Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTY. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.
YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi YTY
Yhdistyksen jäsenet ovat henkilöjäseniä tai jäsenyhdistyksiä. Jäsenen tulee toimia YTYn sääntöjen ja niihin perustuvien päätösten mukaisesti. YTYn henkilöjäseneksi hallitus voi hyväksyä ylemmän toimihenkilön tai tähän rinnastettavissa tehtävissä toimivan henkilön, jolla ei ole perinteistä koulutuspohjaista järjestäytymiskanavaa YTN:ään. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti.
YTYn jäsenyhdistykseksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen, jonka henkilöjäsenistä vähintään puolet toimii ylemmän toimihenkilön tai tähän rinnastettavissa tehtävissä.
YTYn kunniajäseneksi voi sääntömääräinen kokous valita YTYn kokouksen hyväksymän kunniajäsen¬ohjesäännön mukaisesti henkilön, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti YTYn hyväksi.
Jäsen on velvollinen suorittamaan syyskokouksen määräämän jäsenmaksun hallituksen päättämällä tavalla. Vuosikokous voi päättää jäsenmaksualennuksista. Alennuksen perusteena voi olla henkilöjäsenen työttömyys, eläkeläisyys, muusta syystä työelämän ulkopuolella ilman ansiotuloja olo, ulkomailla asuminen, jäsenyys Akavan toisessa jäsenliitossa, jäsenyys ilman työttömyyskassajäsenyyttä sekä muu edellä lueteltuihin rinnastettava seikka tai liittymisalennus.
Kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin YTYn henkilöjäsenillä, mutta kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. YTYn kokouksissa käytettävän äänimäärän ja YTYlle suoritettavan jäsenmaksun määrittämiseksi, jäsenyhdistyksen velvollisuutena on antaa YTYlle kirjallisesti selvitys 3 §:n 2 momentin tarkoittamien henkilöjäsenten määrästä.
Jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille voidaan määrätä erisuuruinen jäsenmaksu.
Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen, joka on toiminut 4 §:n vastaisesti tai joka on siirtynyt pois 3 §:n mukaisista tehtävistä. Henkilöjäsen voi erota YTYstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti YTYn hallitukselle tai puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Erotetun tai eronneen henkilöjäsenen oikeudet ja velvollisuudet YTYn suhteen lakkaavat välittömästi. Hän on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenyyden päättymiseen mennessä erääntyneen jäsenmaksun.
Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, jos jäsenyhdistys ei täytä enää sääntöjen 3 §:n mukaisia jäsenyysedellytyksiä tai on toiminut 4 §:n vastaisesti. Yhdistysjäsen voi erota YTYstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti YTYn hallitukselle tai puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eronneen jäsenyhdistyksen oikeudet ja velvollisuudet YTYn suhteen lakkaavat kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen.
YTYn päätäntävaltaa käyttää 7 §:n mukainen YTYn kokous. Toimeenpaneva elin on YTYn hallitus. Hallitus voi nimetä tarvittavia toimielimiä ja ottaa toimihenkilöitä.
YTYn henkilöjäsenet voivat muodostaa toimipaikkakohtaisia, alueellisia tai toimialoittaisia rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä yhteenliittymiä sekä osallistua näiden välityksellä YTYn toimintaan ja hallintoon.
YTYn toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
YTYllä on vuosittain sääntömääräinen kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen nimeämänsä asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun vähintään yksi kymmenesosa jäsenistöstä on vaatinut sitä kirjallisesti hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten. YTYn kokous hyväksyy YTYn vaaliohjesäännön.
YTYn kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. YTYn kokoukseen voi etäosallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen kokouskutsussa määritellyllä tavalla sekä YTYn vaaliohjesäännön periaatteiden mukaisesti.
Sääntömääräiset ja ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle vähintään kaksi (2) viikkoa aikaisemmin jäsenille lähetettävällä kokouskutsulla tai YTYn jäsenlehdessä julkaistavalla lehti-ilmoituksella.
Kullakin YTYn henkilöjäsenellä on yksi ääni. Jäsenyhdistyksen äänioikeutta käyttävät ne jäsenyhdistyksen henkilöjäsenet, jotka jäsenyhdistys on kirjallisesti ilmoittanut YTYyn 3 § 2 momentin mukaisiksi henkilöjäseniksi. Näillä kullakin on yksi ääni.
YTYn kokouksissa äänioikeutettuja ovat YTYn henkilöjäsenet ja jäsenyhdistysten ne henkilöjäsenet, jotka jäsenyhdistys on kirjallisesti ilmoittanut YTYyn 3 § 2 momentin mukaisiksi henkilöjäseniksi ja jotka ovat ilmoittautuneet kokoukseen kokouskutsun mukaisesti vähintään 1 viikkoa ennen kokousta. Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on YTYn kokouksessa yksi (1) ääni. Äänioikeutettu ja kokoukseen kokouskutsun mukaisesti ilmoittautunut jäsen voi käyttää äänioikeuttaan antamalla valtakirjan toiselle jäsenelle. Yksi jäsen voi valtakirjalla edustaa korkeintaan viittä jäsentä.
