Hallitusohjelma: Tiukkoja tavoitteita, hyviä asioita ja löysiä keinoja

  • 18
  • 15
  • 45
  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 17
  • 19
  • Hallitusohjelma: Tiukkoja tavoitteita, hyviä asioita ja löysiä keinoja

    05.06.2019 | Ajankohtaista, Blogit

    Artikkelikuva

    YTYn hallitusohjelmatavoitteet ovat elinkeino- ja infrapolitiikan osalta hyvin yhteneväiset Rinteen hallitusohjelman kanssa. Veropolitiikan saralla eroa on merkittävästi, mikä selittyy vasemmistolaisella hallituspohjalla.

    Veroaste tullee nousemaan selkeästi. YTYn hallitusohjelmatavoitteena oli kokonaisveroasteen lasku. YTYn kannan mukaan tuloverotusta pitää alentaa ja haittaverotusta valtion talous- sekä ympäristösyistä nostaa. Todennäköinen skenaario tällä hallitusohjelmalla on kuitenkin se, että haittaverotus nousee, mutta tuloverotus ei keski- saati suurituloisella laske. Tuloverotuksen progression kiristyminen yhdessä esimerkiksi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poistumisen, kotitalousvähennyksen pienenemisen ja polttoaineveron korottamisen kanssa tulevat syömään keskivertokansalaisen vuosibudjetista satoja euroja. On sanottu, että Suomessa ei ole mitään pysyvämpää veroa kuin väliaikainen vero. Väliaikaiseksi talouskriisin alla ristitty solidaarisuusvero pysyy.

    YTYn tavoitteiden vastaisesti uusi maakuntamalli tulee tarkoittamaan myös uutta maakuntaveroa. Hallituksen vakuutteluista huolimatta on vaikea uskoa, että uusi veromuoto ei tulisi nostamaan palkansaajan verotusta, riippuen toki pitkälti siitä, millaisessa muodossa uusi vero toteutetaan.

    Hallitusohjelmassa on suora kirjaus siitä, että YTYn tavoitteiden mukaisesti T&K panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on erinomainen kehityssuunta. Infrastruktuurin korjausvelkaan tullaan myös puuttumaan. Hallitusohjelmassa on myös voimakkaat painotukset infrastruktuurin kehittämiseen, mutta tältä osin kirjaukset jäävät avonaisiksi sisältäen lähinnä selvitysten tekemistä. Budjettiliitteissä ei määrärahoja nähdä. Niin pisararadan, tunnin junien länteen ja itään, sekä pää/lentoradan kehittäminen on jätetty selvitettäviksi asioiksi ilman tarkkaa toimenpide-ehdotusta.

    Mainintana sanottakoon vielä hyvä kirjaus lentoverosta, joka hallitusohjelman mukaisesti tulee ottaa käyttöön ainoastaan kansainvälisenä ratkaisuna. On myös erinomaista, että korkea osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla ja meriliikenteessä varmistetaan.

    Hallitusohjelman mukaan Finavian tulee huolehtia lentokenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tätä tavoitetta. Ohjelmassa on myös kirjaus siitä, että hallitus selvittää tehokkaimman tavan toteuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille. Finavian lentokenttäverkoston ulkopuolisten kenttien tuki säilytetään. Tämä kirjaus sinänsä takaa lentoliikenteen jatkumisen ympäri Suomen, mutta jättää sen mahdollisuuden, että joistain Finavian piiriin kuuluvista lähekkäisistä maakuntakentistä luovuttaisiin.

    Tiukat ympäristökirjaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan suomalaiseen liikenteeseen. Konkretia siitä, miten normien tiukennukset ja haittaverot tarkalleen kohdentuvat, jää kuitenkin hallituskauden aikana päätettäviksi. Tämä tulee vaatimaan jatkuvaa yhteydenpitoa YTYn sekä YTYn jäsenjärjestöjen ja poliittisten päättäjien välillä. On suurena vaarana, että jokainen lisämiljardi haetaan suoraa keskituloisten palkansaajien kukkarosta.

    Ensimmäisen työntekijän palkkaukseen on tulossa YTYn hallitusohjelmatavoitteiden mukainen helpotus, tosin tämäkin kirjaus vaatii konkretiaa tulevissa ministeriövalmisteluissa.

    Työmarkkinauudistukset työllisyyden parantamiseksi on jätetty kolmikannan päätettäväksi. 75% työllisyysastetavoitteen ulkoistaminen työmarkkinajärjestöille on rohkea teko. Siinä missä Sipilän hallitus otti työmarkkinoilta valtaa itselleen asioissa, jotka ehkä olisi ollut syytä päättää kolmikantaisesti, Rinteen hallitus aikoo osoittaa työmarkkinajärjestöille sellaista valtaa, jota niillä ei ole ollut pitkään aikaan. Onko työllisyystasosta huolehtiminen palkansaajaliikkeen tehtävä?

     

     

    Antti Leino
    yhteiskuntasuhteiden päällikkö