhtautumisesi muihin työyhteisön jäseniin, esimiehiin, alaisiin, kollegoihin, muiden alojen asiantuntijoihin jne.

Samalla voit itse arvioida työyhteisöä, jonka jäseneksi on hakeutumassa. Esimiehen haastatellessa vuorovaikutusta ja yhteistyötä testataan molemmin puolin. Hyvä haastattelu on mielenkiintoinen ja tasapuolinen keskustelu, jossa onnistuu parhaiten, kun olet oma itsesi ja aidosti kiinnostunut tehtävästä.

Haastattelut vaihtelevat vapaamuotoisesta jäsennettyyn - usein haastattelussa on yhdistetty molempia tekniikoita. Vapaamuotoinen haastattelu etenee ilman tiettyä kaavaa ja valmiita kysymyksiä. Jäsennetyssä haastattelussa taas käytetään ennalta laadittuja kysymyksiä tai tehtäviä, jotka helpottavat hakijoiden vertailua. Haastattelukierroksia on yleensä vähintään kaksi. Haastattelijoita voi olla useampia.

Haastattelijana voi olla yksi tai useampia henkilöitä - joko yrityksen edustajia (esim. valittavan henkilön esimies ja henkilöstöpäällikkö) tai ulkopuolisia henkilöarviointikonsultteja. Haastattelijoiden ammattitaidosta ja käytetyistä tekniikoista riippuen eri haastattelutilanteet saattavat erota toisistaan huomattavasti. Joskus käytetään myös ryhmähaastatteluja, joissa on mukana useampia haastateltavia.


Haastatteluun valmistautuminen

Haastattelu on työnhakuprosessin merkittävin vaihe, joten siihen kannattaa valmistautua kunnolla. Ensivaikutelma luo pohjaa haastattelulle. Oletuksena on, että työnhakija pyrkii tuomaan tässä tilanteessa itsestään parhaat puolet esille niin esiintymisessä kuin pukeutumisessakin.

  • Hanki mahdollsimman paljon tietoa yrityksestä etukäteen
  • Valmistele kysymyksiä. Oleellisten ja hyvien kysymysten esittäminen antaa työnantajalle sinusta pätevän ja motivoituneen kuvan. Älä kysy itsestäänselvyyksiä tai asioita, jotka jo ovat selvinneet haastattelun aikana.
  • Mieti, mitä puet päällesi. Ensivaikutelmalla on tärkeä rooli ja pukeutuminen on suuri tekijä siinä. Myös kenkiin ja kampaukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Työhaastattelun eteneminen

Useimmiten haastattelu alkaa sillä, että sinulle kerrotaan organisaatiosta, työtehtävästä ja sen vaatimuksista. Alustuksen jälkeen sinulle esitetään kysymyksiä.

Varaudu siihen, että saatat joutua tekemään työnäytteen tai että sinua haastatellaan eri kielillä.

Sinulta voidaan kysyä mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Kerro lyhyesti itsestäsi
  • Mitä tiedät yrityksestämme?
  • Miksi haet tätä tehtävää?
  • Haetko tällä hetkellä myös muita paikkoja?
  • Mitä teet ja kuinka viihdyt nykyisessä työssäsi?
  • Mikä on hyvää/huonoa nykyisessä työssäsi?
  • Kerro aiemmista työpaikoistasi sekä syyt työpaikan vaihtoihin.
  • Mistä tehtävistä olet aiemmissa työpaikoissasi pitänyt eniten?
  • Mitä ehkä menetät jättäessäsi nykyiset tehtäväsi?
  • Mitä odotat uudelta esimieheltäsi/ työtoveriltasi/ alaiseltasi?
  • Minkälaisia asioita sinun tarvitsisi itsessäsi kehittää?
  • Kuvaile johtamistyyliäsi.
  • Miten yrität vakuuttaa asiakkaan?
  • Miten seuraat oman alasi kehittymistä?
  • Onko sinulla pitkän tähtäimen ura-ajatuksia?
  • Minkälaiset mahdollisuudet sinulla on matkustaa?
  • Minkälaiset asiat saavat sinut stressaantumaan?
  • Mitä kuuluu elämääsi juuri nyt?
  • Mitä jos et tule valituksi?

Mitä työhaastattelussa saa kysyä?

Työpaikkahaastattelussa työnantaja saa kysyä hakijalta vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Työpaikkahaastattelun on työnantajan näkökulmasta löytää työtehtävään sopiva henkilö ja hakijan näkökulmasta saada työpaikka tai selvittää, millaista tarjolla oleva työ tarkalleen on. Tavoitteena on puolin ja toisin saada hyödyllistä tietoa päätöksen tekemiseen.

Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus valita tehtävään kuka tahansa henkilö. Työntekijää valittaessa on kuitenkin otettava huomioon pakottavan lainsäädännön asettamat rajoitukset, kuten tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäkiellot ja työsopimuslain mukainen irtisanottujen henkilöiden uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvollisuus.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työnantaja saa kysyä ja käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja. Lain mukaan henkilötietojen tulee liittyä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtua työtehtävien erityisluonteesta.  Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia seikkoja, esimerkiksi hänen seksuaalista suuntautumistaan, vakaumustaan, perhettään ja uskontoaan.

