Työsuhdeasiat

Paluu kotimaahan, paluumuuton asiakirjat ja sosiaaliturva

Ulkomaisen työrupeaman ollessa loppusuoralla monet joutuvat pohtimaan tilannettaan uudelleen. Normaalisti jo ennalta määräaikaiseksi tiedetyn jakson päättymiseen ei liity suurta dramatiikkaa - on vain suuntauduttava uusille urille.

Ulkomaantyön päättyessä vaihtoehtoja on useita: paluu Suomeen, jatkaminen nykyisessä asemamaassa tai mahdollisesti muutto kokonaan uuteen maahan ja kulttuuriin. Päätöksen tekeminen voi olla toiselle helppoa, toiselle äärimmäisen hankalaa.

Paluu Suomeen ei aina ole kitkaton vaihtoehto. Muuttamiseen liittyy paljon luopumista. Asemamaan vaikutus on varsin suuri, oltiinpa ulkomailla vuosi tai kymmenen vuotta. Kotimaahan ei palaakaan sama henkilö kuin sieltä aikoinaan lähti. Paluuseen voi liittyä myös epävarmuustekijöitä. Vaikka ulkomaille lähdön hetkellä ei vielä haluaisi miettiä paluun edellytyksiä, paluuseen olisi kuitenkin hyvä valmistautua jo ulkomaan työsopimuksen solmimisen yhteydessä. Tavoitteellista olisi, että paluuseen liittyvä keskustelu voisi alkaa hyvissä ajoin ennen h-hetkeä, sillä pelkästään käytäntöön liittyviä hoidettavia asioita on lukematon määrä. Mikäli työsuhde on kokonaan katkolla ulkomailta paluun yhteydessä, uuden työn etsimiseen on jätettävä runsaasti aikaa.

Paluuseen ei ehkä suhtaudu samanlaisella odotuksella tai jännityksellä kuin ulkomaille muuttoon. Samalla valmistautuminen saattaa jäädä vähäiseksi. Monelle paluu on palaamista tuttuun ympäristöön, tuttujen ihmisten pariin. Vaikka paluumuuttaja tietääkin, ettei kotimaa ole säilynyt samana, on monelle yllättävää ja pelottavaakin, kuinka etäiseltä tutut asiat tuntuvat tai kuinka eri tavalla niihin itse suhtautuu.

Kotimaan verkostojen ylläpitäminen komennuksen aikana on ensiarvoisen tärkeää. Se voi tuntua vaikealta siinä vaiheessa, kun joutuu rakentamaan aivan uusia verkostoja muuttaessaan vieraaseen maahan, mutta pitemmän päälle se kannattaa. Jos ensimmäiset kuukaudet ulkomailla ovat kulttuuriin liittyvää hakemista, samanlainen kulttuurisokki on mahdollinen ja varsin todennäköinen kotimaahan palatessa. Alun innon ja vauhdin jälkeen saattaa mielen vallata alakulo. Henkisen rasituksen lisäksi monilla on myös fyysisen väsymisen merkkejä. Epävarmuuden ja epäilyn hetkinä on hyvä tiedostaa ja tunnistaa kulttuurin muutokseen liittyviä mekanismeja. Vaikka tieto siitä, että tuntemukset ovat normaaleja, ei poista omaa kokemusta, helpottaa tietäminen omaa oloa.

Monet palaajat ovat kertoneet omia tarinoitaan siitä, miten vaikealta kotiintulo on tuntunut. Siihen on liittynyt käytännön järjestelyjen hankaluuksia, työhön liittyviä pettymyksiä, kotimaisten ympyröiden riittämättömyyttä, lasten kaipuuta menneeseen, omien odotusten ja toiveiden selkiintymättömyyttä. 

Työhön palaaminen

Työntekijän oikeudellinen asema ulkomaantyön päättyessä riippuu lähinnä siitä, onko henkilö ollut ulkomailla töissä lähetettynä työntekijänä vai paikallisella sopimuksella.

Lähetettynä työntekijänä työskenneltäessä eli komennussopimuksissa on usein sovittu ulkomaantyön päättymisen jälkeiseen työhön paluuseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksessa on saatettu sopia esimerkiksi siitä, että työntekijä palaa komennuksen jälkeen aikaisempiin tai vähintään vastaavantasoisiin työtehtäviin kotimaan organisaatiossa ja vähintään ennen komennusta voimassa olleilla ehdoilla. Tällöin komennussopimuksen ehdot muodostavat lähtökohdan henkilön sijoittamisessa uusiin työtehtäviin.

