Palvelut & edut

Miksi työehtosopimus on niin tärkeä?

ASIAn ja muiden liittojen työelämäasiantuntijat edustavat jäseniä alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Sopimukset ovat usein voimassa 1-3 vuotta eli työehdoista neuvotellaan työnantajien edustajien kanssa käytännössä parin vuoden välein.

Työehtosopimus eli TES määrittelee, millä ehdoilla työtä tehdään seuraavat vuodet. Työehtosopimus (TES) on työntekijä- ja työnantajajärjestön välinen sopimus niistä työehdoista, joita kyseisellä alalla on vähintään noudatettava. Sopimukset ovat yleensä toimialakohtaisia eli ne kattavat esimerkiksi rahoitusalan, teknologiateollisuuden tai suunnittelu- ja konsulttialan työehdot. Osa työehtosopimuksista on yrityskohtaisia.

Työehtosopimus takaa työntekijälle lakia paremmat ehdot

Työehtosopimus takaa yleensä paremmat työehdot kuin yksittäisellä työntekijällä on mahdollista sopia omassa työsopimuksessaan työlainsäädäntöön perustuen. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi palkan yleiskorotuksista, äitiys- tai isyysvapaan palkallisuudesta, pidemmistä sairausajan palkoista ja ylimääräisistä palkallisista vapaista.

Työehtosopimuksien sisällöt pysyvät pääsääntöisesti samanlaisina. Joitakin muutoksia niihin sopimuskauden vaihtuessa tehdään. Aina muutokset eivät ole parannuksia vaan joskus jopa heikennyksiä. Muutoksiin vaikuttavat mm. muutokset yhteiskunnassa, alan tilanne ja järjestäytymisaste.

Työehtosopimusrikkomus voidaan riitauttaa työtuomioistuimessa toisin kuin työsopimusasia.

Työehtosopimuksella tyypillisesti sovittavia asioita

Alla olevat ja monet muut työntekijän kannalta keskeiset ehdot tulevat työehtosopimuksesta, eivät Suomen laista:

  •     Palkan yleiskorotukset
  •     Palkkausjärjestelmä
  •     Luottamusmieheen liittyvät asiat
  •     Työaikajärjestelyt, ylityöt ja niiden korvaaminen
  •     Vapaa-aikana matkustamisen palkka
  •     Lomaraha
  •     Irtisanomisajat ja -järjestys
  •     Sairasajan palkka, tilapäinen poissaolo, koulutus, perhevapaat
  •     Matkakustannusten korvaukset
  •     Paikallinen sopimisjärjestelmä

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n voimassa olevat työehtosopimukset löytyvät YTN:n sivuilta.

Paikallinen sopiminen

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan yleensä joko lakiin tai alakohtaisen työehtosopimuksen perustuvaa sopimista työsuhteen ehdoista työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä. Laajassa mielessä paikallista sopimista ovat myös kokonaiset yrityskohtaiset työehtosopimukset, joissa sovitaan laajemmin kyseisen yrityksessä olevien työntekijöiden työsuhteiden ehdoista. Tyypillisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, palkkausjärjestelmät ja erilaiset henkilöstön asemaan liittyvät asiat. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai vaihtoehtoisesti siinä on irtisanomisehto.

ASIA näkee paikallisen sopimisen hyväksi työvälineeksi rakentaa tulevaisuuden työelämää. Olemme neuvottelutukena mukana useammissakin omien jäsenyhdistyksien ja luottamusmiesten sopimusneuvotteluissa. Paikallisen sopimisen päätarkoitus ei ole palkkojen tai muiden työehtojen heikentäminen. Parhaiten systeemi toimii silloin, kun osapuolet neuvottelevat tasapuolisesti ja molemmat voivat jopa tehdä uusia, molempia hyödyttäviä avauksia. Pohjatyö hyvään yhteistyöhön tehdään yleensä hyvinä aikoina. Silloin tahtoa ratkaisujen löytymiseen, esim. palkankorotuksista luopumiseen, löytyy vaikeinakin aikoina.

Yksittäisen työntekijän työsopimuksen laadinta ei ole paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen edellytykset

  • Paikallinen sopiminen vaatii sopijaosapuolet. Työntekijöitä edustaa työpaikalla valittu henkilöstöedustaja esim. luottamusmies. Eri henkilöstöryhmillä (työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) on yleensä eri edustajat.
  • Paikallinen sopiminen vaatii paljon osaamista. Tehtävään nimetyn edustajan pitää saada siihen koulutusta. Tämä on liittojen tärkeä tehtävä, sillä ilman koulutusta harvalla on osaamista hoitaa sopimusneuvotteluja.
  • Luottamus on välttämätön edellytys neuvotteluissa onnistumiselle, ja sitä tulee rakentaa pitkällä aikavälillä.
  • Lainmukaisten suunnitelmien pitää olla tehty ja käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstö-, koulutus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, palkkakartoitus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
  • Työpaikoilla pitää olla jatkuvaa yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tarkoittaa esim. tiedon välittämistä ja eri vaihtoehtojen pohtimista osapuolten kesken.