Työttömyysturva

Työttömyysturva ulkomailla

Ulkomaille työhön muuttaessasi sinun kannattaa ennen lähtöä varmistaa työttömyysturvan määräytyminen. Työttömyysturvalaki sallii lähdön työnhakuun toiseen EU-/ETA-maahan. Muuttaessasi EU-/ETA-maahan voit siirtää Suomessa hankitut vakuutuskaudet kohdemaahan.

Työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa voi kerryttää

  • Suomessa
  • ulkomaille lähetettynä työntekijänä ja
  • sopimusmaassa (EU-/ETA-maat, Pohjoismaat ja Sveitsi)
    • Huom: seuraa Britannian eron vaikutusta YTYn sekä KOKO-kassan nettisivuilla.

EU- ja ETA-maat

EU:n/ETA:n työttömyysturvasäännösten tarkoitus on helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja välttää kaksoisvakuutusta. Pääsääntöisesti työntekijä on vakuutettuna työskentelymaassa. ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki EU-maat. Sveitsin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella maahan sovelletaan samoja säännöksiä kuin EU-/ETA-maihin.

Ennen lähtöäsi työhön toiseen ETA-/EU-maahan on tärkeää ottaa yhteyttä työttömyysvakuutusta hoitaviin viranomaisiin sekä Suomessa että kohdemaassa. Kohdemaan viranomaisilta saat tietää, mikä tilanteesi on mahdollisen työttömyyden kohdatessa. Suomessa oma työttömyyskassa tai Kela selvittää, mikä tilanteesi on takaisin palatessa.

Tämän sivun sisältö koskee sinua, jos työskentelet EU-/ETA-maassa ns. paikalta palkattuna työntekijänä. Jos lähdet EU-/ETA-maahan lähetettynä työntekijänä ns. komennukselle, katso osio Lähetetty työntekijä.

Työskentelykausien siirto EU-/ETA-maissa

Jos olet työskennellyt jossakin EU-/ETA-maassa ja jäät siellä työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, voit lukea hyväksi vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU/ETA-maista. Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä oleva työskentelyaika vaihtelee maittain.

Vakuutus- ja työskentelykausien todistamiseen tarvitaan U1-todistus. Suomessa todistuksen antaa työttömyyskassa jäsenilleen ja Kela muille hakijoille. Lähdettäessä ulkomaille työhön muussa kuin lähetetyn työntekijän ominaisuudessa, lähtijän on erottava työttömyyskassasta kirjallisesti, missä yhteydessä voi samalla pyytää U1-todistuksen. Työttömyysvakuutusjärjestelmästä toiseen siirtymisen tulee tapahtua lyhyiden siirtymäaikojen puitteissa. Tarkat tiedot siirtymäajoista saa kunkin kohdemaan työvoimaviranomaisilta.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa U1-todistuksen saa työttömyyskassasta. Muissa EU-/ETA-maissa todistuksen antaa yleensä työvoimaviranomainen. Ulkomailla U1-todistus kannattaa aina pyytää ennen maasta toiseen siirtymistä, sillä lomakkeiden jälkikäteen hankkiminen voi olla huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa.

Oikeus eri maissa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien yhteen laskemiseen koskee vain työntekijöitä, ei itsenäisiä ammattiharjoittajia.   

Yli vuoden kestänyt työskentely

Kun palaat Suomeen oltuasi työssä EU-/ETA-maassa yli vuoden ajan, sinun täytyy olla työssä Suomessa vähintään neljä viikkoa ja vähintään 18 tuntia kunakin kalenteriviikkona, ennen kuin sinulla on oikeus ansiopäivärahaan. Päiväraha määritellään tämän Suomessa tehdystä työstä maksetun vähintään neljän viikon työn palkan perusteella. 

Ansioturvan saamiseksi vaaditaan lisäksi, että olet liittynyt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta sopimusmaan työttömyysvakuutuksen piirissä. Sopimusmaassa työskennellyt henkilö voi Suomeen palatessaan liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä ollessaan.