Käytännössä paluu kotimaan organisaatioon saattaa aiheuttaa töiden järjestelyä yrityksessä ja neuvotteluja toimenkuvan ja työehtojen määräytymisestä. Pahimmassa tapauksessa paluu kotimaan organisaatioon on kuitenkin mahdotonta esimerkiksi organisaation uudelleenjärjestelyjen takia. Paluun yhteydessä voidaan myös tarvittaessa tehdä uusi kirjallinen työsopimus.

Etenkin kansainvälisissä konserniyrityksissä saatetaan lisäksi noudattaa ulkomaankomennuksia varten laadittuja konsernin sisäisiä työsääntöjä, joiden kotimaahan paluuta koskeviin ohjeistuksiin kannattaa tutustua.

Mikäli komennussopimuksessa ei ole sovittu paluuehdoista, toistaiseksi voimassaolevasta työsuhteesta ulkomaille lähetetyn työntekijän työsuhde jatkuu lähtökohtaisesti entisin ehdoin komennuksen päätyttyä, ellei sopimusta solmittaessa ole toisin sovittu.

Komennuksen päättymisen jälkeen kotimaahan palaavalle pyritään pääsääntöisesti osoittamaan kotimaan työsopimuksen mukaista työtä, ellei muusta ole sovittu. Olennaisten työsuhteen ehtojen muuttaminen on tässä tapauksessa mahdollista samoin edellytyksin kuin muissakin tilanteissa eli käytännössä joko sopimalla muutoksista työntekijän kanssa tai työnantajan yksipuolisena toimena niissä rajoitetuissa tilanteissa, jolloin irtisanomisperuste
on olemassa.

Ulkomaankomennuksen aikana yrityksen kotimaan organisaatio on saattanut muuttua moneen kertaan. Tehtäväjako ja toiminnan painotukset ovat useimmiten muuttuneet olennaisesti. Paluun jälkeen mahdollisimman hyvin omia odotuksia vastaavan tehtäväkentän varmistamiseksi on suositeltavaa jo hyvissä ajoin etukäteen pyrkiä aktiivisesti selvittämään uusia sijoittumisvaihtoehtoja yrityksessä. Ulkomaankomennuksen aikana kannattaa pitää yllä yhteyksiä kotimaahan. Omista henkilökohtaisista verkostoista voi olla arvaamatonta apua kotimaahan palattaessa.

Paluumuuton asiakirjat

Muuttoilmoitus maistraattiin

Ulkomailta Suomeen muutettaessa maistraattiin on tehtävä muuttoilmoitus kirjallisesti tai sähköisesti ja lain mukaan viimeistään viikon kuluessa muutosta. Muuttoilmoituksen voi tehdä kätevästi joko internetissä väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja postin yhteisessä verkkopalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi tai lomakkeella, jonka saa postista, maistraatista tai tulostamalla Internetistä.

Sähköisen muuttoilmoituksen tekeminen edellyttää tunnistautumista esimerkiksi sirullisella henkilökortilla, verkkopankkitunnuksilla tai postin käyttäjätunnuksella. Tiedot päivittyvät yhdellä ilmoituksella sekä maistraattien ylläpitämään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään että postiin. Jos osoitetiedot eivät ole salaisia, ne välitetään väestötietojärjestelmästä automaattisesti myös viranomaisille, muun muassa seurakuntien jäsenistä seurakunnille, ajoneuvohallintoon, Kelaan, verohallintoon sekä YTYyn. Lisäksi muun muassa monet eläkelaitokset, pankit ja vakuutusyhtiöt saavat uudet osoitetiedot suoraan väestötietojärjestelmästä. Kannattaa kuitenkin vielä varmistaa, että kaikkien perheenjäsenten uudet osoitetiedot on kirjattu verottajan osoiterekisteriin.

