Työsuhdeasiat

Tietoa eläkkeelle jäämisestä

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmät.

Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon sellaiselle henkilölle, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Kansaneläkkeen myöntää ja maksaa Kela. Kansaneläkettä ei kannata hakea, jos muut eläkkeet ja korvauksesi ylittävät kansaneläkkeen saamisen tulorajat. Jos haluat itse etukäteen selvittää oikeutesi kansaneläkkeeseen, voit pyytää arvion työeläkkeesi määrästä Eläketurvakeskuksesta tai omasta työeläkelaitoksestasi. 

Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita on useita. Työnantaja valitsee eläkelaitoksen, jossa työntekijä vakuutetaan. Työeläkemaksuja maksaa sekä työnantaja että työntekijä.

Tässä osiossa käsitellään vain yksityisellä sektorilla työskentelevien eläkkeitä.

Eläkevaihtoehdot

Eri elämäntilanteissa voidaan maksaa seuraavia eläkkeitä:

  • työkyvyttömyyseläkettä
  • vanhuuseläkettä
  • osittaista varhennettua vanhuuseläkettä
  • osatyökyvyttömyyseläkettä
  • työuraeläkettä
  • perhe-eläkettä

Työeläkkeistä saat lisätietoa joko omasta työeläkelaitoksestasi tai Eläketurvakeskuksesta.   

Eroamisikä

Työsopimus päättyy, kun vuonna 1957 tai sitä aiemmin syntynyt työntekijä saavuttaa 68 vuoden eroamisiän. Vuosina 1958-1961 syntyneillä eroamisikä on 69 vuotta, ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Tällöin työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia työsuhteen jatkumisesta eroamisiän jälkeenkin, joko määräaikaisena tai toistaiseksi. Tällöin määräaikaisen sopimuksen tekeminen ei edellytä mitään perustetta määräaikaisuudelle.

Vanhuuseläkkeelle voi pääsääntöisesti jäädä valitsemanaan hetkenä vanhuuseläkeiän täyttämisen ja eroamisiän välillä. Mikäli työntekijä haluaa jäädä vanhuuseläkkeelle ennen eroamisikää, hänen on irtisanottava työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattaen. Toisaalta työnantaja ei voi päättää työntekijän työsuhdetta eroamisikää alemman iän perusteella. Työnantaja voi tällöin päättää työsuhteen vain työsopimuslain päättämisperusteiden ollessa käsillä. Laissa säädettyä vanhuuseläkeikää alemmasta eläkeiästä voidaan kuitenkin sopia. Tällainen sopimus on kuitenkin sitova vain, mikäli alempaan eroamisikään liittyy riittävän tasoinen eläke-etuus tai muu vastaava taloudellinen etuus.

Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräajaksi, jolloin sitä kutsutaan osakuntoutustueksi.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on pitkäaikaisen sairauden vuoksi alentunut 40 %:lla. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämiseksi ei edellytetä sairauspoissaolojaksoa, vaan eläkettä voi hakea vielä kokoaikatyössä ollessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei edellytä työn jatkamista, mutta jos työtä jatketaan osa-aikaisesti, voivat ansiot olla enintään 60 % kokoaikatyön vakiintuneista ansioista. Järjestelmä on vapaaehtoinen ja edellyttää sopimusta. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta järjestää työntekijälle osa-aikaista työtä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi yleisen vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työnteosta karttunut eläke lisätään hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen palveluksen päätyttyä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa tai muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos henkilön työkyky muuttuu.

Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan omalta työeläkelaitokselta. 

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena, jolloin sitä kutsutaan kuntoutustueksi. Täysi työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki alkavat yleensä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksamisen päätyttyä.

