Kuka on Suomen vaikutusvaltaisin henkilö? Mainitaan ensin muodollisesti tärkeimmät, eli tasavallan presidentti, puhemies ja pääministeri. Entäpä heidän jälkeensä? Moni on sitä mieltä, että maan vaikutusvaltaisin henkilö yli vaalikausien on valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteeri eli kansliapäällikkö.

Vuoden 1995 jälkeen vain kaksi henkilöä on hoitanut kyseistä valtionhallinnon vaikutusvaltaisinta tehtävää. Sinä aikana nämä kaksi ovat nähneet 8 pääministerin tulevan ja lähtevän. VM:n kansliapäällikön tehtävänä on virkamiesvastuulla vastata siitä, että meillä on tarpeeksi rahaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiseen. Siksi kansliapäälliköllä on ollut tapana myös osallistua keskusteluun siitä, mihin hyvinvointipalveluihin rahamme riittävät.

Olin kevättalvella tilaisuudessa, jossa valtiosihteerin piti puhua kokonaisturvallisuudesta. Odotimme tietenkin, että hän kertoisi kuinka moneen hävittäjään ja kybertaistelijaan meillä on varaa. Hän ei kuitenkaan lausunut näistä sanaakaan.

Rahakirstun vartijan keskeinen viesti oli, että ilman osaamista syntyy työttömyyttä, köyhyyttä ja vähän lapsia. Turvallisuutemme pohjautuu loppujen lopuksi ihan muuhun kuin rynnäkkökivääreihin tai Horneteihin.

Osaaminen ja syntyvyys

Suomessa haluamme edelleen uskoa PISA-legendaan, jonka mukaan meillä on maailman paras peruskoulu. Se on selvästi maailman tasavertaisin, mutta emme edelleenkään tiedä, onko se paras. On olemassa myös aikuisten PISA-tutkimus, eli PIAAC-tutkimus, joka mittaa aikuisten perustaitoja. Sen tuloksia on pidettävä hälyttävinä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Suomessa on jopa miljoona peruskoulun käynyttä, joiden perustaidot ovat niin huonolla tasolla, että he eivät hallitse esimerkiksi sähköpostin tai nettiselaimen peruskäyttöä.

Toinen huolestuttava trendi on, että syntyvyys laskee. Kaikki ennusteet näyttävät, että Suomeen syntyy yhä vähemmän lapsia. Suomessa lapsettomien yli 45-vuotiaiden naisten osuus on 20 %, kun Ruotsissa ja Tanskassa vastaava luku on 12-13 %. Kyselytutkimukset osoittavat, että järjestelmälliset pätkätyösopimukset naisvaltaisilla aloilla johtavat siihen, että nuoret naiset siirtävät lapsen hankkimisen tuonnemmaksi.

Suomen työmarkkinoille on jo viime vuosina tullut vähemmän uusia työntekijöitä kuin niiltä on poistunut. Tämän johdosta työmarkkinaosapuolet neuvottelivat uuden eläkesopimuksen vuonna 2014. Saa nähdä, mihin se riittää. Yksityisalojen työeläkesijoitusten tuotto on ollut miinuksella jo kolmena vuotena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että maksutulot eivät kata maksettuja eläkkeitä. Jos emme saa syntyvyyttä nousemaan, joudumme vielä kerran nostamaan 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden maksutaakkaa.

Seuraavan pääministerin keskeisimpiä tehtäviä on siis nostaa suomalaisten osaamistasoa ja syntyvyyttä. YTYn hallitusohjelmatavoitteista tuleva pääministeri löytää monta ratkaisumallia näihin pulmiin:

• Työvoiman osaamistason nostamiseen tarvitaan osaamissetelijärjestelmä, joka takaa kaikille mahdollisuuden päästä päivittämään osaamistaan läpi työuran.
• Perhevapaajärjestelmää tulee uudistaa niin, että sukupuolten tasa-arvo vahvistuu työmarkkinoilla.
• Nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla voidaan vahvistaa antamalla ammattiliitoille kanneoikeus työelämäasioissa.

Näillä kolmella päätöksellä nostetaan työllisyyttä ja kokonaisturvallisuutta pitkälle 2040-luvulle.  

YTYn hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2019-2023

Mats Nyman
Toiminnanjohtaja