Työttömyysturva

Työttömyysturva ulkomailla

Ulkomaille työhön muuttavan on ennen lähtöään syytä varmistaa työttömyysturvansa määräytyminen mahdollisen työttömyyden varalta. Muun muassa säädettyjen määräaikojen laiminlyönti yhteydenotoissa viranomaisiin tai pakollisessa lomakeliikenteessä voi aiheuttaa työttömyysturvan suhteen ongelmia.

Työttömyysturvalaki sallii lähdön työnhakuun muuhun EU-/ETA-maahan, ja muutettaessa EU-/ETA-maahan henkilö voi siirtää Suomessa hankitut vakuutuskaudet kohdemaahan. Työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa voi kerryttää

  • Suomessa
  • ulkomaille lähetettynä työntekijänä ja
  • sopimusmaassa (EU-/ETA-maat, Pohjoismaat ja Sveitsi)
    • Huom: seuraa Britannian eron vaikutusta YTYn ja IAET-kassan nettisivuilla

EU- ja ETA-maat

EU/ETA:n työttömyysturvasäännösten tarkoitus on helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja välttää kaksoisvakuutusta. Pääsääntöisesti työntekijä on vakuutettuna työskentelymaassa. ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki EU-maat: Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta mm. Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey ja Mansaari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei kuulu EU-/ETA:aan, mutta EY on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta.

Ennen työhön lähtöä toiseen ETA-/EU-maahan on tärkeää ottaa yhteyttä työttömyysvakuutusta hoitaviin viranomaisiin sekä Suomessa että kohdemaassa. Kohdemaan viranomaisilta saa tietää, mikä tilanne on siellä mahdollisen työttömyyden kohdatessa ja Suomessa oma työttömyyskassa/ Kela selvittävät, mikä tilanne on takaisin palatessa.

Tämä sivu koskee työntekijöitä, jotka työskentelevät EU/ETA-maissa ns. paikalta palkattuina työntekijöinä. Jos lähdet EU/ETA-maahan lähetettynä työntekijänä ns. komennukselle, katso Lähetettyä työntekijää  koskeva osio.

Työskentelykausien siirto EU/ETA-maissa

Jos henkilö on työskennellyt jossain EU/ETA-maassa ja jää siellä työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU/ETA-maista. Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä oleva työskentelyaika vaihtelee maittain.

Vakuutus- ja työskentelykausien todistamiseen tarvitaan U1-todistus. Suomessa todistuksen antaa työttömyyskassa jäsenilleen ja Kela muille hakijoille. Lähdettäessä ulkomaille työhön muussa kuin lähetetyn työntekijän ominaisuudessa, lähtijän on erottava työttömyyskassasta kirjallisesti, missä yhteydessä voi samalla pyytää U1-todistuksen. Työttömyysvakuutusjärjestelmästä toiseen siirtymisen tulee tapahtua lyhyiden siirtymäaikojen puitteissa. Tarkat tiedot siirtymäajoista saa kunkin kohdemaan työvoimaviranomaisilta.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa U1 -todistuksen saa työttömyyskassasta. Muissa EU/ETA-maissa todistuksen antaa yleensä työvoimaviranomainen. Ulkomailla U1-todistus kannattaa aina pyytää ennen maasta toiseen siirtymistä, koska käytäntö on osoittanut, että lomakkeiden jälkikäteen hankkiminen voi olla huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa.

Oikeus eri maissa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien yhteen laskemiseen koskee vain työntekijöitä, ei itsenäisiä ammattiharjoittajia.   

Yli vuoden kestänyt työskentely

Kun henkilö palaa Suomeen oltuaan työssä EU/ETA-maassa yli vuoden ajan, hänen täytyy olla työssä  Suomessa vähintään neljä viikkoa ja vähintään 18 tuntia kunakin kalenteriviikkona, ennen kuin hänellä on täällä oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan. Päiväraha määritellään tämän Suomessa tehdystä työstä maksetun, vähintään neljän viikon työn palkan perusteella. 

Ansioturvan saamiseksi vaaditaan lisäksi, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta sopimusmaan työttömyysvakuutuksen piirissä. Sopimusmaassa työskennellyt henkilö voi palatessaan Suomeen liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä ollessaan. Poikkeuksena siirtymäkaudesta on pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen viiden vuoden paluusääntö.