Jäsenen, joka haluaa jonkin asian ottamista käsiteltäväksi YTYn sääntömääräisessä kokouksessa, on jätettävä siitä esitys YTY:n hallitukselle tammikuun tai syyskuun loppuun mennessä.
YTYn kevätkokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat
YTYn syyskokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat
YTYn hallitukseen valitaan joka kolmannessa syyskokouksessa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolmesta (3) seitsemään (7) muuta varsinaista jäsentä kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenille valitaan samaksi toimikaudeksi kahdesta (2) neljään (4) yleisvarajäsentä, joiden etusijajärjestyksestä vuosikokouksen tulee päättää samassa yhteydessä.
Ehdokkaat YTYn hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi tulee ilmoittaa ja heidän suostumuksensa tehtävään tulee toimittaa vaaliohjesäännön mukaisesti vaalitoimikunnalle hallituksen valintakokousta edeltävän syyskuun 1. päivään mennessä.
Mikäli YTYn hallituksen jäseniksi ei ole ehdotettu muita ehdokkaita kuin vaalitoimikunnan esityksessä olevat henkilöt, vaalitoimikunnan ehdotus hallituksen jäseniksi todetaan hyväksytyksi. Mikäli YTYn hallitukseen on esitetty myös muita ehdokkaita kuin vaalitoimikunnan esityksessä olevia henkilöitä, niin syyskokouksessa äänestetään ensin vaalitoimikunnan esityksen hyväksymisestä/hylkäämisestä. Mikäli enemmistö äänistä kannattaa vaalitoimikunnan esitystä, vaalitoimikunnan ehdotus hallituksen jäseniksi todetaan hyväksytyksi. Mikäli enemmistö äänistä vastustaa vaalitoimikunnan esitystä, siirrytään äänestämään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenistä enemmistövaalilla vaaliohjesäännön mukaisesti. Mikäli äänet menevät tasan, niin arpa ratkaisee.
Varsinainen jäsen voidaan valita korkeintaan kahdeksi (2) peräkkäiseksi toimikaudeksi (toimikausiperiaate). Yhden toimikauden varsinaisena jäsenenä toimineen ja sen jälkeen toisen kauden varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana toiminut voidaan kuitenkin valita vielä kolmanneksi kaudeksi puheenjohtajaksi. Tätä pykälää sovelletaan sääntöjen hyväksymisen jälkeisiin toimikausiin. Toimikausiperiaatetta ei kuitenkaan sovelleta siltä osin, kun se johtaisi siihen, että yli puolet vanhan hallituksen jäsenistä olisi valintakelvottomia uuteen hallitukseen. Tällaisessa tilanteessa vuosikokous voi, toimikausiperiaatteen rajoittamatta, aina valita uudelleen puolet vanhan hallituksen jäsenistä. Mikäli vanhassa hallituksessa on pariton määrä varsinaisia jäseniä, edellä tarkoitettu lukumäärä pyöristetään alempaan lukuun.
Yhdistyksen hallituksen jäseneksi ei voida valita YTYn jäsentä, joka on työ- tai toimisuhteessa johonkin työmarkkinakeskusjärjestöön tai sen alayhdistykseen tai kunniajäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä vähintään puolet hallituksesta on paikalla.
Päätökset tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
YTYn nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä jonkun muun hallituksen varsinaisen jäsenen tai henkilön, jonka hallitus on tähän määrännyt, kanssa.
Sen lisäksi mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä säännöissä on sanottu hallitus:
Tarpeellisiksi katsomissaan asioissa hallitus voi toimeenpanna neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä.
Tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, jolloin varamiestä ei tarvitse valita.
YTYn tilinpäätös tulee toimittaa tilintarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.
YTYn on ennen mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä päättämistä selvitettävä mahdollisimman laajasti niiden jäsenten mielipide, joita asia koskee. Mikäli jäsen ryhtyy lain tai sopimusten vastaiseen työtaisteluun, tästä mahdollisesti YTYlle koituvan taloudellisen vastuun kantaa asianomainen.
Ehdotuksen näiden sääntöjen muuttamisesta on saavutettava yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistö annetuista äänistä tullakseen hyväksytyksi.
Päätös YTYn purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään kolmen (3) kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Tällöin YTYn purkamista koskevan ehdotuksen on kummassakin kokouksessa saavutettava kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistö annetuista äänistä tullakseen hyväksytyksi.
Jos YTY purkautuu tai se lakkautetaan, luovutetaan sen varat ylempien toimihenkilöiden yleisen ja yhteisen etutoiminnan tukemiseen sen mukaisesti, kuin päätöksen tekevä kokous päättää.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Vahvistettu Yhdistysrekisterissä 4.1.2017