Ilmoittautuminen sosiaaliturvan piiriin

Lähetetty työntekijä eli suomalaisen yrityksen määräajaksi ulkomaille lähettämä henkilö pysyy lähtökohtaisesti Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos työntekijä on ulkomailla työskentelynsä aikana kuulunut Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, riittää ilmoitus paluusta Kelaan. Tällöin sosiaaliturva jatkuu keskeytyksettä. Tilanne on toinen, mikäli työntekijä työskentelee ulkomailla paikallisella sopimuksella, jolloin hän siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvaan. Jos työntekijä on ulkomaan työkomennuksen aikana vakuutettu työskentelymaassa, on palaavan haettava sosiaaliturvan piiriin kuulumista lomakkeella Y77. Täytetty lomake jätetään asuinpaikkakunnan Kelan toimistoon. Tämä koskee myös työntekijän mukana palaavia perheenjäseniä.

Lomakkeen perusteella henkilö rekisteröidään jälleen Suomessa vakuutetuksi ja hänelle annetaan Kela-kortti, jota käytetään asioitaessa Kelan toimistoissa, apteekeissa ja terveyskeskuksissa.

Ilmoittautuminen työttömyyskassaan

Tärkeintä työttömyysturvan varmistamiseksi on liittyä jäseneksi työttömyyskassaan, joka ytyläisillä on Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Liittymisen tulee tapahtua sopimusmaasta palattaessa kuukauden kuluessa siitä, kun lakkaa olemasta työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piirissä, Pohjoismaista palattaessa kahdeksan viikon kuluessa.

Ilmoittautuminen kouluun

Oppivelvollisuus alkaa Suomessa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittaudutaan yleensä sen kalenterivuoden helmikuussa, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Päiväkodeissa annettava kunnallinen esikouluopetus tavoittaa nykyisin suurimman osan kuusivuotiaista, mutta peruskoulun voi aloittaa jo kuusivuotiaana, jos tähän on perusteltua syytä.

Oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella on oikeus käydä peruskoulua lähialueellaan. Koulupiirialueet määrittävät, mihin peruskouluun tai vaihtoehtoisesti kahteen koulupiirin kouluun oppilas pääsääntöisesti menee. Erityiskouluihin tai peruskoulua korvaaviin kouluihin on mahdollista hakeutua pääsykokeen kautta. Esimerkiksi Helsingissä toimii ranskalaisen, saksalaisen, englantilaisen ja suomalais-venäläisen koulun lisäksi muun muassa kaksi kielipainotteista peruskoulua, Itäkeskuksen peruskoulu ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, kansainvälinen koulu ja Steiner-koulu. Vieraskielistä tai kaksikielistä opetusta tarjoavat myös muutamat muut koulut.

Lukioon ja lähes kaikkiin ammattiin valmistaviin toisen asteen oppilaitoksiin haetaan ns. yhteishaun kautta. Syksyllä alkavaan opiskeluun hakemuksen jättöaika on tammi-helmikuussa ja keväällä alkavaan syyskuussa. Toisen asteen oppilaitoksiin haetaan peruskoulun jälkeen.

Sosiaaliturva

Suomessa lakisääteinen sosiaaliturva perustuu joko asumiseen tai työskentelyyn.

Asumiseen perustuva sosiaaliturva sisältää muun muassa perhe-etuudet kuten lapsilisät ja terveydenhoidon. Työskentelyyn perustuva sosiaaliturva sisältää muun muassa työeläkkeet ja työttömyysturvan. Asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin suomalainen pääsee heti kun hän muuttaa takaisin asumaan Suomeen, mutta ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha perustuu työskentelyyn.

Lakisääteinen eläke siirtyy muuttajan mukana

EU- ja ETA-sopimus takaa toisessa jäsenmaassa ansaitun lakisääteisen eläkkeen maksamisen toisen jäsenmaan kansalaiselle mihin tahansa EU- tai ETA-maahan. Esimerkiksi suomalaisen Irlannissa ansaitsema eläke maksetaan Suomeen samoin kuin italialaisen Ranskassa ansaitsema eläke maksetaan Suomeen, mikäli henkilö on siirtynyt Suomeen työskentelemään. On kuitenkin muistettava, että jokaisessa maassa eläke myönnetään sen maan lainsäädännön mukaan.

Lisäeläkkeiden ja yleensä muiden kuin lakisääteisten eläkkeiden siirtäminen EU-maasta toiseen on joissain tapauksissa osoittautunut hankalaksi. Euroopan unionissa työskennellään tämän epäkohdan poistamiseksi, mutta direktiiviä ei toistaiseksi ole.