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan lääkärin kirjoittaman laajan B-lausunnon perusteella. Kyseessä täytyy olla sairaus, joka vie työkyvyn kokonaan vähintään vuoden ajaksi. Eläkelaitos ratkaisee, onko hakijan työkyky niin paljon heikentynyt, että täysi työkyvyttömyyseläke on paikallaan, vai tuleeko kysymykseen kuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke. Kun henkilön työhönpaluu on epätodennäköistä, hänelle voidaan myöntää täysi työkyvyttömyyseläke. Sen edellytyksenä on ansiokyvyn aleneminen vähintään 60 %:lla. Eläkelaitos voi myös hylätä hakemuksen huolimatta siitä, että hoitava lääkäri katsoo lausunnossaan työkyvyn heikentyneen.

Eläkepäätöstä tehtäessä otetaan huomioon hakijan ikä, aikaisempi työkokemus, koulutus, perhesuhteet ja asuinpaikka sekä se, onko hänen mahdollista saada sellaista työtä, jota hän sairaudestaan huolimatta pystyy tekemään. Yli 60-vuotiailla painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrässä otetaan huomioon eri työeläkelakien mukaisesti kertynyt eläke sekä lisäksi mahdollisesti tulevan ajan eläke (työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään). Tuleva aika eli aika työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään lasketaan eläkkeeseen, jos ansioita on 10 viimeisen vuoden aikana tietty vähimmäismäärä.

Toistaiseksi myönnettu työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka, ellei henkilön työkyvyssä tapahdu muutoksia. Silloin työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai lakkauttaa kokonaan. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan myös eräin edellytyksin keskeyttää enintään vuoden määräajaksi. Eläkeiässä työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi.

Vanhuuseläke

Työntekijän eläkelain alaisella työntekijällä on oikeus saada vanhuuseläkettä, kun hän on saavuttanut yleisen vanhuuseläkeiän ja hänen työsuhteensa on päättynyt. Yleinen vanhuuseläkeikä on ennen 1.1.1955 syntyneillä 63 vuotta. Tätä myöhemmin syntyneiden yleistä vanhuuseläkeikää nostetaan kolmella kuukaudella ikäluokittain siten, että vuosina 1962-1964 syntyneillä se on 65 vuotta. Tätä nuorempien yleinen vanhuuseläkeikä vahvistetaan myöhemmin.

Joustavaa vanhuuseläkeikää alemmat eläkeiät perustuvat vapaaehtoisiin lisäeläkevakuutuksiin. Työntekijällä, jolla on työsuhteessa 63 vuotta alempi eläkeikä, on oikeus jäädä alemmassa eläkeiässä vanhuuseläkkeelle, jos hän jatkaa tässä työsuhteessa eläkeikäänsä saakka.

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista (vuosiansio), jotka työntekijä on ansainnut 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan (sama kuin eroamisikä) saakka.

Yrittäjätoiminnasta ei kartu lisää eläkettä, ellei yrittäjä ota vapaaehtoista YEL-vakuutusta.

Vanhuuseläkkeitä haetaan itse siltä eläkelaitokselta, jossa henkilön eläketurva oli viimeksi järjestetty. Hakemuksen voi jättää myös muuhun työeläketurvan palvelupisteeseen. Työntekijän vanhuuseläke alkaa työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Eläke voidaan myöntää yleensä enintään kolmelta kuukaudelta takautuvasti.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, jos olet täyttänyt 61 vuotta etkä saa mitään muuta työeläkettä. 

 

Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on kuitenkin 62 vuotta. Tätä nuoremmilla on mahdollisuus siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikäänsä, joka sopeutetaan elinajan odotteen muutokseen. 

 

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi nostaa valintansa mukaan joko 50% tai 25% jo kertyneen eläkkeen määrästä. Työntekoa ei tarvitse lopettaa tai edes vähentää. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei yhteensoviteta työttömyyspäivärahan kanssa. Eläke heikentää varsinaisen vanhuuseläkkeen suuruutta. 

 

Eläkkeitä haetaan itse siltä eläkelaitokselta, jossa henkilön eläketurva oli viimeksi järjestetty. Hakemuksen voi jättää myös muuhun työeläketurvan palvelupisteeseen.