Työnantajat keräävät usein valtavan määrän tietoa hakijoista. Tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä tarkastellaan kuitenkin nimenomaan työtehtävän kautta, ei työnantajan tarpeiden pohjalta.


Perhe on yksityisasia

Lähtökohtaisesti perheeseen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Lapsen saaminen on lain näkökulmasta aina yksiselitteisesti yksityisasia, vaikka palkkaa maksavan työnantajan näkökulmasta asialla olisikin merkitystä. Tietosuojavaltuutettu on tulkinnut yksityisyyden suojaa muutenkin perhesuhteiden osalta tiukasti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedot puolisosta, lasten syntymävuosista ja asunnosta eivät pääsääntöisesti ole tarpeellisia työsuhteen kannalta.

Eri asia on kuitenkin se, jos tällaisilla tiedoilla on todellinen merkitys esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien täyttämisessä. Esimerkiksi henkilöltä, joka palkataan ulkomailla tehtävää työtä varten, voidaan kysyä perheolosuhteita, jos työnantajan on tarkoitus huolehtia lasten koulutuskustannuksista ulkomailla.

Uskonnollista vakaumusta voidaan taas kysyä pastorin tehtävää hakevalta. Poliittisen mielipiteen osalta tarpeellisuusvaatimus voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun puolueorganisaatio hakee kampanjapäällikköä.

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan lainkaan kysyä hänen terveydentilatietojaan, luottotietojaan tai teettää hänellä huumausainetestiä. Näitä tietoja voidaan kerätä vain tehtävään valitulta henkilöltä, ja silloinkin ainoastaan, jos laissa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.
Tiedot hakijalta itseltään

Työantajan tulee kerätä henkilötiedot ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja haluaa kysyä työntekijää koskevia tietoja joltain muulta taholta, tähän on oltava pääsääntöisesti työnhakijan suostumus. Työnantaja ei siis ilman työnhakijan lupaa saa kysyä työnhakijasta tietoja esimerkiksi hänen edellisestä työpaikastaan. Suostumuksella on merkitystä muun muassa sen takia, että työnhakija ei välttämättä halua nykyisen työnantajansa tietävän työntekijän aikeista siirtyä muualle.

Työnhakijan googlaamisen osalta tietosuojavaltuutettu on ottanut kannan, että tällä tavoin hankittuja tietoja ei saa käyttää työntekijää valittaessa. Realismia kuitenkin on, että useat työnantajat tekevät nettihakuja hakijoista. Tästä syystä kannattaa tarkistaa, millaisia hakutuloksia omalla nimellä tulee, ja tarvittaessa käyttää hyväksi oikeuttaan poistaa hakutuloksista tietoja.

Mitä työnhakija sitten voi tehdä tilanteessa, jossa rekrytoija kysyy yksityiselämän puolelle menevää asiaa? Kysymykseen voi kieltäytyä vastaamasta tai yrittää kiertää sen luovasti. Haastateltava voi kysyä suoraan, mitä merkitystä tällä asialla on työtehtävän hoitamisen kannalta. Suoranainen valehtelu ei ole koskaan suotavaa.

Syrjintä työhönottovaiheessa ja myöhemminkin työsuhteen aikana on rangaistavaa rikoslain nojalla. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riittää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta.

Soveltuvuusarviointi

Monet työnantajat käyttävät rekrytoinnissa haastattelujen ohella erilaisia soveltuvuuden arviointiin kehitettyjä testejä. Testeillä haetaan valintapäätöstä tukevia tai rajaavia kriteerejä ja ne auttavat hakijoiden vertailua. Testauksen suorittaa usein soveltuvuustestauksiin erikoistunut toimisto ja yleensä vain muutama loppusuoralle päässyt hakija testataan.

Testejä on erityyppisiä ja niiden avulla arvioidaan esim. henkilön kykyjä ja erityistaitoja, käyttäytymistä eri tilanteissa, persoonallisuuden piirteitä, motiiveja ja kehittymispotentiaalia. Testeillä pyritään ennustamaan tulevaa suoriutumista nimenomaan ko. tehtävässä ja työyhteisössä, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Testeistä saatava informaatio on suuntaa antavaa ja tuloksiin voi vaikuttaa mm. testattavan vireystila. Arviointiin tulisi aina liittyä myös konsultin tekemä haastattelu.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ottaa kantaa henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteihin. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä.
Soveltuvuusarvioinnin tulokset on oikeus saada

Työnantajan tai tämän osoittaman testaajan on pyynnöstä annettava maksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioinnin lausunto.

 

Työnhaku käy työstä

Työnhaku käy työstä, joten työnhakija tarvii vahvan rutiinin. Älä kuitenkaan mieti työnhakua koko ajan, vaikka panostaisitkin siihen useita tunteja päivässä. Elämässä on oltava muutakin.