Vuosilomalaki uudistuu. Jatkossa työntekijä voi saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole sairastumisensa vuoksi ansainnut vuosilomaa täyttä neljää viikkoa.

Vuosilomalakiin tulee muutoksia 1.4.2019 alkaen. Käytännössä muutoksia sovelletaan huhtikuussa 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden kuluessa ansaittuihin lomiin, eli vuoden 2020 lomiin. Muutokset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuoden 2019 kuluessa.

Alun perin tarkoitus oli tehdä vuosilomalain kokonaisuudistus. Lopulta vuosilomalakityöryhmä, johon mm. kaikki palkansaajajärjestöt kuuluivat, valmisteli muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Laki ei ole tähän asti turvannut työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan tilanteissa, joissa työntekijällä on pitkäkestoisia sairaus- tai kuntoutuspoissaolojaksoja.

Lakiin on lisätty uusi pykälä (7 a §), jonka mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Oikeus syntyy, jos työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Työntekijä voi siten saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana.

Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä työssäolon veroisiksi katsottavaa aikaa, eikä niiden ajalta kerry uutta vuosilomaa. Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma ja työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.

Vuosilomalaissa säädetään vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosilomalain muutoksen seurauksena aika, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava, pitenee. Jos työntekijän vuosilomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan siirretty loma antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Mikäli vuosilomaa ei pystyttäisi tuohonkaan mennessä antamaan, maksettaisiin vuosiloma ja mahdolliset lisävapaapäivät lomakorvauksena.

Uudistuksessa ei olla tekemässä muutoksia työntekijän oikeuteen siirtää vuosilomaansa sairastumisen vuoksi. Kyseistä asiaa käsitellään parhaillaan mm. työtuomioistuimessa, joka on pyytänyt ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Ennakkoratkaisua on pyydetty siitä, onko työntekijällä oikeus siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Kun Euroopan unionin tuomioistuin antaa ratkaisunsa, saattaa se aiheuttaa jälleen muutostarvetta vuosilomalakiin.

Linkki: HE 219/2018