Poikkeuksen siirtymäkauteen muodostavat Pohjoismaat.

Alle vuoden kestänyt työskentely

Mikäli olet ollut sopimusmaassa lyhytaikaisessa alle vuoden kestävässä työssä, vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työskentelyehtoa Suomessa. Tällöin päiväraha määritellään sopimusmaassa saadusta palkasta.

Työnhaku EU-/ETA-maissa

Työttömällä on oikeus lähteä enintään kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa. Päivärahaoikeus ulkomaantyönhaun aikana on sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla. Lähtiessäsi työttömänä työnhakuun Suomesta sinun tulee ennen lähtöäsi olla kotimaassa kokonaan työttömänä työnhakijana neljä viikkoa.

Kun lähdet ulkomaille työnhakuun, sinun on ilmoitettava asiasta työ- ja elinkeinotoimistoon ja hankittava U2 -todistus. Todistusta ei voida kirjoittaa henkilölle, joka on lomautettu tai jolla on voimassa oleva karenssi. Suomessa työttömyyskassa antaa lomakkeen pyynnöstä jäsenilleen ja Kelan toimisto muille kuin kassan jäsenille.

Sinun on ilmoittauduttava kohdemaan työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa saadaksesi päivärahaa katkeamatta myös muuttoajalta. Mikäli ilmoittaudut kohdemaan työnvälitykseen myöhemmin, päiväraha maksetaan ilmoittautumispäivästä lukien. 

Työttömyysturvaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Jos et löydä työtä, sinun on kolmen kuukauden kuluessa palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon, jotta säilytät oikeutesi työttömyysturvaan. Jos et palaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa ennen kuin olet ollut Suomessa työssä tai työ- ja elinkeinotoimiston osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa. Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää, jos syynä viivästykseen on ollut sairaus tai muu ylivoimainen este.

Edellisen EU-/ETA työnhaun jälkeen voit lähteä uudelleen työnhakuun vasta sen jälkeen, kun olet ensin ollut Suomessa työssä vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän kalenteriviikon (työtä 18h/vko) ja sen jälkeen työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa neljä viikkoa.

Pohjoismaihin liittyvät poikkeukset

Olet pohjoismainen paluumuuttaja, jos olet asunut toisessa Pohjoismaassa ja työskennellyt tai saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa Suomesta viimeisen 5 vuoden aikana. Paluumuuttajiin sovelletaan kahta erikoissääntöä verrattuna muihin EU-alueelta Suomeen palaaviin henkilöihin. Paluumuuttaja voi liittyä työttömyyskassaan 8 viikon sisällä siitä, kun työttömyysvakuutus edellisessä maassa on päättynyt. Paluumuuttajalta ei vaadita 4 viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin toisessa Pohjoismaassa tehty työ voidaan ottaa huomioon Suomen työssäoloehdossa. Paluumuuttajan päiväraha lasketaan viimeksi Suomessa saaduista palkoista.

Pohjoismaista viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavilla henkilöllä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän viikon työskentelyä. Tämä edellyttää, että henkilö ennen Suomesta lähtöä on ollut työttömyyskassan jäsen tai työskennellyt siinä laajuudessa, että hän on kuulunut työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Tämä säädös koskee kaikkia, jotka asuvat Pohjoismaissa eli myös muita kuin EU-/ETA-maiden kansalaisia.

EU-alueen ulkopuolella työskentely

Työssäoloehtoon ei voida lukea muualla kuin EU-alueella (EU/ETA-maat ja Sveitsi) ns. paikalta palkattuna tehtyä työtä. Ansiopäivärahan saamisen ehtona on aina se, että asut Suomessa ja olet Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sillä, oletko poistunut Suomen sosiaaliturvan piiristä ulkomailla työskennellessäsi, ei ole työttömyysturvan osalta vaikutusta. 

