Tietoa YTYstä

YTYn hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2019-2023

 

YTYn kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle:

 

YTYn hallitusohjelmatavoitteet (pdf)

 

Verotuksen tulee kannustaa tekemään työtä

  • Toteutetaan verotuksen kokonaisuudistus
  • Korkein rajaveroaste lasketaan 50 prosenttiin
  • Veronkorotusten painopiste kulutus- ja haittaveroihin

Vaalikauden alussa toteutetaan verotuksen kokonaisuudistus. Työllisyyttä ja kasvua tukevan verouudistuksen on oltava staattisesti tarkasteltuna kustannusneutraali. Kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ansiotuloverotusta kevennetään. Työtulojen verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa niin, että myös rajaveroasteet laskevat. Korkein rajaveroaste lasketaan 50 prosenttiin.

Suomen verojärjestelmän keskeisin kannustavuusongelma on kireä progressio. Rajaveroaste, eli verojen osuus tulonlisäyksestä, on korkea jo varsin matalilla palkkatasoilla. Solidaarisuus- ja lisäveroista on luovuttava.

Merkittävä työtuloverotuksen keventäminen vähentämättä julkisen talouden tuloja on mahdollista vain kiristämällä muita veromuotoja, ensisijaisesti kulutus- ja haittaveroja, koska korvaavana veropohjana ainoastaan kulutus on riittävän laaja. Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan ympäristö- ja haittaveroihin. Mittava verotuksen rakenteen painopisteen muutos työn verotuksesta muihin veromuotoihin on toteutettava asteittain.

Maakuntien tuottamat palvelut katetaan valtion rahoituksella. Maakunnille ei anneta verotusoikeutta, joka kohdistuisi ansiotuloihin.

 

Luodaan osaamisstrategia koko työuralle

  • Luodaan koko työvoiman kattava osaamisen kehittämisen järjestelmä
  • Palkansaajille tuhannen euron osaamisseteli joka kolmas vuosi
  • Liitoille ja järjestöille vahva asema työllisyyspalveluiden tarjoajina

Käynnistetään toimet, joilla Suomeen luodaan uskottava koko työikäisen väestön osaamisen kehittämisen järjestelmä. Koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmää kehitetään vastaamaan uuden osaamisen tarpeeseen. Toimialat ja korkeakoulut luovat uusia osaamisen sertifiointitapoja, kuten osaamismerkkejä, joissa tunnistetaan laajasti eri paikoista hankittu osaaminen.

Luodaan osaamissetelijärjestelmä, jossa jokainen työikäinen on oikeutettu kolmen vuoden välein tuhannen euron arvoiseen kouluttautumisen mahdollistavaan osaamisseteliin.

Korkeakoulut suuntaavat merkittävän osuuden koulutuksesta työelämässä kuin työttömänäkin olevien aikuisten osaamistason nostoon, uudelleen kouluttautumiseen ja muuntokoulutukseen.

Työttömille tai työttömyysuhan alaisille turvataan laadukkaat työllistymistä ja työuralla kehittymistä tukevat palvelut. Palvelutarjonnassa korostetaan työllistymisvaikuttavuudeltaan parhaita palveluita sekä hyödynnetään liittojen ja järjestöjen tuottamia palveluja ja yksityisiä palveluntuottajia. Työttömyyttä pyritään ehkäisemään jo ennalta palvelujärjestelmällä ja työttömyysjaksojen pidentymiseen puututaan ajoissa.

 

Työllisyys nostetaan pysyvästi korkeammalle tasolle

  • T&K-panostukset 4 prosenttiin BKT:sta
  • Liikenneverkosto kokonaisuudessaan pidetään ajan tasalla
  • Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan tutkimus- ja kehitysinvestointien selvää korottamista. Kilpailukykyä ei ole ilman tutkimusta ja osaamista. Kansallisten TKI-panostusten osuus on nostettava yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisten TKI-panostusten osuus on saatettava takaisin tavoitetasolle, eli yli prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät kysymykset on nostettava entistä keskeisempään asemaan päätöksenteossa. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja uudistumiskykyä parannetaan vahvistamalla yritystukien ohjaamisvaikutusta teollisuuden uudistumiseksi. Laaditaan palvelualojen kasvuohjelma.

Yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen luodaan kannustimia. Yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä toimintatapaa vahvistetaan kaikilla koulutuksen tasoilla ja aloilla.

Kehitetään valtakunnallinen liikenteen perusinfrastruktuuri vastaamaan tarpeita, erityisesti liikenteen solmukohdissa. Liikenteen runkoverkon ylläpidon kehittämiseksi määritellään runkoverkon prioriteetit ja palvelutaso, jossa yhtenä painopisteenä on muun muassa työmatka-aikojen lyhentäminen. Varmistetaan kauppamerenkulun toimintaedellytykset ja koko Suomea kattavan ilmailualan kilpailukyky.

 

Kolmikantaista valmistelua työelämälainsäädännössä kehitetään

  • Yhteistoimintalaki aidosti työelämää kehittäväksi laiksi
  • Ammattijärjestöille kanneoikeus
  • Kilpailukieltosopimuksista kilpailukiellon ajalta on aina maksettava palkan suuruinen korvaus

Työelämän lainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti. Kolmikantajärjestelmää kehitetään ja parannetaan. Seuraavat työelämään liittyvät lait päivitetään vaalikauden aikana: työsuojelulainsäädäntö, yhteistoimintalainsäädäntö, työsopimuslaki ja laki henkilöstön edustuksesta.