Alle vuoden kestänyt työskentely

Mikäli henkilö on ollut sopimusmaassa lyhytaikaisessa alle yhden vuoden kestävässä työssä, vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työskentelyehtoa Suomessa. Tällöin päiväraha määritellään sopimusmaassa saadusta palkasta.

Työnhaku EU/ETA-maissa

Työttömällä on oikeus lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää oikeus lähtömaansa työttömyyspäivärahaan. Työnhaku voi kestää enintään kolme kuukautta. Päivärahaoikeus ulkomaantyönhaun aikana on sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla.

Työttömän lähtiessä työnhakuun Suomesta hänen tulee olla ennen lähtöään kotimaassa kokonaan työttömänä työnhakijana neljä viikkoa. Työnhakijan on ilmoittauduttava kohdemaan työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa saadakseen päivärahaa katkeamatta myös muuttoajalta. Mikäli henkilö ilmoittautuu kohdemaan työnvälitykseen myöhemmin, päiväraha maksetaan ilmoittautumispäivästä lukien. 

Työttömyysturvaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Jos henkilö ei löydä työtä, hänen on kolmen kuukauden kuluessa palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon, jotta hän säilyttää oikeutensa työttömyysturvaan.

Jos henkilö ei palaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa ennen kuin henkilö on ollut Suomessa työssä tai työ- ja elinkeinotoimiston osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa. 

Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää, jos syynä viivästykseen on ollut sairaus tai muu ylivoimainen este, mutta päivärahaa ei makseta pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta.

Kun henkilö lähtee ulkomaille, hänen on ilmoitettava ulkomaan työnhausta työ- ja elinkeinotoimistoon ja hankittava E 303 -todistus. Todistusta ei voida kirjoittaa henkilölle, joka on lomautettu tai jolla on voimassa oleva karenssi.  Suomessa työttömyyskassa antaa lomakkeen antaa pyynnöstä jäsenilleen ja Kansaneläkelaitoksen toimisto muille kuin kassan jäsenille.

Edellisen EU/ETA työnhaun jälkeen henkilö voi lähteä uudelleen EU/ETA-työnhakuun vasta sen jälkeen, kun hän on ensin ollut Suomessa työssä vähintään neljä viikkoa ja sen jälkeen työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinitoimistossa neljä viikkoa.

Pohjoismaihin liittyvät poikkeukset

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus täydentää EU/ETA-sopimusta.

Olet pohjoismainen paluumuuttaja, jos olet asunut toisessa Pohjoismaassa ja työskennellyt tai saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa Suomesta viimeisen 5 vuoden aikana. Paluumuuttajiin sovelletaan kahta erikoissääntöä verrattuna muihin EU-alueelta Suomeen palaaviin henkilöihin. Paluumuuttaja voi liittyä IAET-kassaan työttömänä ollessaan 8 viikon sisällä siitä, kun työttömyysvakuutus edellisessä maassa on päättynyt (vrt. 1 kuukausi muusta EU-alueen maasta Suomeen muuttaessa). Paluumuuttajalta ei vaadita 4 viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin toisessa Pohjoismaassa tehty työ voidaan ottaa huomioon Suomen työssäoloehdossa. Paluumuuttajan päiväraha lasketaan viimeksi Suomessa saaduista palkoista.

Pohjoismaista viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavilla henkilöllä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän viikon työssäoloehtoa. Tämä edellyttää, että henkilö ennen Suomesta lähtöä on ollut työttömyyskassan jäsen tai työskennellyt siinä laajuudessa, että hän on kuulunut työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Tämä säädös koskee kaikkia, jotka asuvat Pohjoismaissa eli myös muita kuin EU/ETA-maiden kansalaisia.

Muut ns. sopimusmaat

Suomi on tehnyt joidenkin EU/ETA:an kuulumattomien maiden kanssa kahdenvälisiä työttömyysturvan sisältäviä sosiaaliturvasopimuksia. Sopimuksilla vältytään kaksinkertaisten vakuutusmaksujen maksamiselta saman työn osalta.

Näiden sopimusten mukaan vakuutuskaudet siirretään Suomeen kuten EU/ETA-säännöissä. Mikäli henkilöllä on ollut työssäoloehto hankittuna ennen sopimusmaahan lähtöä ja työ kestää alle yhden vuoden, sopimusmaassa työskentelyä ei tarvitse ottaa huomioon työssäoloehtoa ja työttömyyspäivärahaa määrättäessä.

