Tietopankki työsuhteesta

Peruskäsitteet

Ansaitsemisperiaate on vuosilomalain lähtökohta, jonka mukaan työntekijä ansaitsee tietyn lomaedun jokaiselta kalenterikuukaudelta.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana kysymyksessä oleva loma pidetään.

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Lomanmääräytymisvuosi on se ajanjakso, jonka aikana tietylle lomavuodelle kuuluvat lomat ansaitaan.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää. Työssäolopäiviksi hyväksytään kaikki työpäivät riippumatta niiden pituudesta. Mikäli työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista päivää, katsotaan täydeksi lomamääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Työssäolon veroinen aika katsotaan työssäoloksi laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää. Työssäolon veroisena aikana pidetään mm. seuraavia poissaoloja:

  • oma vuosiloma
  • muiden työntekijöiden vuosilomien johdosta aiheutunut poissaolo
  • erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 156 päivärahapäivää (6 kk)
  • sairaus tai tapaturma, kuitenkin enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • eräät lääkärintarkastukset
  • lomautus, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan
  • lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan lomanmääräytymisvuotta kohden
  • opintovapaa, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
  • kertausharjoitukset
  • julkinen luottamustehtävä
  • muu syy, mikäli työnantaja on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan

35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän osalta edellä mainittu 75 päivän aika on 150 kalenteripäivää ja 30 päivän aika on 42 kalenteripäivää.

Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana.

Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.

Lomakorvaus on lomapalkan sijasta maksettavaa korvaus, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana. Tämän lisäksi lomakorvauksella tarkoitetaan sitä korvausta, joka maksetaan vuosiloman sijasta niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan (alle 14 päivää kuukaudessa ja alle 35 tuntia kuukaudessa) etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

Lomaraha (vanhahtavalta nimitykseltään lomaltapaluuraha) on työehtosopimuksiin perustuva erityinen lisä, jota maksetaan lomapalkan ja tietyissä tilanteissa lomakorvauksen lisäksi. Vakiintuneesti lomaraha on 50% vuosilomapalkasta. Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti työntekijän paluuta lomalta töihin. Lomaraha voi perustua myös työpaikkakohtaiseen sopimukseen tai omaan työsopimukseen.

<< Takaisin