Voit saada päivärahaa palattuasi Suomeen muualta kuin EU-alueelta, jos

  • olet täyttänyt työssäoloehdon ja sinulle on laskettu päivärahan suuruus Suomessa ennen ulkomaille lähtöä. Paluun jälkeen (riippumatta ulkomailla oleskelun kestosta) voit saada samaa, aiemmin laskettua päivärahaa ellei välissä ole katkosta työmarkkinoilla olossa tai kassajäsenyydessä.
  • työskentelet ulkomailla niin lyhyen aikaa, että 28 kuukauden tarkastelujakson sisään mahtuu vähintään 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä Suomessa.

Molemmissa vaihtoehdoissa työttömyyskassan jäsenyys tulee pitää voimassa.
Ennen ulkomaille lähtöä kannattaa olla yhteydessä YTYyn ja tarkistaa jäsenyyden tarkoituksenmukaisuus. Kolmannessa valtiossa työskentely ei pidennä työssäoloehdon tarkastelujaksoa. 

Lähetetty työntekijä

Olet lähetetty työntekijä, jos työnantajasi lähettää sinut toiseen maahan töihin niin, että palkasta maksettavat vakuutusmaksut maksetaan edelleen Suomeen, mutta työ tehdään toisessa maassa. Sinun tulee kuulua koko työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin.

YTYn normaali jäsenyys kannattaa pitää voimassa koko työskentelyn ajan. Koska palkan vakuutusmaksut maksetaan Suomeen, on työ verrattavissa Suomessa tehtyyn työhön ja siksi työttömyyskassan jäsenyys tulee säilyttää Suomessa.

Työntekijä on ulkomaille lähetetty työntekijä silloin, jos

  • hän tekee palkkatyötä,
  • suomalainen työnantaja lähettää hänet ulkomaille ja maksaa palkan tuolta ajalta,
  • henkilö kuuluu työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin ja
  • ulkomaille sijoitus kestää korkeintaan vuoden (voidaan jatkaa korkeintaan viiden vuoden ajaksi)

Kun lähdet ulkomaille lähetettynä työntekijänä, on työnantajan ja työntekijän yhdessä haettava etukäteen päätöstä työntekijän kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelyn aikana. Päätöksen kuulumisesta Suomen sosiaaliturvalain piiriin antaa Eläketurvakeskus niille, jotka lähetetään EU-/ETA-maihin tai muuhun sellaiseen maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus (esim. EU-alue, Australia, Chile, Kanada ja USA).

Mikäli sinut lähetetään ei-sopimusmaahan (esim. Kiina tai Venäjä), päätöksen antaa Kela. Päätös annetaan vuodeksi, mutta sitä voidaan jatkaa enintään viiteen vuoteen asti.

Kansainväliset järjestöt

Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon lukuun ottamatta työtä YK:n rauhanturvaajana.

Sen sijaan aika, jolloin olet työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joiden toimintaan Suomi osallistuu, on työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävää aikaa. Tällaisia järjestöjä ovat mm. YK ja sen erityisjärjestöt kuten ILO, UNESCO ja UNICEF. Muita valtioiden välisiä järjestöjä ovat EU, OECD, GATT, Maailmanpankki, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, Pohjoismaiden Neuvosto jne. Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella.

Esimerkiksi Kansainvälinen Punainen Risti ja Suomen tai toisen valtion välinen ystävyysseura eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, eikä tarkasteluaikaa voida pidentää.

Muu oleskelu ulkomailla

Muun ulkomailla oleskelun osalta on muistettava, että tarkasteltaessa sitä, onko henkilö ollut työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus, päätoiminen opiskelu, alle 3-vuotiaan lapsen hoito), ensimmäinen edellytys on kassan jäsenyyden säilyttäminen poissaolon aikana. Mikäli kassan jäsenyys on katkennut, ansioon suhteutettu työttömyysturva on menetetty eikä poissaolon syy vaikuta asiaan.

Poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä voi olla korkeintaan kuusi kuukautta menettämättä työttömyysturvaansa. Tämä edellyttää kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ei ole katkennut.