Työsuojelulainsäädäntöä uudistetaan. Työsuojeluvalvonnan roolia ja mahdollisuutta valvoa asiantuntijoiden kuormitusta kasvatetaan. Uuden työaikalain tultua voimaan työsuojeluvalvonnan pitää huolehtia erityisesti joustotyöstä tehtyjen sopimusten lainmukaisuudesta valvontakyselyin ja työpaikkatarkastuksin. Varmistetaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on oikeus olla mukana työsuojelutoiminnassa ja oikeus valita työsuojeluvaltuutettu, myös ylemmillä toimihenkilöillä.

Yhteistoimintalainsäädäntöä uudistetaan, sillä nykyisestä yhteistoimintalaista on tullut liiaksi irtisanomislaki. Lisätään henkilöstön todellista vaikutusmahdollisuutta päätöksentekoon, asioihin ja päätöksiin, jotka koskevat työntekijöiden omaa työtä ja hyvinvointia.

Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa uudistetaan siten, että vaatimusta työsuhteessa olevan henkilöstön määrästä alennetaan nykyisestä 150 työntekijästä merkittävästi alaspäin. Henkilöstön tulee olla edustettuna yrityksen päätöksiä tekevässä elimessä.

Ammattijärjestöille annetaan kanneoikeus, joka koskee kaikenlaista häirintää, myös seksuaalista häirintää. Sanallisen häirinnän kriminalisointi viedään rikoslakiin. Toteutetaan laajapohjainen kansallinen ohjelma häirinnän poistamiseksi. Ammattiliitoille säädetään mahdollisuus ajaa jäsentensä asiaa oikeusteitse, myös niillä toimialoilla, joilla ei ole työehtosopimusta.

Työntekijöiden kilpailukieltojen käyttöä selvästi rajoitetaan. Kilpailukieltoajalta on aina maksettava palkan suuruinen korvaus.

Työterveyshuollon nykyiset toimintaedellytykset varmistetaan työikäisen väestön tuottavuuden ja työkyvyn varmistamiseksi. Työterveyshuollon lainsäädännön on tuettava työn monimuotoistumista, kun työn tekemisen luonne ja tavat ovat murroksessa ja esimerkiksi sosiaaliset ja psyykkiset taidot yhä korostuvat. Varmistetaan yrittäjien, ammatinharjoittajien, apurahansaajien ja erilaisissa alustatalouksissa työskentelevien pääsy työterveyspalveluiden piiriin. 

Palkansaajan ja yrittäjän määritelmät päivitetään uutta työelämää vastaavaksi. Sujuvoitetaan siirtymisiä palkansaajan, itsensätyöllistämisen ja yrittäjyyden välillä. Yrittäjämääritelmät lainsäädännössä yhtenäistetään.

 

Sosiaaliturvan ja perhevapaajärjestelmän remontti toteutetaan

  • Perhevapaauudistus toteutetaan
  • Ansiosidonnainen työttömyysturva jätetään sosiaaliturvauudistuksen ulkopuolelle
  • Varmistetaan työeläkejärjestelmän kantokyky ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Suomen perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa. Keskeiset periaatteet uudistukselle ovat parempi työelämän tasa-arvo, miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa hyvä ja palkitseva työura, perhevastuun tasainen jakaminen, etuusjärjestelmän joustavoittaminen ja työn ja perheen joustava yhteensovittaminen. Perhevapaajärjestelmässä pitää ottaa huomioon monimuotoisen työn ja perhevapaiden toimivuus. Varhaiskasvatuspalveluita ja asiakasmaksuja kehitetään osana perhevapaakokonaisuutta.

Perhevapaalta työhön palaavien jälkisuojaa parannetaan lainsäädännöllä. Perhevapailta palaaville työtä vailla oleville vanhemmille kehitetään työnhakupalveluihin kohdistettava palveluseteli TE-toimistojen palveluiden lisäksi. Lisäksi kehitetään osa-aikatyömalleja ja -mahdollisuuksia.

Sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään niin, että turva säilyy siirryttäessä työnteon muodosta toiseen. Tulorekisteriä hyödynnetään täysimääräisesti. Ansiosidonnainen sosiaaliturva jätetään lähtökohtaisesti valmisteltavassa sosiaaliturvauudistuksessa tarkastelun ulkopuolelle. Työttömyysturvan perusrakenne säilytetään pääpiirteittäin nykyisellään, eikä ansiosidonnaisen turvan tasoa pidä heikentää suhteessa perusturvaan. Työttömyyskassojen resurssit turvataan mahdollisten tehtäväkentän muutosten tai tehtävänsiirtojen yhteydessä.

Arvioidaan työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisen tilannekuvaa työmarkkinakeskusjärjestöjen ja työeläkealan valmistelun pohjalta. Yrittäjien YEL-vakuuttamista kehitetään niin, että kaikille työtä tekeville turvataan mahdollisuus eläkevakuuttamiseen ja alivakuuttamisen riski poistuu.