Työsuhdeasiat

Uudelleenjärjestelyt

Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus tehdä sellaisia muutoksia yritystoiminnassa tai töiden järjestelyssä, jotka eivät ole ristiriidassa työntekijöiden työsopimusten tai työehtosopimuksen kanssa.

Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi

  • yrityksen osan lopettaminen
  • yrityksen siirtäminen toiselle paikkakunnalle
  • yrityksen toiminnan laajentaminen tai supistaminen
  • kone- ja laitehankinnat
  • palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutokset
  • töiden uudelleenorganisointi

Jos tällaiset työnantajan suunnittelemat muutokset voivat johtaa irtisanomisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin, työnantajan on käytävä henkilöstön kanssa työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluvelvollisuus syntyy myös, jos suunnitelluilla muutoksilla on muunlaisia olennaisia henkilöstövaikutuksia kuin yllä mainittuja, mutta neuvotteluprosessi on erilainen.

Yhteistoimintaneuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 20 ihmistä.

Liikkeen luovutus

Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Oikeuskäytännössä liikkeen luovutuksena on pidetty tilannetta, jossa seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • luovuttajan ja luovutuksen saajan välillä on sopimussuhde,
  • luovutuksen kohteena on liike tai liikkeen osa, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden,
  • toiminta jatkuu suurin piirtein samanlaisena ja
  • toiminta jatkuu viivytyksettä (siis ilman pidempää katkosta).

Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle siten, että työsuhteen alkamispäivänä pidetään päivää, jolloin työntekijän työsuhde alkoi luovuttajayrityksessä, eikä uusi työnantaja saa luovutushetkellä yksipuolisesti muuttaa työaikaa eikä alentaa palkkaa. Luovutuksensaaja on myös velvollinen noudattamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta työehtosopimuskauden loppuun asti.

Vastuu työntekijöiden palkka- ym. saatavista siirtyy luovuttajalta luovutuksensaajalle luovutushetkellä. Poikkeuksena ovat konkurssitilanteet, joissa konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei yleensä vastaa ennen luovutusta erääntyneistä palkka- ym. saatavista.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksen siksi, että hänen työsuhteensa ehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantaja on vastuussa työsuhteen päättymisestä.

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Irtisanominen on kuitenkin sallittua, jos siihen on irtisanomisperuste.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä saa irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä vähintään 20 työntekijää säännöllisesti työllistävällä työnantajalla on velvollisuus käydä yhteistoimintaneuvottelut.

Yrityskaupat ja muut yritysjärjestelyt

Sulautuminen

Sulautuminen on järjestely, jossa yksi tai useampi osakeyhtiö purkautuu ja siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita.

Työntekijöiden työsuhteet siirtyvät automaattisesti entisin ehdoin vastaanottavaan yhtiöön osana yleistä varojen ja velkojen siirtymistä. Työnantaja ei voi vedota sulautumiseen irtisanomisen perusteena. 

Jakautuminen

Jakautumisella tarkoitetaan sulautumisen käänteisjärjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu siten, että sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Jakautuvan osakeyhtiön osakkeenomistajat saavat osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan tai muodostuvan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.

Myös jakautumistilanteesa työntekijöiden työsuhteet siirtyvät automaattisesti entisin ehdoin vastaanottaviin yhtiöihin eikä työnantajalla ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä jakautumisen perusteella. 

Liiketoimintasiirto

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö luovuttaa joko kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat tai siirtyvään liiketoimintaan kohdistuvat varaukset ko. liiketoimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Luovuttava yhtiö saa vastikkeeksi vastaanotttavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.

Liiketoimintakauppa täyttää ylensä työoikeudellisen liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön. Tämä tarkoittaa, että henkilöstön työsuhteisiin ja työnantajan neuvotteluvelvollisuuteen useimmiten pätee se, mitä liikkeen luovutuksen osalta on todettu. 

Liiketoimintakauppa

Liiketoimintakaupan kohteena on yrityksen aktiiva-omaisuus tai osa sitä. Omaisuus voi olla joko aineellista (esimerkiksi koneita tai laitteita) tai aineetonta (esimerkiksi tavaramerkki). Velat eivät automaattisesti siirry ostajalle.

Liiketoimintakauppa täyttää ylensä työoikeudellisen liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön. Tämä tarkoittaa, että henkilöstön työsuhteisiin ja työnantajan neuvotteluvelvollisuuteen useimmiten pätee se, mitä liikkeen luovutuksen osalta on todettu. 

Osakekauppa

Toisinaan osakeyhtiön osakkeita tai jopa koko osakekanta myydään uudelle omistajalle. Tällaisella kaupalla ei ole merkitystä työntekijöiden työsuhteiden kannalta, koska työnantaja ei muutu, ainoastaan yrityksen omistussuhteet. Osakeyhtiön uudella omistajalla ei ole oikeutta muuttaa työntekijöiden työsuhteen ehtoja tai irtisanoa työntekijöitä sillä perusteella, että yhtiön omistaja on muuttunut. 

Yritysmuodon muutos

Yritysmuodon muutoksella tarkoitetaan, että yritys muuttaa muotoaa esimerkiksi avoimesta tai kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi tai toisin päin. Yritysmuodon muutoksella ei ole vaikutuksia työntekijöiden työsuhteisiin.

Ulkoistaminen

Yrityksen johdolla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus päättää luopua jonkin toiminnon suorittamisesta itse ja ulkoistaa sen toiselle yritykselle. Yritys voi tällöin pääsääntöisesti myös irtisanoa ne työntekijät, jotka ovat tehneet työtä ko. liiketoiminnossa. Tavallisesti ulkoistettava toiminto on jokin yrityksen ns. aputoiminto, kuten siivous, vartiointi tai työpaikkaruokailu, mutta myös asiantuntijatyötä ulkoistetaan nykyään.

Yrityksen päätös luopua jonkin toiminnon suorittamisesta itse ja ostaa se ulkopuoliselta yritykseltä voi kuitenkin joissain tapauksissa muodostaa liikkeen luovutuksen. Ulkoistamista on pidetty liikkeen luovutuksena lähinnä silloin, kun toimintaa on jatkettu samoissa tiloissa, samoin menetelmin ja samojen työntekijöiden toimesta. Toisaalta on ilmeistä, että sellaisessa liiketoiminnassa, jossa aineellinen omaisuus on toiminnan harjoittamisen kannalta merkittävä tekijä, pelkkä henkilökunnan siirtyminen ei muodosta liikkeen luovutusta.

Alihankkijan vaihtaminen ei muodosta liikkeen luovutusta kuin vain poikkeustapauksissa.