Ei-sopimusmaat

Työssäoloehtoon ei voida lukea ei-sopimusmaissa ns. paikalta palkattuna tehtyä työtä. Kun henkilö palaa tällaisen työskentelyn jälkeen Suomeen, kassa tarkistaa, onko Suomessa asuvan status katkennut asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Kela antaa kassalle tästä asiasta lausunnon. Henkilöä ei yleensä pidetä Suomessa asuvana, jos työskentely/oleskelu kolmannessa maassa on kestänyt yli vuoden.

Ennen ulkomaille lähtöä kannattaa olla yhteydessä YTYyn ja tarkistaa jäsenyyden tarkoituksen mukaisuus. Ttarkista myös Kelasta tarkemmin Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin kuulumisesi ja sen mahdollinen katkeaminen. Kolmannessa valtiossa työskentely ei pidennä työssäoloehdon tarkastelujaksoa.

Lähetetty työntekijä

Olet lähetetty työntekijä, jos työnantajasi lähettää sinut toiseen maahan töihin niin, että palkasta maksettavat vakuutusmaksut maksetaan edelleen Suomeen, mutta työ tehdään toisessa maassa. Sinun tulee kuulua koko työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin.

YTYn normaali jäsenyys kannattaa pitää voimassa koko työskentelyn ajan. Koska palkan vakuutusmaksut maksetaan Suomeen, on työ verrattavissa Suomessa tehtyyn työhön ja siksi mm. työttömyyskassan jäsenyys tulee säilyttää Suomessa.

Työntekijä on ulkomaille lähetetty työntekijä silloin, jos

  • hän tekee palkkatyötä,
  • suomalainen työnantaja lähettää hänet ulkomaille ja maksaa palkan tuolta ajalta,
  • henkilö kuuluu työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin ja
  • ulkomaille sijoitus kestää korkeintaan vuoden, sitä voidaan jatkaa korkeintaa viiden vuoden ajaksi

Kun henkilö lähtee ulkomaille lähetettynä työntekijänä, on työnantajan ja työntekijän yhdessä haettava etukäteen päätöstä työntekijän kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piirin työskentelyn aikana. Päätöksen kuulumisesta Suomen sosiaaliturvalain piiriin antaa Eläketurvakeskus niille, jotka lähetetään EU/ETA- maihin tai muuhun sellaiseen maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus (esim. EU-alue, Australia, Chile, Kanada ja USA).

Mikäli henkilö lähetetään ei-sopimusmaahan (esim. Kiina tai Veäjä), päätöksen antaa Kansaneläkelaitoksen Helsingin toimiston kansainvälisten asiain ryhmä. Päätös annetaan vuodeksi, mutta sitä voidaan jatkaa enintään viiteen vuoteen asti. Päätöstä haetaan lomakkeella Y 381.

Kansainväliset järjestöt

Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon lukuun ottamatta työtä YK:n rauhanturvaajana.

Sen sijaan aika, jolloin henkilö on työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joiden toimintaan Suomi osallistuu, on työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävää aikaa. Tällaisia järjestöjä ovat mm. YK ja sen erityisjärjestöt kuten ILO, UNESCO ja UNICEF. Muita valtioiden välisiä järjestöjä ovat EU, OECD, GATT, Maailmanpankki, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, Pohjoismaiden Neuvosto jne.

Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella.

Sen sijaan esim. Kansainvälinen Punainen Risti ja Suomen tai toisen valtion välinen ystävyysseura eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, eikä tarkasteluaikaa voida pidentää.

Muu oleskelu ulkomailla

Muun ulkomailla oleskelun osalta on muistettava, että tarkasteltaessa sitä, onko henkilö ollut työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus, päätoiminen opiskelu, alle 3-vuotiaan lapsen hoito ja päätoiminen opiskelu), ensimmäinen edellytys on kassan jäsenyyden säilyttäminen poissaolon aikana. Mikäli kassan jäsenyys on katkennut, ansioon suhteutettu työttömyysturva on menetetty eikä poissaolon syy vaikuta asiaan.

Poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä, voi olla korkeintaan kuusi kuukautta menettämättä työttömyysturvaansa. Tämä edellyttää kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ei ole katkennut.