Työttömyysturva

Työttömyysturvan perussanasto

Aktiivimalli: 1.1.2018 on tullut voimaan uusi laki, joka edellyttää päivärahan hakijoilta aktiivisuuden osoittamista työttömyysajalla. Jos päivärahan hakija ei ole ollut lain määrittämällä tavalla aktiivinen, päiväraha pienenee 4,65 %. Aktiivimallissa työttömyyskassa seuraa hakijan työnhaun aktiivisuutta 65 ansiopäivärahan maksupäivän jaksoissa. Tämä tarkoittaa, että aina, kun päivärahaa on maksettu 65 päivältä, kassa tarkistaa, onko hakija ollut lain määrittämällä tavalla aktiivinen. Jos hakija ei ole ollut aktiivinen vaaditulla tavalla, maksetaan 4,65 % pienempää päivärahaa seuraavalta 65 maksupäivältä.

Ansiosidonnainen päiväraha: Työttömyyskassat maksavat työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisena jäsenilleen (vrt. Kelan maksama peruspäiväraha). Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Alle 18-vuotiden lasten vanhemmille maksetaan lapsikorotusta. Toisin kuin yleinen käsitys on, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä ei siis ole prosentuaalinen osuus palkasta. Voit laskea päivärahasi arvioidun määrän IAET-kassan sivuilta löytyvällä laskurilla.

Jaksottaminen: Jaksottaminen tarkoittaa tiettyjen laissa määriteltyjen työnantajan työntekijälle maksamien korvauksien jakamista työn keskimääräisellä päiväpalkalla niiden päivien määrittelemiseksi, joilta ei ole oikeutta päivärahaan työttömyyden alussa. Jaksottamisen tausta-ajatuksena on, että henkilöllä on ikään kuin tuloa, joka kohdistuu tulevaa aikaan. 

Karenssi: Karenssilla tarkoitetaan korvauksetonta määräaikaa, jonka työ- ja elinkeinotoimisto asettaa asiakkaalleen. Karenssin ajalta ei makseta työttömyysetuuksia. 

Omavastuuaika: Työttömyyspäivärahaoikeus alkaa aikaisintaan silloin, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viisi täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuupäiväksi ei voida lukea niitä päiviä, joilta henkilöllä ei olisi oikeutta työttömyyspäivärahaan esimerkiksi karenssin vuoksi. Omavastuuaikaa voi kertyä enintään viisi päivää kalenteriviikossa. Uusi omavastuuaika asetetaan aina, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen ja edellisestä omavastuuajasta on kulunut vähintää vuosi. Näin tehdään vaikka työttömyyspäivärahaa ei olisi maksettu yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan jälkeen. 

Osa-aikatyö: Työttömyysturvassa osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Osa-aikatyön ajalta on mahdollista saada soviteltua päivärahaa, jos osa-aikaisuus ei ole perustunut työntekijän omaan aloitteeseen. 

Soviteltu päiväraha: Työttömyyden aikana tehty osa-aika- tai sivutyö sekä satunnainen työ rajoittavat päivärahaoikeutta, eli päivärahan määrä pienenee. Tällöin päiväraha maksetaan ns. soviteltuna. Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta, jos työaika ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 

Työ- ja elinkeinotoimisto: Työ- ja elinkeinotoimistojen eli TE-toimistojen perustehtävänä on työnvälitys ja siihen välittömästi tähtäävät palvelut. Lisäksi ne toimivat elinkeinoelämän edistäjinä, te-palvelut.fi.

Työttömyyskassa: Työttömyyskassan tehtävänä on maksaa jäsenilleen työttömyysajalta ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Yksikään liitto ei siis maksa työttömyyspäivärahaa, vaan tämä tehtävä on lainsäädännössä määrätty yksinomaan työttömyyskassojen tehtäväksi. Työttömyyskassojen toimintaa sääntelee työttömyyskassalaki ja niitä valvoo Finanssivalvonta. YTYn jäsenet on vakuutettu IAET-kassassa (Luotsiliiton jäsenet JATTK-kassassa). Työttömyyspäivärahan lisäksi työttömyyskassa maksaa koulutustukea, koulutuspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. 

Työssäoloehto: Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että hakija on täyttänyt työssäoloehdon. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy jäsenyysaikana tehdystä vähintään 26 kalenteriviikon palkkatyöstä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. 

Työssäoloehtoon huomioon otettava työ: Työssäoloehtoon lasketaan kalenteriviikko (ma-su), jona henkilön työaika on yhdessä tai useammassa työssä vähintään 18 tuntia. Yrittäjän työssäoloehto on erilainen.

Liikkuvuusavustus: Vuonna 2017 tullut uusi etuus, liikkuvuusavustus, korvaa työttömälle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (n. 700 eur / kk) ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kolmen kuukauden ajan.