Lisäeläke voi olla joko työnantajan maksamaa tai työntekijän itsensä rahoittamaa. Työnantajan rahoittama lisäeläke on yleinen työsuhde-etu monissa Euroopan maissa, joissa lakisääteinen eläke on suhteellisen matala. Lisäeläke koskee useimmiten kaikkia toimihenkilötasoisia henkilöstöryhmiä.

Lisätietoa eläkkeistä saa Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkevakuutusyhtiöltä.

Eläkkeet muista sosiaaliturvasopimusmaista

Yksi maiden välisten kahdenkeskisten sosiaaliturvasopimusten tarkoituksista on taata lakisääteisten eläkkeiden vastavuoroinen maksaminen sopimusmaasta toiseen. Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus EU:n ulkopuolisista maista Yhdysvaltojen, Chilen, Kanadan (ml. Quebec), Sveitsin ja Israelin kanssa.

Esimerkiksi sveitsiläisen eläke maksetaan Suomeen hänen muuttaessaan tänne, samoin suomalaisen Yhdysvalloissa tai Kanadassa ansaitsema eläke maksetaan Suomeen hänen palatessaan kotimaahansa. Suomella ja Australialla on erillinen sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa sekä vanhuuseläkkeitä.

Eläkkeet sopimuksettomista maista

Pääsääntö on, että jos Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta jonkin maan kanssa, sieltä ei eläkkeitä tänne makseta kuin korkeintaan ko. maan kansalaiselle. Suomalainen ei siis automaattisesti saa ansaitsemaansa eläkettä "mukaansa" muuttaessaan kotimaahan sopimuksettomista eli ns. kolmansista maista. Tapauskohtaisesti asia on kuitenkin syytä aina selvittää erikseen.

Sairaanhoito, sairaus- ja vanhempainpäiväraha

Sairauden sattuessa sairausvakuutus antaa taloudellista turvaa Suomessa pysyvästi asuvalle. Sairausvakuutus rahoitetaan vakuutetun ja työnantajan maksamilla maksuilla. Ne peritään vakuutetuilta verotuksen yhteydessä heidän kunnallisveroäyriensä mukaan ja työnantajilta tiettynä prosenttiosuutena maksetuista palkoista. Sairausajalta maksetaan ansionmenetyskorvauksena sairauspäivärahaa.

Sairaanhoitokustannuksista ja lääkärinpalkkioista korvataan osa. Kela-kortti tarvitaan terveyskeskuksissa asioitaessa. Odottavan äidin ja syntyvän lapsen terveyden ja toimeentulon varmistamiseksi vanhemmille on turvattu lainsäädännöllä oikeus vanhempainvapaaseen ja päivärahaan. Suomessa työssä oleva henkilö voi raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon perusteella pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaana ajan, jolta hän saa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Vanhempainvapaa voidaan pitää enintään kahdessa jaksossa ja jakson vähimmäispituus on 12 päivää.

Oikeus vapaaseen perustuu työsopimuslakiin tai virka- ja työehtosopimuksiin. Vapaan alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta tulisi ilmoittaa työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista. Joissakin tilanteissa työntekijä voi perustellusta syystä poiketa kahden kuukauden ilmoittamisajasta.

Vanhempainvakuutuksen tarkoitus on korvata poisjäävää ansiotuloa sekä taata tulottomille perusturva. Tämä toteutuu sairausvakuutuslakiin perustuvien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen avulla. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahassa edellytettävään 180 asumispäivään Suomessa voidaan ottaa vakuutusaikoja toisesta EU- tai  ETA-maasta, Sveitsistä tai Israelista.

Perhe-etuudet

Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta, mukaan lukien kuukausi jolloin hän tuon iän saavuttaa. Lapsilisä maksetaan kuukausittain perheen lapsiluvun mukaan porrastettuna. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisään yksinhuoltajakorotusta. Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on syntynyt. Lapsilisää haetaan yleensä jo äitiysrahahakemuksen yhteydessä Kelan toimistosta.

Lapsilisä on veroton etuus, joka maksetaan lapsen huoltajalle. Kelalla on myös muita perheetuuksia kuten kotihoidontuki, asumistuki ja vammaisen lapsen hoitotuki.